Ratsastajainliitto julkaissut vastineen "adressiin, saamaansa kannanottoon ja perusteluihin epäluottamuksesta liiton hallintoa kohtaan".
Vastine-tiedotteessa korostetaan, että hallinto toimii sääntöjen mukaisesti ja että jäsenmäärän lasku ja taloudelliset haasteet liittyvät laajempiin yhteiskunnallisiin muutoksiin.
Liitto kertoo myös toimineensa aktiivisesti edunvalvonnassa, vaikka kaikki sen työ ei näy jäsenille.
Ratsastajainliiton tiedote on tekstissä kursiivilla. Lajiliitto kommentoi addressin yhteydessä julkaistua tekstiä kunkin kuuden kohdan jälkeen.
SRLn hallitus ottaa jäsenistönsä huolen vakavasti ja on valmis tekemään muutoksia ja kuuntelemaan. Adressit ja kannanotot osoittavat tyytymättömyyttä, mutta ne eivät kuvaa koko jäsenistön ääntä. Ne eivät kerro hallinnon toiminnan objektiivisista puutteista, eikä kannanottoja ja tyytymättömyyttä ollut perusteltu faktoin. Mielipiteet voivat kärjistyä yksittäisten tapahtumien vuoksi. Adressi osoittaa mielipiteen, ei faktapohjaista analyysia koko jäsenkentän luottamuksesta.
Median esittämät kritiikit tai sosiaalisen median keskustelut voivat antaa suhteettoman kuvan koko toimialan luottamuksesta. Kannanottojen määrä ei yksin kerro luottamuspulan tasosta.
Luottamuspulaan liittyy kokemuksellisia ja viestinnällisiä ulottuvuuksia, mutta hallinnolliset rakenteet, vastuunjaot ja kehitystoimet ovat olemassa ja kehittyviä. Koko hevosalan kuva ei tue väitettä pitkäkestoisesta laajasta epäluotettavuudesta. Keskustelun avaamiseksi hallitus antaa vastauksensa heille esitettyihin kannanottoihin.
1. Jäsenmäärän ja toiminnan tunnuslukujen merkittävä lasku
Liiton jäsenmäärä on laskenut merkittävästi viimeisen viiden vuoden aikana. Myös kilpailutoiminnan laajuudessa ja muissa keskeisissä tunnusluvuissa on tapahtunut merkittävää heikkenemistä. Jäsenmäärän kehitys on keskeinen mittari liiton vetovoimasta ja toiminnan elinvoimaisuudesta. Pitkäaikainen laskeva kehitys osoittaa rakenteellisia haasteita. Hallitus ei ole esittänyt jäsenistölle selkeää, mitattavaa ja uskottavaa strategista kokonaisuutta kehityssuunnan kääntämiseksi.
Vastaus
Ratsastajainliitto haluaa tuoda esiin, että ratsastus on edelleen yksi Suomen suurimmista ja elinvoimaisimmista urheilulajeista. Ratsastuksen harrastajamäärä on pysynyt erittäin korkeana, arviolta noin 160 000 henkilössä, mikä osoittaa lajin jatkuvaa vetovoimaa yli ikä- ja alueellisten rajojen. Ratsastuksen suosio näkyy niin harraste- kuin kilpatasolla, ja lajin rooli erityisesti lasten ja nuorten toiveharrastuksena on edelleen vahva.
Yleisesti urheiluliittojen jäsenmäärät Suomessa ovat viimeisen 5–10 vuoden aikana kokeneet merkittäviä muutoksia, joita ovat leimanneet koronapandemian aiheuttama notkahdus, harrastamisen ammattimaistuminen sekä osallistumistapojen muutos. Sitoutuminen perinteiseen, pitkäaikaiseen jäsentoimintaan on vähentynyt.
SRLn jäsentalleja ja seuratoimintaa tuetaan systemaattisesti koulutuksella ja koulutusmateriaaleilla, kehittämällä ja viestimällä turvallisuudesta ja hevosen hyvinvoinnista. SRLlla on monipuolisia harrastajaratsastajan polkuja, kuten Harrasteratsastajan polku ja hevostaitomerkit, jotka tukevat harrastuksen kestävyyttä ja voivat vaikuttaa jäsenpitoon positiivisesti.
