”Meidän on pakko jollain lailla muuttaa meidän suhdetta muihin tunteviin olentoihin”, totesi tämän viikon tiistaina eduskunnan perustuslakivaliokunnan kuulemisessa yksi uuden perustuslakialoitteen tekijöistä, yliopistonlehtori Birgitta Wahlberg Åbo Akademista. Lakialoitteessa eläimet otettaisiin mukaan perustuslakiin tuntevina yksilöinä. Kyseisen lakialoitteen kannatusta on mitattu myös kansalaisaloitteena. Vuonna 2023 vireille pantu aloite keräsi nimiä 52 742 kappaletta, mikä takasi sille pääsyn tiistaiseen julkiseen asiantuntijakuulemiseen. Aloitetta olivat esittelemässä Wahlberg, Venla Mathlein ja Visa Kurki, jotka kuuluvat myös Suomen Eläinoikeusjuristit ry:hyn.
Heidän mielestään laki eläinten hyvinvoinnista, entinen eläinsuojelulaki, ei ole tarpeeksi vahva laki, jotta eläimet saisivat kaipaamaansa oikeutta. Niiden olisi päästävä ihmisten rinnalle perustuslakiin.
”Perustuslaki määrää raamit koko oikeusjärjestelmälle, mutta Suomen perustuslaissa ei suojata eläimiä käytännössä lainkaan. Tällöin eläinten intressit eivät saa riittävää suojaa lainvalmistelussa tai tulkinnassa. Siksi tämä aukko pitäisi täyttää”, väitöskirjatutkija Venla Mathlein toteaa. ”Jos aukko täytettäisiin, meidän yhteiskunta voisi muuttua sellaiseen suuntaan, joka on kunnioittavampi muita tuntevia olentoja kohtaan.”
Lakisaloitteen mukaan eläimet olisi saatava perustuslain tarjoaman suojan alle. Aloitetekstissä todetaan, että eläinten ja ihmisyksilöiden perusoikeudet ovat lähtökohtaisesti samanarvoisia.
Kansalaisaloite perustuslain muuttamiseksi esittää, että lakiin lisättäisiin uusi kohta, jossa on viisi pykälää eläinten perusoikeuksien turvaamiseksi.
1. Eläinten suojelu
2. Eläinten perusoikeuksien turvaaminen
3. Luonnonvaraisten eläinten perusoikeudet
4. Ihmisten hoidosta riippuvaisten eläinten perusoikeudeet
5. Eläinten jalostuskielto.
Wahlberg näkee, että eläinten oikeudet kirjattuina perustuslakiin ihmisoikeuksien rinnalle ”antaisivat kaivattua selkärankaa” niille viranomaisille sekä lainsäädännössä että sen tulkintatilanteissa, jotka eläinten hyvinvointiasioiden kanssa tekemisiin joutuvat. Tällä hetkellä eläin rinnastetaan lainsäädännössä esineeseen.
Perusoikeuksia ovat esimerkiksi oikeus elämään sekä oikeus lajityypilliseen käyttäytymiseen ja oikeus saada perustarpeensa tyydytetyiksi. Tekstissä eläimistä puhutaan hän-muodossa. Eläimet voisivat myös olla asianosaiskelpoisia tuomioistuimissa, toki edustajansa kautta, joka olisi ihminen, mutta ei kaikissa tapauksessa eläimen omistaja.
Tämä mahdollistaisi sen, että eläin voisi haastaa ihmisen oikeuteen.
"Rikosprosessissa eläimellä ei ole asianomistajan oikeuksia, kuten syyteoikeutta, oikeutta osallistua esitutkintaan ja oikeudenkäyntiin asianosaisen asemassa tai oikeutta vaatia vahingonkorvausta rikoksen johdosta. Jos eläimellä olisi asianosaiskelpoisuus, jatkossa eläimen edustaja voisi käyttää syyteoikeutta. Edustajana voisi toimia esimerkiksi eläimen omistaja (jos intressit eivät ole vastakkaiset), viranomainen tai eläinsuojelujärjestö", Mathlein toteaa.
