Ratsuori Jalopenon viimeinen syksy

Juttu on julkaistu alun perin 12.10.2023.”Se tarha saa jäädä siihen tyhjilleen”, Katja Hautamäki suunnittelee.Hautamäen omakotitalon pihassa Porissa on neljä katoksellista hevostarhaa. Ensimmäisessä seisoo 18-vuotias ori Jalopeno, kaksinkertainen suomenratsujen SM-kultamitalisti. Se kävi vuosina 2013-2017 viidet koulumestaruudet, ja joka kerralla se voitti jonkin mitalin.Jalopeno oli radalla omanlaisensa, hyvin ryhdikäs ja kevyt, jalo ja energinen hevonen, jonka liike vie luonnostaan paljon ylöspäin. Hanne-Mari Kiuttu koulutti oria pitkälle eteenpäin, ja se teki piruetit niin laukassa kuin piaffissakin. Moni muistaa Jalopenon paitsi kilparadoilta, myös näytöksistä ja oriesittelyistä, joissa se pääsi näyttämään vaikeimpia liikkeitä, joita vain hyvin harvat suomenhevoset edes oppivat, saati tekevät niin helposti kuin Jalopeno.Aina joku oli tietenkin sitä mieltä, että sen liike oli vääränlainen, hämähäkkimäinen tai hätäinen. Ei se mikään tukkien vetämiseen tai Kuninkuusraveihin sopiva liike ollutkaan, mutta sellainen, että kouluratsastusihmiset innostuivat. Nopearytmiset takajalat ovat sitä, mitä vaikeassa kouluratsastuksessa halutaan, ja Jalopenolla on ne. Hautamäki kertoo, että piaffia, eli ravia paikallaan, ori teki jo ajo-opetuksessa kärryjen edessä..Jalopeno on Katja Hautamäen kasvattama, ja hän on huolehtinut oriista koko sen elämän ajan. Välillä se oli treenissä Kiutulla, sitten vanhemmalla iällä astumassa ensin Rehulan tilalla Noormarkussa, sitten K-Stable oriasemalla Jalasjärvellä.Viime syksynä ori tuli kotiin jotenkin erilaisena. Oli se laihtunutkin, mutta huolestuttavampaa oli, että se ei ollut enää se sama Jalopeno, mikä se oli koko ikänsä ollut. Hevonen, joka oli aina terävä, mutta ystävällinen, olikin kärttyinen ja hapan. Sillä oli varmaankin stressiä tai kipua, joka laski sen mielialaa.”Näin sen ilmeestä, että se ei ollut entisensä. Se oli apaattinen, eikä samalla tavalla elinvoimainen kuin ennen”, Hautamäki huokaa.Hän hoiti oria talven, ja se kyllä piristyi. Mutta heti keväällä Hautamäki ilmoitti tammanomistajille, että tämä on Jalopenon viimeinen kausi. Tammoja tulikin sen uran isoin määrä, 26, kun viime vuonna niitä oli vain 7. Hepassa jälkeläisiä on suomenhevosratsulle kelpo määrä, 53 kappaletta.Tänä vuonna oria hoidettiin koko kesän ajan erityisen huolellisesti, ja se olikin kotiin tullessaan paremman näköinen. Silti Hautamäen päätös vain vahvistui: Jalopenon aika on lähteä. Vaikka suru tulee olemaan musertava, hän ei halua elämänsä hevosen näivettyvän varjoksi itsestään.”Joskus lokakuun puolivälissä. Lähdemme tyttären kanssa syyslomalla ulkomaille, niin ennen sitä”, hän suunnittelee.Päätöksen taustalla on myös oman harrastehevosen loppu kymmenisen vuotta sitten. Hautamäki kokee, että hän piti sitä liian pitkään.”Olin itsekäs, ja sitten sille tuli viimeinen ähky ja se meni koviin kipuihin”, hän kertoo..Jalopeno kilpaili viimeiset starttinsa Hanne-Mari Kiutun kanssa alkuvuodesta 2018, mutta se kausi jäi väliin uran ensimmäisten vaivojen takia. Syy löytyi vasta tähystysleikkauksessa tammikuussa 2019. Jalopenolle oli muodostunut piikit molempiin etupolviin.”Teivon eläinlääkäri Houttu sanoi, että tyypillinen rahaa juosseiden ravihevosten vaiva”, Hautamäki hymähtää.Leikkauksen