Tallitoiminta ja SRL:n jäsentalleissa tehtävä kehitystyö tukevat lajin elinvoimaa. Suomessa toimii noin 273 SRLn hyväksymää jäsentallia. Ne ovat yksityisten liikkeenomistajien harjoittamaa yritystoimintaa, johon kuuluu normaalia yritysten elinkaareen liittyvää vaihtelua, kuten toiminnan pienenemistä ja loppumista. Tämä yritystoiminnalle tyypillinen piirre ei ole riippuvaista keskusjärjestön toiminnasta. Jäsentalleille asetetut laatukriteerit, säännöllinen koulutus sekä tallineuvonta vahvistavat lajin infrastruktuuria ja takaavat turvallisen sekä laadukkaan toimintaympäristön niin harrastajille kuin hevosille.
Jäsenmäärän pitkäkestoinen lasku on haaste ja uhka SRLn toimintaedellytyksille, ja jäsenhankinnan kehittämiseen keskitytään tällä hetkellä usealla taholla. Osana käynnissä olevaa strategiatyötä (2027–2030) kerätään toimenpide-ehdotuksia jäsenistöltä, sidosryhmiltä ja ulkopuolisilta asiantuntijoilta.
2. Johtaminen ja toimivaltarajojen selkeys
Liiton johtamisrakenteiden tulee perustua hyväksyttyihin asiakirjoihin ja selkeisiin toimivaltarajoihin. Jäsenistön piirissä on esitetty huolta siitä, että hallituksen ja sen edustajien roolit ovat joissakin tilanteissa laajentuneet käytännössä hallintomalleja laajemmiksi. On tuotu esiin huolia puheenjohtajan roolin laajenemisesta sekä epävirallisten rinnakkaisten valmistelukäytäntöjen käytöstä virallisten johtokanavien ohi. Toimivaltarajojen epäselvyys heikentää luottamusta johtamisen läpinäkyvyyteen.
Vastaus
Vaikka dokumentissa esitetyt huolet ovat perusteltuja ja tärkeitä käsitellä, SRLssa on olemassa selkeät hallintomallit ja strategiat, jotka tukevat läpinäkyvää päätöksentekoa, vastuullista johtamista, virallisia roolirajauksia ja jatkuvaa organisaation kehittämistä. Monet havaitut ilmiöt voivat olla enemmän seurausta muutostilanteista ja käytännön työn tarpeista kuin rakenteellisista ongelmista.
3. Hallinto ja demokraattinen toimeenpano
Vuosikokousten päätösten, ponsien ja linjausten toimeenpanossa ja seurannassa on ilmennyt puutteita. Toimeenpanosta ei ole kaikilta osin raportoitu hyvän yhdistyshallinnon periaatteiden mukaisesti. Jäsenistön käynnistämä menettely ylimääräisen liittokokouksen koolle kutsumiseksi osoittaa merkittävää luottamuspulaa hallinnon ja jäsenistön välillä. Päätöksenteon valmistelussa ja asiakirjojen saatavuudessa on esiintynyt epäselvyyksiä, jotka ovat heikentäneet luottamusta päätöksenteon asianmukaisuuteen.
Vastaus
SRLn hallituksen tehtävänä on huolehtia liiton kokousten päätösten toimeenpanosta ja valvoa sääntöjen noudattamista. Hallituksen työ on siis jo rakenteellisesti sidottu jatkuvaan toimeenpanon varmistamiseen. Toimeenpanon hitaus tai puutteet eivät välttämättä johdu tahallisesta laiminlyönnistä, vaan voivat johtua resursseista tai prosessinkulusta. Vuosikokousten päätökset, linjaukset ja ponsit on kirjattu, toimeenpantu ja niitä ollaan toimeenpanemassa. Ponsi on esityslistan ulkopuolelta tullut toivomusehdotus, joka ei ole toimenpiteisiin sitova. Nämä tapahtuvat hallintotavan mukaisesti ja aikataululla. Asiakirjat julkaistaan aina heti, kun ne on ensin hyväksytty. Mahdolliset viiveet eivät johdu ”salailusta” tai ”peittelystä”.
