Daniel Bachmann Andersenin mielestä paras ja suorin kommunikaatiotapa hevosen kanssa on ratsastaa sitä

Ypäjällä kuluvana viikonloppuna vieraileva Daniel Bachmann Andersen, 34, on muistinsa mukaan jo kuudetta kertaa Suomessa valmentamassa. Ja arvelee käyvänsä jatkossakin, vaikka aikataulua ei olekaan lyöty lukkoon. Ja vaikka olympiavuosi onkin ja sitä myöten paljon tehtävää. "Käyn täällä mielelläni. Minulla on siteitä Suomeen. Nythän Stella Hagelstam lähtee mukaani Tanskaan valmentautumaan joksikin aikaa. Ja jo ennestään tallillani on kaksi Nipsu Porthan-Broddellin hevosta", hän kertoo. Tähtäin PariisissaBachmann Andersen tähtää Nathalie Zu Sayn Wittgensteinin valmentamana olympialaisiin Tanskan joukkueen jäsenenä. Varmaa pääsy ei ole, sillä vain kolme ratsukkoa valitaan varsinaiseen joukkueeseen ja neljäs nimi otetaan vain varalle ja astuu riviin vain, jos joku kolmesta on estynyt. "Meillä on Nanna Merrald ja Cathrine Laudrup-Dufour ja Carina Cassoe. Ja minä. Muut ovat 72 prosentin ratsastajia, joten heidän mahdollisuutensa päästä joukkueeseen ovat heikommat."Bachmann Andersenin on kisattava koko kevät."Olisi pystyttävä ratsastamaan mieluiten 76 prosenttia, jos joukkueeseen haluaa", hän arvioi. Suomalaisista hän arvioi Emma Kanervan pystyvän 73 prosentin suoritukseen olympiakentällä, jopa yli. "Henri Ruosteen kanssa on kiinni siitä, mikä hevonen hänellä on.""Kolmas nimi on teidän joukkueessanne epäselvempi tällä hetkellä. Selviää kevään kuluessa." Vayron13-vuotias westfalenori Vayron (Vitalis - Gloster) on melko uusi. Bachmann on kilpaillut sillä ensimmäisen kansainvälisen starttinsa marraskuussa 2022. "Olen oppinut siitä paljon ja viime aikoina se on alkanut luottaa minuun. Se on iso hevonen, siinä on paljon asennetta, se on melkoisen ori..."Hevonen siirtyi Helen Langehanenbergiltä, koska omistajan mielestä hevosta ei kilpailutettu tarpeeksiSiinä oli onnea ja hyviä suhteita. "Minun hyvä saksalainen ystäväni Kevin Dinauer piti hevosia valmennuksessa Vayronin omistajalla Rudolf Spiekermanilla ja sattumalta kuuli, että hevoselle etsittiin uutta ratsastajaa. Hän vinkkasi minut. Sitten minulta kysyttiin ja olin heti kiinnostunut. En arvannut, että siitä tulisi kuitenkaan näin hyvä."Vayron on saanut yli 75 prosenttia GP:stä, ja pystyy hieman parempaan. Bachmann Andersen sanoo, että henkilökohtaista mitalia ei näistä olympialaisista kuitenkaan vielä tule."Se ei olisi realismia, sillä hevonen on vasta toisella GP-vuodellaan. En koskaan halua työntää hevosia asioihin, joihin ne eivät ole valmiita, koska siitä ei seuraa mitään hyvää - siitä seuraa vain jännittymistä. Sellaista painetta, mitä esimerkiksi olympialaisten voittamiseen tarvitaan, voi hevoseen alkaa laittaa, kun se on neljännellä, viidennellä GP-vuodellaan."Bachmann Andersen ei myöskään mieti kuka Pariisissa mahdollisesti voittaa. Tällaisten asioiden pohtiminen ei kiinnosta häntä. "Mietin vain omaa ratsastamistani." Kouluratsastuksen tilanneTapaus Andreas Helgstrandia Bachmann Andersen ei halua kommentoida lainkaan. Hän on kuitenkin