jälkeen ori tuli vielä kuntoon ja kilpaili pari starttia omistajansa kanssa, mutta sitten se säikähti kävelykoneessa ja kolhaisi siellä puikkoluutaan. Urheilukäyttöä ajatellen luu olisi pitänyt katkaista ja ruuvata uudelleen, eikä sellainen operaatio kaikkine seisottamisineen ja kuntouttamisineen tuntunut järkevältä vaihtoehdolta. Sen jälkeen Jalopenolla on ratsastettu hyvin vähän.”Eikä se ole hevonen, joka nauttisi elämästään sunnuntairatsuna”, Hautamäki sanoo.Hän on kertonut päätöksestään myös sosiaalisen median hevosryhmissä. Vastaanotto on ollut ymmärtävää, mutta on päätöstä kyseenalaistettukin.”Joku on kysellyt, että eikö sitä voisi antaa laitumelle tammojen kanssa. Mutta ei se olisi reilua hevosta kohtaan. Se on tottunut tällaiseen elämään, jossa sillä on lämmin vesi ja kaikki. Kun menen sen tarhaan harja kädessä, se näyttää, mistä kohtaa se haluaa, että sitä harjataan, tai jos hänen pallejensa vierestä pitää rapsuttaa. Ja kyllä mun täytyy itsekin tietää, miten se voi”, Hautamäki sanoo.Niin kuin moni hyvä suomenhevosori, esimerkiksi Silvolan Hemminki, Rannan Ruhtinas ja Taikatumma, myös Jalopeno toimii omistajansa ystävänä ja hyvänmielenhevosena. Hautamäki miettii, miten sekin aukko paikataan. ”Olen aina haaveillut andalusialaisesta hevosesta. Nykyään olen myös raihnainen kropaltani, enkä kestä ratsastamista-ratsastamista, joten tarvitsisin hevosen, joka on herkkä ja kevyt ja liihottelee pienillä avuilla. Jape on ollut se mun andalusialainen suomenhevonen.”.Kun Jalopenosta mennään ottamaan kuvia laitumelle, se kyllä pätkän matkaa hirnuu, tepsuttaa ja lyö etukaviotaankin pojalleen. Mutta Hautamäki on oikeassa: oriin silmästä puuttuu kirkkaus ja elämänjano. Ei se osaa kaivata pois, mutta sinne jonnekin se on oikein päästää. Hautamäki kertoo, että Jalopeno pääsee vielä laiduntamaan, ja niille samoille laitumille sen elämä tulee pian päättymään. Hevosten kanssa ei yleensä valita uurnaa, vaan tilataan kaivinkone.Samalla Hautamäen oma elämä tulee muuttumaan. Jalopenon omistajana hän oli tiiviisti mukana suomenhevosten tapahtumissa. Nyt hän on jäänyt tarkoituksella vähän kerrassaan syrjään. On taantumisvaihe ja luopumisvaihe. Toki kaksi suomenhevosta on yhä: viime keväänä käyttösuunnalle kirjattu ori Pippurinen ja kimotamma Nevan Lotus, Jalopenon jälkeläisiä molemmat. Etenkin ori olisi myynnissäkin, mutta Hautamäki ei vielä tiedä..Se on erittäin kiva ratsu, ei siinä mitään, ja Kiuttukin tykkäsi siitä kovasti sen nähdessään. Mutta kun se ei ole Jalopeno, Hautamäki toteaa. Väärinhän se on, mutta hän vertaa Pippurista aina isäänsä, joka taas on hänen elämänsä eläin, jossa suuri persoona yhdistyy täydelliseen käyttöhevoseen.”Ei se ole kuin Jalopeno, ei niin herkkä, ei niin säpäkkä. Jalopeno käy kuin kello! Se on maailman helpoin hevonen kaikin puolin. Uskomattoman korrekti hevonen, joka kakkaakin vain yhteen paikkaan, ja joka ei koskaan hajota mitään”, Hautamäki luettelee.Se ei nojaa, ei pureskele, ei jyrää ja on aina menossa. Pippurinen taas on sitä suomenhevostyyppiä, joka kävelisi vaikka seinästä läpi, jos sille sellainen tarve tulisi. Se voi olla käyttöhevosensa jatkossa parempi kuin lentoon lähdössä ollut isä, mutta kun Hautamäelle Jalopeno on se oikea..Hyvä hevonen tulee taivaan lahjana, tavataan sanoa, ja niin se