Puheet Suomen Islanninhevosyhdistyksen erosta Suomen Ratsastajainliitosta on uuden puheenjohtajan myötä toistaiseksi haudattu. Tällaisenkin asian, eron emoliitosta, mahdollisuus nostettiin aiemman, erovuoroisen, puheenjohtajan SIlvia Uferin toimesta esiin syyskokouksessa.
"Tiedän, että tämä suhde Suomen Ratsastajainliittoon on keskusteluttanut jäseniämme paljon", toteaa Karri Alameri, uusi puheenjohtaja.
"Ja olemmehän liiton jäsenyhdistyksistä käsittääkseni toiseksi suurin. Periaatteessa kannatan aina yhteistyötä ja on hyvä muistaa, että Suomi on pieni maa, hevosalan asiaa kannattaa ajaa yhdessä. Mutta haluan perehtyä asioihin kunnolla ennenkuin muodostan siihen kantaa. Edellinen puheenjohtaja on perehdyttänyt minua hyvin yhdistyksen nykytilaan, ja olen huomannut, että islanninhevosyhdistys on hyvin hoidettu ja järjestäytynyt, mukana on paljon osaavia ja erittäin sitoutuneita ihmisiä", hän toteaa.
Kuka on Karri Alameri?
Hän on pitkän linjan finanssialan ammattilainen ja Oma Säästöpankki Oy:n toimitusjohtaja.
Issikkamaailmaan hän tuli perinteistä reittiä, omien tytärten harrastuksen kautta.
”Varmaan lähes 20 vuotta sitten, kun tyttäreni olivat 7 ja 5 ja heidän piti päästä ratsastamaan poneilla. He aloittivat Wiknerin ratsastuskoulussa Kirkkonummella, nuorempikin pääsi mukaan kun vakuuteltiin, että kyllä hän siellä siskon vanavedessä pärjää!”
Missä vaiheessa siirryitte poneista islanninhevosiin?
”Aivan sattumalta. Hyvillä tuttavilla oli issikoita ja niitä käytiin katsomassa ja kokeilemassa ja tykästyttiin. Meitä viehätti se maastoilutouhu ja islanninhevonen tuntui meille sopivalta ratkaisulta. Ensimmäinen oma hevonen hankittiin sitten 2006. Ja itse arvostan suuresti sitä, miten hevonen opettaa nuorelle vastuunkantoa ja pitkäjänteisyyttä.”
Vanhempi tyttäristä, Cecilia alkoi siinä vaiheessa kisata helpoissa luokissa, ja nuorempi tyttö, Desirée oli 14-vuotias, kun hän ilmoitti että seuraavana vuonna hän ratsastaa SM-kisoissa.
"Sanoin että jos tuo on sinun tavoitteesi, niin minä kyllä kuskaan teitä kisoihin! Ja junnuhopeahan sieltä tuli sitten.”
Tämä nuorempi tytär on nykyään jo aikuinen, hän asuu Tanskassa jossa heillä on miehensä kanssa talli, jossa asuu yli kaksikymmentä islanninhevosta. Desirée on kisannut aivan maailman huipputasolla, hän on sijoittunut muunmuassa nuorten MM-kilpailuissa neljänneksi.
Karri Alameri, joka tälläkin hetkellä on käymässä Tanskassa, kertoo, että ison tallin pito on tyttären perheelle elämäntapa, vaikka sekä tytär että tämän mies käyvät myös tilan ulkopuolella töissä. Kotona Suomessa, Snettansin tallilla, perheellä on edelleen yksi hevonen, itse asiassa toinen niistä 2006 hankituista, Gauti.
Ratsastatko itse?
”Olen toki ollut sekä ison hevosen että issikan selässä ja pysyn siellä kyllä, mutten ratsasta mitenkään säännöllisesti. Vähän toisenlaiset hevosvoimat, eli moottoripyörät kiinnostavat minua eniten. Mutta kyllä tämä hevosharrastus on tuonut paljon koko perheelle. Kun tytöt olivat teinejä niin pitkillä kisamatkoilla, kun istuttiin autossa tuntikausia yhdessä, pääsi usein puhumaan sellaisistakin asioista joista teinien kanssa ei arjen kiireissä aina ehtinyt.”
Lajinsa yhdistyksessä hän on toiminut aiemminkin: ”En virallisessa positiossa, mutta olen toiminut aktiivisesti taustalla, ollut mukana keskusteluissa."