tietenkin huomannut turbulenssin, joka lajin ympärillä pyörii. "Minulla ei ole sen Helgstrand-asian kanssa mitään tekemistä. Mutta totta kai surullista on se, mitä tällainen tekee lajille", hän kuittaa. "Lajissa on kuitenkin valtavasti hyviä ratsastajia ja tyytyväisiä hevosia, positiivisia esimerkkejä. "Sitten hän sanoo, että kouluratsastuksen tulevaisuuden avain piilee juurikin osaamisessa ja hevosmiestaidossa ja niiden asioiden esille tuomisessa."Jos palataan siihen aiempaan aiheeseen olympiamitalista, jota minä en Vayronilla lähde tavoittelemaan. Se on juuri se tärkeä asia. Että hevosta ei viedä sellaisiin kisoihin ja tehtäviin, joihin se ei ole vielä valmis. Minä haluan näyttää omalta osaltani sellaista esimerkkiä. Ratsastan kyllä varmasti Vayronia Tanskan joukkueessa niin hyvin kuin mahdollista ja kuin osaan, mutta se ei tarkoita, että siitä otetaan kaikki irti. Ei, siitä otetaan se, minkä se pystyy sillä hetkellä riittävän helposti antamaan, jotta ne kisat eivät pilaa kaikkia muita kisoja, jotka sillä on vielä edessään."Siitä tulee ne tuomariprosentit, mitkä ovat tullakseen."Ne ovat sitten tuomareiden silmissä, se ei ole minun huoleni."Kannukset ja kankikuolaimetBachmann Andersen ei ole sitä mieltä, että kannukset ja kankikuolain olisivat syypäitä kouluratsastuksen tämänhetkiseen kuohuntaan. Ne ovat vain välineitä, joiden voimakkuuden päättää niiden käyttäjä. "Ne ovat vain ja ainoastaan niin voimakkaita, kuin miten niitä käytetään."Bachmann Andersenin mielestä klassisia välineitä kieltämällä ja kilparatsastamiseen kielteisesti suhtautumalla ei nähdä kouluratsastuksen ja hevosurheilun punaista lankaa, joka perustuu yhtäältä siihen, että hevonen on fyysinen eläin ja tehty liikkumaan, toisaalta välineisiin, kuten kankikuolain, jonka avulla saadaan todellista GP-tason ratsastusta. Bachmann Andersen ei näe, että ilman kuolainta, riimunpäitsien tai kaulanarujen kanssa ratsastamisessa kyse olisi lainkaan samasta asiasta. Lisäksi se olisi hevosten kokoisten ja tapaisten eläinten kanssa helposti erittäin vaarallista. "Kyllä siinä on ihan syy, miksi me pidämme hevosilla kuolaimia."Bachmann Andersen sanoo, että kankikuolain ja kannukset toimivat, koska ne ovat kommunikaatiovälineinä tarkkoja ja nopeita ja niihin oikein koulutettu hevonen ottaa niiden tuoman informaation välittömästi vastaan."Minä esittäisin tämän kysymyksen: Miksi me koulutamme ja ratsastamme hevosia? Ja siihen on vastauskin: Kommunikoidaksemme niiden kanssa sillä tavalla mikä niille parhaiten sopii. Minun mielestäni paras ja suorin kommunikaatiotapa hevosen kanssa on ratsastaa sitä. Hevoset myös erittäin paljon pitävät siitä, että niillä ratsastetaan, kunhan ne on koulutettu oikein ja niitä myös ratsastetaan oikein. Kunhan ne on saatu elastisiksi, voimakkaiksi ja kunhan vuosien työn tuloksena niille on rakentunut vahva selkä ja hyvä kontakti ratsastajan käteen.".Todella, todella hyvä ratsastaja

Daniel Bachmann Andersenin mielestä paras ja suorin kommunikaatiotapa hevosen kanssa on ratsastaa sitä

Aiheeseen liittyvää