meni Jalopenonkin kanssa. Hautamäki oli kantakirjannut ratsusuunnalle sen emän, ystävänsä omistaman laukkaherkän, 17 starttia ja 807 euroa juosseen Helu-Tytön. Toisenkin kerran yritettiin, mutta Jalopeno jäi tamman ainokaiseksi. Isäoriiksi valikoitui aikansa supertähti Jaime, joka voitti viisi kertaa suomenhevosten koulumestaruuden. Päätös varmistui, kun Hautamäki pääsi käymään Jaimen karsinassa. Hevonen oli paitsi huippusuorittaja, myös erittäin ystävällinen hevonen.Jalopeno oli pienestä pitäen erityinen, todella tasapainoinen ja kevyt. Näyttelytuomarit löysivät siitä sitä kyllä sitä ja tätä huomautettavaa, mutta viisivuotiaana valtakunnallisessa show-näyttelyssä se oli best in show. Sen näyttelyn se ottikin nimen mukaisesti.”Jape heräsi oriuteensa siellä näyttelyssä, ja oli enemmän kahdella jalalla kuin neljällä. Myönnän, että se esiintyi siellä koko rahan edestä”, Hautamäki hymähtää.Netistä omistaja sai lukea, että tuollaisesta huutajasta ei tule suoritushevosta, mutta Jaimen omistaja Rosali Kivitie lohdutti, että sellaisista puheista ei pidä välittää..Arto-Pekka Heino kilpaili Jalopenolla sen 5-vuotiskauden, ja omistaja jatkoi siitä kilpaillen itse Kasvattajakisat ja 7-vuotiskauden. Menestys oli hyvää, mutta ei huimaa. Hautamäki on harrastaja, ja suomenhevosten isoimmissa kilpailuissa ruusukkeet menevät ammattilaisille, jotka osaavat kouluradalla kerätä tarkasti joka pisteen ja ratsastaa hevosen parhaimmilleen.Hanne-Mari Kiutun kanssa Jalopenosta tuli tähti. Sillä oli tasapaino, keveys ja yhteistyöhalu, ja pian myös erinomainen koulutus ja huolellinen ratsastus. Vapaaohjelmassaan se veti hienoa lisättyä ravia, kokosi itsensä salamannopeasti käyntiin ja teki laadukkaan takaosankäännöksen – joskus vielä samalla hirnahtaen muille hevosille..Se oli sitä aikaa, mennyttä. Nyt Hautamäki aikoo kasvattaa vähän maine coon -kissoja. Tyttärellä on pari ponia, ja ainakin toistaiseksi on ne kaksi suomenhevosta. Kahden vuoden aikana äidin ja tyttären perheestä on menetetty 4 kissaa, 1 koira ja kaksi hevosta, hyvin vanhoina melkein kaikki.”Kun meidän nuori kissa kuoli 1,5 vuotiaana FIP-tautiin, tyttäreni sanoi, että äiti, me ei enää yhtään eläintä hankita”, Hautamäki muistelee silmänurkka kostuen.”Luopuminen on se eläimen omistamisen huono puoli.” .Kuukauden hevonen: Yhteinen Sävel – Kun tavallisille pulliaisille osui paree hevonen.Kimpassa: Tunteet paljastettiin vuosien ystävyyden jälkeen – "On maailman hienoin tunne rakastaa ja tuntea, että on rakastettu".Hylätyt nimet .Podcast: "Jos hevonen yrittää pukitella minua satulasta, joudun käymään itseni kanssa todella kovan kehityskeskustelun".Äiti ja tytär Packalén osaavat riidellä ja sopia – "Äitiys saa ajattelemaan monia asioita eri tavalla" .Parvelan Retu antaa arjen tähtihetkiä ja elämyksiä niin taustajoukoilleen kuin raviväelle: ”Mistä noita saa, ei edes lottovoitolla".Iso, musta, äärimmäisen herkkä - lähipiiri muistelee ori Matadoria

Ratsuori Jalopenon viimeinen syksy

Aiheeseen liittyvää

15 senttimetrin paksuinen kuivike sai hevoset nukkumaan pidempään

Hugo Kogelnig ja Vermont taas U25-voittoon Wienissä: "Ne vaan meni"

Jone Illin normipäivänä aamupäivällä ratsastetaan kotona ja iltapäivällä kisoissa

Astutusluvuissa jyrkkä lasku - vain yksi suomenhevosori sai täydet 100 tammaa