4. Viestintä- ja kommunikaatiokäytännöt
Liiton viestinnän kattavuudesta, tasapuolisuudesta ja paikkansapitävyydestä on esitetty toistuvaa huolta. Viestintä- ja kommunikaatiokäytännöissä on puutteita, jotka vaikeuttavat rakentavaa vuoropuhelua. Liittoa on jäsenistön kokemuksen mukaan vaikea tavoittaa, ja haastavien asioiden käsittely avoimessa keskustelussa on osoittautunut hyvin hankalaksi.
Vastaus
SRLlla on dokumentoidut ja vuosittain päivitettävät viestinnän linjaukset, jotka nimenomaan pyrkivät kattavuuteen ja yhdenvertaisuuteen. Käytetyimmät kanavat (verkkosivut, Hippos-lehti, uutiskirjeet/tiedotteet, sosiaalinen media) osoittavat, että tieto tavoittaa laajalti eri kohderyhmiä.
Kanavavalikoima on laaja ja kehittyvä – ei suppea tai sulkeutunut. Monikanavainen viestintä voi joskus tuottaa kokemuksen hajanaisuudesta, vaikka sen tavoitteena on lisätä tavoittavuutta ja palvelua. Viestintä näyttäytyy jäsenkyselyissä varsin tavoittavana.
Kriisiviestinnän ja vastuullisuusviestinnän ohjeistukset ovat julkisia ja aktiivisesti jaossa - avoimuus on tunnistettu tavoite. SRLn viestintä ei voi vaikuttaa siihen, miten media käsittelee lajin sisäisiä tai ulkopuolisia tapahtumia. Media toimii riippumattomasti ja omien toimituksellisten päätöstensä perusteella. SRL ei pyri, eikä voisikaan tähän vaikuttaa.
Kokemukset viestinnän tavoittamattomuudesta eivät ole yksin SRLn ilmiö, vaan hevosalan yleinen realiteetti, johon pyritään vastaamaan jatkuvalla kehitystyöllä, kuten avaamalla tänä vuonna lajikomiteoiden toimintaa viestinnässä ja puhelinjärjestelmän uudistuksella.
Kun toiminnan tavoitteet ovat näin laajat ja vastuulliset, yksittäisten jäsenten kokemus siitä, että ”liittoa on vaikea tavoittaa”, voi syntyä erilaisista ja eriaikaisista tarpeista, kuin siitä, että liitolla ei olisi viestintärakenteita.
5. Talous ja toiminnan jatkuvuus
Liiton taloudellinen tilanne on heikentynyt, ja liiton varallisuus on pienentynyt merkittävästi. Luotettavaa ja säännöllistä talousraportointia ei ole useiden vuosien toistuvista jäsenaloitteista huolimatta esitetty jäsenistölle. Jäsenistölle ei täten ole esitetty riittävän selkeää kokonaiskuvaa talouden kehityksestä ja korjaavista toimenpiteistä toistuvista pyynnöistä huolimatta. Talouden epäselvä kokonaiskuva heikentää luottamusta liiton kykyyn turvata toiminnan jatkuvuus ja vakavaraisuus pitkällä tähtäimellä.
Vastaus
Liiton taloudellinen tilanne ei ole yksiselitteisesti heikentynyt. Talous on monivuotinen jatkumo, johon kuuluu sekä heikkoja että vahvoja jaksoja. Viralliset katsaukset osoittavat, että tehdyt sopeutustoimet ovat vaikuttaneet. Tehdyt toimenpiteet viittaavat siihen, että taloutta johdetaan aktiivisesti, eikä toiminnan jatkuvuus ole vain passiivisesti tilanteen armoilla.
Syyskokouksen 2025 päätöksissä ohjeistettiin lisäsäästöjen jatkamisesta, ja jäsenmaksuun sekä seurakilpailulupiin tehdyt korotukset on kohdennettu talouden vakauttamiseen. Liitto on tehnyt toimitilojen pienentämistä, hallinnon tehostamista ja henkilöstöjärjestelyjä talousaseman vahvistamiseksi. Kiitos edunvalvonnan ja esimerkiksi Ratsastajainliiton vastuullisuustyön valtion tuen osuus on kasvanut viime vuosina, vaikka odotettavissa on ollut sen laskua.
