Hyviä opetushevosia on vaikea löytää. Kuva: Miia Lahtinen
Ratsastusuutiset

Ratsastuskoulut kärsivät hevospulasta

Miia Lahtinen

Kiinnostus ratsastusharrastukseen on lisännyt koulutettujen ratsuhevosten kysyntää niin, että voidaan jo puhua hevospulasta. Tilanne kärjistyy ratsastuskouluissa.

Syynä on nähtävästi ainakin osittain se, että koronan myötä ihmiset pysyvät kotimaassa ja monilla on rahaa ja aikaa harrastaa täällä. Osa ratsastuskouluista vähensi hevosiaan vanhemmasta päästä keväällä, mutta kesän ja syksyn mittaan koulut ovat pullistelleet asiakkaita, mikä on lisännyt tarvetta uusille hevosille.

Hyvän ratsastuskouluhevosen löytäminen on jo lähtökohtaisesti haastavaa, muistuttavat Hevosurheilun haastattelemat ammattilaiset. Hevosen on oltava koulutettu, riittävän terve, turvallinen ja sellainen, jonka hermot kestävät vaihtuvia ratsastajia. Ratsastuskouluissa on laskettava myös se, että hevonen ehtii käyttöaikanaan tienata hintansa, tekee vähän voittoakin ja parhaassa tapauksessa lähtee vielä eläkkeelle kevyempään käyttöön ratsastuskuntoisena.

Useimmiten ratsastuskouluhevoset hankitaan ulkomailta, sillä Suomessa kasvatetut hevoset ovat kalliimpia. Suomalaisten hevosten kohdalla ongelma on joskus se, että yksityiset eivät halua myydä hevosiaan ratsastuskouluun, kun pelkäävät, että niitä pidetään siellä huonosti.

Myynnissä olevat ratsastuskoulukäyttöön sopivat hevoset liikkuvatkin nyt erittäin nopeasti.

”Jos katsot ennen illan tunteja, että onpa ilmoituksessa kiva humma, ja olet illalla palaamassa asiaan, on heppa jo myyty”, kertoo ratsastuksenopettaja Johanna Makkonen Riihimäeltä.

Stal Solbackaa Klaukkalassa pitävä Cecilia Gundersby on yksi ratsastuskouluyrittäjistä, joka etsii hevosia raivokkaasti. Hän kertoo, että budjetti on hevosen mukaan, mutta noin 6 000 eurossa.

”Eniten nyt korostuu se, että ei vain ole hevosia, joita ostaa. Kivoja perushevosia ei löydy, vaikka olen rahat ojossa ja auto valmiina hakemaan hevosen”, hän kertoo.

Gundersby on soittanut tutuille hevosvälittäjilleen Latviaan ja Viroon sekä neljälle ammattilaiselle Hollantiin ja Belgiaan. Kenelläkään ei ole sopivia hevosia.

”Tai olisi, jos lyöt 20 000 euroa tiskiin. Hevosten hinnat ovat nousseet valtavasti kesän aikana. Se mikä maksoi aiemmin 6 000, on tänä syksynä 8 000, ja 8, 10 tai 12 tuhannen euron hevoset ovat nyt 17 000”, Gundersby arvioi.

Hän painottaa, että hevosten hintojen nousulla on hyvätkin puolensa koko alaa ajatellen. Sen myötä sekä kasvattajien että ratsuttajien ansiot pääsevät nousemaan. Ratsastuskoulun pitäjän näkökulmasta tilanne on kuitenkin hankala, ja se saattaa pakottaa myös nostamaan asiakashintoja.

Hevosvälittäjä Pekka Larsen Turusta tunnistaa tilanteen. Hän välittää Suomeen hevosia Virosta, Latviasta, Liettuasta, Puolasta, Tsekeistä, Slovakiasta ja Irlannista. Nimenomaan välittää, sillä arvonlisäveron takia hevosia ei kannata Suomessa myydä, kun koko ajan markkinoilla on myös harrastajien arvonlisäverottomia hevosia.

”Kysyntää on, ja hevosia ei ole helppoa löytää”, Larsen sanoo.

Hän tuo pääasiassa 5 000 - 10 000 euron hevosia, 15 - 20 hevosen kuukausivauhtia. Sitä halvemmissa hevosissa on yleensä sen verran ongelmia, että on jokin syy, miksi ne ovat halpoja.

”Jos hevosta pitää alkaa myydä uudelleen tai palauttaa, se vasta kalliiksi tuleekin”, Larsen huomauttaa.

”Ratsastuskouluille saa nyt myytyä niin paljon hevosia, kuin vain itse löydämme. Eikä niitä löydy riittävästi, vaikka toimimme aika isolla maantieteellisellä alueella”, Larsen sanoo. ”Kaikki haluavat kiltin, terveen ja koulutetun 7-10-vuotiaan hevosen, mutta niitä on markkinoilla aina vain tietty määrä. Tehdas voisi lisätä tuotantoa kysynnän mukaan, mutta hevosia tulee aina joka vuosi vain yksi uusi ikäluokka. Ja näitä hevosia haetaan kaikkialla. On äärimmäisen vaikea saada niitä Suomeen, kun niitä etsitään kaikkialla Euroopassa.”

Myös Suomen Ratsastajainliiton tallipalveluiden johtaja Minna Peltonen tunnistaa ongelman, joskin on tietenkin myös iloinen ratsastuskoulujen hyvästä asiakastilanteesta.

”Olen kyllä kuullut tästä. Vanhastaan 5000 euroa on ollut se kipuraja ratsastuskouluhevosten kohdalla. Hevoset ovat yrityksille iso investointi. En tiedä, mikä inflaatio tässä nyt on, mutta tällä hinnalla hyviä, kivoja ja terveitä hevosia on nykyään vaikea löytää”, Peltonen sanoo.

Toimiville perushevosilla on kysyntää myös muualla kuin ratsastuskouluissa.

”Kiva tuntihevonen on myös todella kiva hevonen harrastajalle. Sillä pystyy kilpailemaan metriä aurinkoisena päivänä ja menemään helpon A:n ja jopa peräänannossa”, Peltonen hahmottelee.

Gundersbyllä onkin kokemus, että myös harrastehevosiakin kysytään paljon. Hän kertoo myyneensä koulustaan keväällä kevyempään käyttöön 4 hevosta, joilla on vielä paljon annettavaa, mutta joille useamman tunnin päivittäinen ratsastuskoulutyö oli turhan rankkaa.

”Kaikki menivät nopeasti pyydetyllä summalla tai kalliimmalla. Yhdellä kesti 5 päivää, ja nopein oli 8 tunnissa lastattuna lähdössä uuteen kotiin. Tavallisesta latvialaisesta ruunasta tuli tarjouskilpailu, jonka perusteella sain siitä enemmän kuin pyysin”, Gundersby hämmästelee.