Hevosurheilun toukokuun suomenhevonen on iloinen hevonen, moninkertainen kenttämestari Nauriskydön Zil.
Kaisa Jarvan, silloisen Nykäsen. yksi mieluisimmista kisamuistoista on pian 15 vuoden takaa, suomenhevosmestaruuksista Kiuruvedeltä. Aurinko paistoi ja kisa kulki. Oli tunne, että kaikki sujuu, hevoseen pystyy luottamaan sataprosenttisesti.
”Muistan elävästi, kun ajattelin, että hyvänen aika, tämä on ihanaa. Ihan siis sellaisen hetken tuokion, kun katsoin sieltä satulasta, ja Zili pisti niskan kaarelle ja kysyi, että joko me mennään”, hän muistelee.
Nyt Zil on 20-vuotias papparainen, hyväkuntoinen, mutta tiukalla ruokavaliolla.
”Sitähän yritettiin multa ostaa aika isollakin rahalla jo viisivuotiaana. Olen hirveän onnellinen, etten koskaan myynyt”, Jarva toteaa. ”Se hevonen on mulle ihan jokapäiväinen ilon aihe.”
Mikko Mäentaustan ilon aihe taas on Carriado, hevonen, jolla hän palaa nations cup –joukkueeseen Tanskassa kahden viikon päästä. Käymme läpi sinne suunniteltua joukkuetta. Mäentausta ja Maiju Mallat ovat tehneet hevosensa sinne pitkän kaavan mukaan, 4-vuotiaasta asti.
Matka on ollut hieno, mutta on se ollut rankkakin. Mäentausta myöntää, että välillä on vaikea asennoitua siihen, kuinka kauan asiat hevosurheilussa kestävät.
”Itselläni on yhä suuri intohimo urheiluun ja kilpailemiseen, mutta jos Carriado myydään, eikä minulla ole suoraan jatkona vastaavan tason hevosta, jään todennäköisesti miettimään uudestaan tallini liikeideaa. Niin että jatkossa se keskittyisi nuoriin hevosiin ja valmentamiseen, eikä kilpaileminen isolla tasolla olisi edes tavoitteena”, Mäentausta kertoo.
”Jos joudun taas odottamaan 4-5 vuotta, sillä välin urheilu ehtii mennä paljon eteenpäin. On aina vain vaikeampaa päästä takaisin kiinni tekemiseen”, hän pohtii.
Mutta eivät ne nelivuotiaatkaan tule tyhjästä, vaan kasvattajilta. Yksi sellainen on Helina Pohjola, Joroisilta. Hänellä on estehevosia, poneja ja nyt myös pari ravihevosta. Viimeksi mainittujen kanssa hän on puuhannut parisen vuotta. Yksi asia kyllä erityisesti ihmetyttää.
”Mä olen ollut vähän ihmeissäni, että tästä saa rahaa. Kun ratsujen ja ponien kanssa on tottunut, että mistään ei saa mitään, niin sitten tästä saakin”, hän hymyilee. ”En ajatellut sitä etukäteen ollenkaan. Ratsullahan nuorten hevosten luokista saa puhtaalla radalla sen 20 euroa, niin onhan tämä erikoista. Kilpailukulut ovat erittäin kohtuulliset, ja keskiverto ravihevonen on halpa verrattuna estehevoseen. Eihän 20 000 eurolla saa vielä kummoistakaan ratsua! Joku siinä ei täsmää, että ravihevosia saa halvemmalla, mutta niillä tienaa enemmän”, hän pallottelee.
Takasivulla taas tutustumisvuorossa Anna von Wendtin hieno Sir Skyfall.
Uutispuolella sitä nations cupia, Hyvinkään pääntautia ja Henri Ruosteen viime hetken kuulumiset.
Tilaa Hevosurheilu, täältä!