Vaikka jäsenkokemus raportoinnin selkeydestä voi vaihdella, tehdyt toimenpiteet eivät tue väitettä, että talouden kokonaiskuva olisi ”epäselvä". Pikemminkin kyse voi olla viestinnän saavutettavuudesta tai esitystavan kehittämistarpeesta.
SRL julkaisee säännöllisesti talouskatsauksia. Kevät- ja syyskokouksissa hyväksytään vuosittain tilinpäätös, toimintakertomus ja talousarvio, jotka ovat jäsenistön saatavilla ja perustuvat kirjanpitolain mukaisiin asiakirjoihin.
Liiton taloudellisia haasteita ei voi irrottaa koko alan talouskehityksestä. Osa paineista ei ole johdettavissa liiton päätöksenteosta vaan hevosalan makrotason muutoksista.
6. Edunvalvonta
Hallituksen tärkeimpiä vastuita on koko lajin sen toimintaedellytysten edunvalvonta. Jäsenistöllä on kovin vähän tietoa niistä toimintatavoista ja sisällöistä, joilla hallitus vaikuttaa lajin ja sen toimintaedellytysten kehittämiseen, sekä kotimaassa mutta myös kansainvälisesti. Räikeimpänä viimeaikaisena esimerkkinä tästä on hyvinvointiasetuksen valmistelujen laiminlyönti. Liiton hallinnolliset ratkaisut vaikuttavat suoraan jokaisen jäsenen mahdollisuuteen harrastaa lajia omalla tavallaan. Harrastamisen kustannukset ovat nousseet merkittävästi, ja tämä näkyy jo jokaisen jäsenen arjessa. Samanaikaisesti jäsenistölle ei ole selkeästi osoitettavissa konkreettista vastinetta liiton toiminnasta arjen harrastamisen näkökulmasta. Hallinnon toimivuutta on viime kädessä arvioitava sen perusteella, tuottaako se jäsenelleen todellista lisäarvoa ja turvaako se harrastamisen edellytykset pitkällä aikavälillä.
Vastaus
Suomen Ratsastajainliitto (SRL) jätti Maa- ja metsätalousministeriölle sen pyytämän virallisen lausunnon hevosten hyvinvointiasetuksesta ja korosti useasti tarvetta käsittelyn lisäajalle sekä laajemmalle sidosryhmäyhteistyölle valmistelussa. SRL on ollut aktiivinen vaikuttaja erityisesti hevosen hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä ja painottanut, että valmistelussa tarvitaan sekä alan ammattilaisten että harrastajien näkökulmia.
Suomi on hevosten hyvinvointitasoltaan kärkimaita, eikä sääntelyn päivittäminen osoita epäonnistumista. Liitto tekee konkreettista hevosen hyvinvointityötä, mukaan lukien kaksi vuotta sitten avattu ilmoituskanava, suositusten laatiminen, sääntömuutokset, hevosen hyvinvointiasioista viestintä ja yhteistyö hevosalan toimijoiden kanssa.
SRLn edunvalvonta on laaja kokonaisuus: jatkuvaa yhteistyötä ministeriöiden, MTK:n, Hippoksen, kuntien ja EU‑vaikuttamisen kanssa. Edunvalvonnassa varmistetaan ratsastuksen toimintaedellytyksiä, maankäyttöä, koulutuspaikkoja ja yleistä harrastusmahdollisuuksien turvaamista.
Edunvalvonta on monikerroksista, ja iso osa työstä ei näy suoraan jäsenistölle. Tekemisistä ja tapahtumista viestitään SRLn eri kanavilla, kuten hallituksen muistioissa, uutisissa, somessa ja vuosikertomuksissa. Tietoa edunvalvonnasta pyritään jakamaan mahdollisuuksien mukaan.