Lainmuutoksen jälkeen eläintä ei saisi tappaa ilman välttämätöntä syytä, joten metsästämisen oikeutus ja vaikkapa haittaeläinten torjunta tulisi pystyä perustelemaan. Tämä herättää tietenkin kysymyksen siitä mikä olisi riittävä perustelu? Olisiko eläimen teurastaminen ravinnoksi välttämätön syy? Toisaalta, vaikka eläimen elämän lajityypillisyyttä pidetään eläimen perusoikeutena, ja vaikka eläin olisi oikeussubjekti, lemmikkieläinten pitäminen olisi edelleen perusteltua, ja vieläpä syystä, joka ei liity eläimiin, vaan ihmisiin: ”Lemmikkienpito on ihmisen empatian kehitykselle tärkeää”, aloitteessa todetaan. Tämä siis tilanteessa, jossa lemmikkieläimet tutkitusti työllistävät eläinsuojeluviranomaisia vakavissa tapauksissa eniten.
Lakimuutoksessa voimaan astuisi vain yksi kielto, haitallinen jalostus kiellettäisiin. Mathlein laskee, että se kiellettäisiin itse asiassa jo kolmatta kertaa, sillä se on ollut kiellettyä jo 1990-luvulta, eli jo kahdessa eläinsuojelulain versiossa. Mathlein kuitenkin huomauttaa, että vaikka se lainsäädännössä näinkin pitkään huomioituna on ollut, kyseistä toimintaa ei ole riittävästi pystytty suitsimaan.
Perustuslakivaliokunnan julkisessa kuulemisessa eläinten perusoikeuksia koskevasta kansalaisaloitteesta olivat kuultavina apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin, oikeuskansleri Janne Salminen, julkisoikeuden professori Niina Mäntylä ja valtiosääntöoikeuden professorit Tuomas Ojanen ja Veli-Pekka Viljanen.
Asiaa käsiteltiin perustuslakivaliokunnassa yli kaksi tuntia. Aloitteen esittelijät tulkitsivat vastaanoton valiokunnassa osoittaneen, että "eläinten oikeuksia koskeva aukko Suomen perustuslaissa on tunnistettu".
Eläinten perusoikeuksien tunnustamiselle ei valiokunnassa sinänsä nähty oikeudellista estettä. Huomautettiin kuitenkin myös, että perustuslakia, jota on sen julkaisemisen jälkeen muokattu vain neljästi, ei tule muuttaa ”päivänpoliittisten kysymysten” mukaan, vaikka sen toisaalta täytyykin heijastaa aikaansa.
Jotkut perustuslakivaliokunnan jäsenistä olivat samoilla linjoilla aloitteentekijöiden kanssa siitä, että nykyisen perustuslain tarjoama suoja eläimille on satunnaista ja sen taso vaihtelee eläinkategorioittain ja että se on enemmänkin ihmisten perusoikeuksien turvaamisen sivutuote. Toisten puheenvuorojen mukaan eläinten oikeudet, sekä koti- että luonnoneläinten, taas tulevat riittävästi katetuksi perustuslain olemassa olevassa pykälässä 20, Vastuu ympäristöstä, joka kuuluu näin:
Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.
Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.
Tilaisuudessa todettiin kuitenkin laajasti, että esitys ei tällaisenaan ole tarpeeksi pohdittu ja perusteltu, ei ehkä kyllin laajasti kansalaisten haluamakaan. Ennen kuin muutoksia voidaan tehdä olisi arvioitava niiden vaikutus jo olemassa oleviin lakeihin, jotta lakia ei turhaan ”törmäytetä”.
Kansalaisaloitteen käsittely jatkuu kuulemisen jälkeen perustuslakivaliokunnassa.
Jos haluat katsoa istunnon, se löytyy täältä