Harrastamisen kustannusten nousu ei johdu Ratsastajainliitosta, vaan veropäätöksistä ja yleisestä kustannustasosta. Monet kustannuspaineet ovat poliittisia tai taloudellisia makroilmiöitä. Ratsastustuntien arvonlisäveron nousu perustuu eduskunnan päätökseen. Myös yleiset kustannustason nousut (energia, rehut, palkat) vaikuttavat harrastamisen hintaan. SRL tekee muun edunvalvontatyön ohessa pitkäkestoista työtä vaikuttaakseen arvonlisäverotukseen yhteistyössä Veroviraston kanssa.
SRL on yksi Suomen suurimmista lajiliitoista, mikä antaa sille merkittävän aseman lausuntojen ja kannanottojen antajana. Juuri liiton koko ja osaaminen mahdollistavat sen, että harrastajien ääni kuuluu valtakunnallisessa päätöksenteossa — yksittäisten jäsenten vaikutusmahdollisuudet olisivat ilman liittoa rajalliset.
Liiton jäsenmäärä lisää sen vaikuttavuutta, siksi jäsenmäärän kasvattaminen on kaikkien liiton toimijoiden yhteinen elinvoimatekijä ja etu. Myös ratsastusseurojen ja -tallien ja yksittäisten harrastajien. Ratsastajainliiton hallitus ja toimiston väki eivät yksin pysty tähän vaikuttamaan, vaan se vaatii meiltä kaikilta yhteistyötä ja halua kehittyä – yhdessä.
Lopuksi - Laaja-alainen luottamuspula
Huolta ja tyytymättömyyttä on tuotu esiin useissa eri toimijaryhmissä, mukaan lukien huippu-urheilijat, yrittäjät, ratsastuskoulujen toimijat, seurat ja harrastajat. Kokonaisuutena tämä viittaa laajaan luottamuspulaan.
Edellä kuvatut havainnot muodostavat kokonaisuuden, joka osoittaa pitkäkestoisia puutteita johtamisessa ja hallinnossa. Jäsenistön luottamus on heikentynyt siinä määrin, että tilanteen jatkuminen ilman olennaisia muutoksia vaarantaa liiton uskottavuuden ja tulevaisuuden. Luottamuksen palauttaminen edellyttää uskottavia ja konkreettisia toimenpiteitä. Näissä olosuhteissa katsomme, että luottamuksen palautuminen edellyttää hallituksen kokoonpanon uudistamista. Tämä kannanotto on tehty perusteellisen harkinnan jälkeen ja vastuullisesti liiton tulevaisuutta ajatellen.
Vastaus
Rakenteet hyvään hallintotapaan ja luottamuksen ylläpitämiseen ovat olemassa ja niitä päivitetään aktiivisesti. Luottamuspula ei välttämättä johdu yksinomaan hallinnon puutteista, vaan myös viestinnän, odotusten ja jäsenistön kokemusten ristiriidasta. Ne voivat juontua siitä, miten jäsenet kokevat päätösten vaikutukset, mikä on eri asia kuin hallintomallin toimivuus.
SRLn virallinen organisaatiokuvaus ja toimintaperiaatteet on julkaistu avoimesti. Tämä vahvistaa, että hallinnossa on ennustettavuutta, läpinäkyvyyttä ja selkeitä rooleja, mikä toimii vastanäkökulmana väitteille epäselvästä johtamisesta.
Ratsastus nähdään useissa tutkimuksissa hyvinvointia, motivaatiota ja yhteisöllisyyttä tukevana lajina. Laaja-alainen tyytymättömyys ei ole ristiriidatonta sen kanssa, että harrastajakunta kokee lajin ja sen toimintaympäristön monin tavoin positiiviseksi ja hyvinvointia tukevaksi.
Yhdessä voimme rakentaa hevosalalle kestävän tulevaisuuden, jossa jokainen tuntee olevansa tärkeä osa tätä yhteisöä. SRLn strategiaseminaarissa 18.4. klo 10 alkaen on loistava mahdollisuus päästä vaikuttamaan. Sieltä alkaen rakennamme yhdessä suomalaisen ratsastuksen tulevaisuutta.
Ilmoittautuminen <https://www.ratsastus.fi/srl/liittokokoukset/> ylimääräiseen liittokokoukseen 5.3. klo 17.00 on auki 4.3. klo 12.00 asti.
Tietojen keräämiseen on hyödynnetty tekoälyä.