Eversti Carden kotona Saumurissa: "Mitä hyötyä on kilparatsastuksesta?"

Hevosurheilu Ratsastus kävi vierailulla eversti Carden kotona Ranskan Saumurissa. Hänen kotinsa on lähellä Cadre Noiria, jossa hän teki työuransa ja oli vuosina 1991-1999 myös Cadre Noirin järjestyksessä 34. pääratsuttaja, jota kutsutaan "suurjumalaksi" (le grand dieu). Carde aloitti Cadre Noirissa, kun se oli vielä Ranskan armeijan alainen laitos, eikä vielä edes nimeltään Cadre Noir. "Minä ratsastin vielä vanhalla maneesilla lähellä nykyistä armeijan aluetta", hän muistaa. Armeija ja Cadre Noir erosivat toisistaan vuonna 1972. Nimitys Cadre Noir on samanaikaisesti vanha ja uusi. Se viittaa ratsuttajien mustaan asuun ja on ollut käytössä puhekielessä, mutta otettu virallisesti käyttöön vasta, kun panssarijoukkojen koulutus ja ratsastus oli jo erotettu toisistaan. Aiemmin puhuttiin "Saumurin maneesin ratsuttajista". . Carden "museo"Cardella oli tammikuisena tiistaina kiireinen päivä, sillä hän on parhaillaan järjestämässä perintöasioitaan, mutta hänellä on aina aikaa puhua työhuoneessaan talon yläkerrassa hetkinen kouluratsastuksesta sillä lailla, kuin sen näkivät hänen esikuvansa kenraalit l'Hotte ja Decarpentry, ranskalaisen perinteisen kouluratsastuksen suuret nimet. "Tämä on minun museoni ja kirjastoni", hän naurahtaa ja osoittaa kädellään kirjoja, joita on kaikki hyllyt täynnään.Kysymykseen, mitkä kirjat kouluratsastajan tulisi lukea, hän vastaa ensin, että kirjoja on lukuisia, mutta kaksi vanhaa painosta nousee esiin:L'Hotten Questions equestres (Ratsastuksellisia kysymyksiä) ja Decarpentryn Equitation academique (Akateeminen ratsastus). "Minulla on muuten tuossa kirjassa Decarpentryn omistuskirjoituskin!" hän kertoo ja avaa etusivun kohdasta, jossa näkyy kenraalin säännöllisellä käsialalla kirjoittamansa nimi. . Kumpikaan kirja ei ole vaikeaselkoista kieltä, sillä Carde sanoo, että kouluratsastuksessa ei ole mitään liian vaikeaa. Se vaatii vain aikaa, ajoitusta, kärsivällisyyttä ja hevosrakkautta. Ennen muuta se vaatii aikaa. Hevosen kouluttaminen esimerkiksi grand prix'hin vie aina saman ajan. Lähes 10 vuotta. Etenkin l'Hotte on kiteyttänyt kouluratsastuksen, ja kaiken muunkin ratsastuksen, loistavasti kolmeen sanaan: "rauhassa, edessä, suoraan" eli ranskaksi "calme, en avant, droit". Eli oikein koulutettu hevonen on rauhallinen ja tyytyväinen, se on pohkeen edessä ja se on suora. Näillä opeilla pääsee hyvin pitkälle. Mutta ne vievät aikaa. Jos aikaa ei käytetä riittävästi, jos oiotaan asiassa ja jos ei tehdä oikein, jokin noista kolmesta kärsii, ja sen myötä koko kokonaisuus lähtee menemään vikasuuntaan. Tapoja huijata on monia, me katselemme Carden tietokoneen ruudulta ratsukkoa, joka etenee jonkinlaisessa ravintapaisessa, mutta hevonen ei ole edessä. Se kömpii maahansidotusti vailla minkäänlaista eloisuutta ja jäntevyyttä. Siinä on huijattu estämällä hevoselta eteenpäinpyrkimys. "Se on tietysti helpompi ratsastaa, mutta ei tuo mitään kouluratsastusta kyllä ole", hän sanoo. "Se on väärinymmärrettyä muka-baucherismia. Tekisi mieli sanoa, että hop hop, herätys. Näe nyt edes vähän vaivaa!"Sen päälle katsotaan video, jossa Carde opettaa hevoselleen Cavalcadourille piaffia maasta. Hänellä ei ole kädessään raippaa, mutta hevonen kunnioittaa pelkkää kättäkin. Se polkee jäntevästi, katsoja saa vaikutelman voimasta sen jäntereissä."Tuollaiselta hevosen tulee näyttää myös ratsastettuna, ei pystyyn kuolleelta, maassa etanan vauhtia matelevalta oliolta."Carde muistuttaa, että ratsastajan kuin ratsastajan tulee osata myös sellaisia asioita, kuin laukata maastossa, hyppiä luonnonesteitä ja rataesteitä. Ehkä ei ihan sillä tasolla kuin hän itse, joka on ratsastanut vaikean tason kenttäkilpailuissa ja hypännyt 150-esteratoja. "Kouluratsastukseen on hyvä ajautua muiden lajien kautta.".Eversti Carde rakastaa hevosia, joilla on luontainen eteenpäinpyrkimys, verta ja eleganssia. Hän kertoo, että Cadre Noirin hevoset valitaan näillä kriteereillä, ja lisäksi painottaen korrektia rakennetta, joka mahdollistaa takaosan lihasmassan. Hän on osallistunut työpaikkansa Cadre Noirin näytöksiin useilla kilpahevosillaan, muun muassa Cavalcadourilla. Hän on tehnyt kaikki ranskalaisen korkean koulun hypyt: courbeten, croupaden ja cabriolen. Courbetessa hevonen nousee takajaloilleen, mutta korkeammassa asennossa kuin levadessa, croupadessa se potkaisee takajalat taakseen etujalat maassa ja cabriolessa se hyppää ja potkaisee ilmassa takaset suoraan taakseen."Cabriolen ratsastamisen jouduin lopettamaan hetki alkuunsa, sillä reväytin nuorena ratsuttajana kummankin jalan lähentäjälihakset", hän kertoo. "Se on hyvin voimakas ja brutaali liike, istua siinä hypyssä on melkoisen kova koitos."Ennen muuta Carde sanoo olevansa kilpaurheilija. Tai olleensa, sillä hän ei ole kilpaillut enää aikoihin, ja on sitäpaitsi lopettanut ratsastamisen kokonaan. "Aikansa kutakin", hän sanoo ykskantaan. Hän sanoo myös, että kouluratsastuksen yhä olemassa olevat säännöt on aikanaan varsin hyvin kirjoitettu ja ne pätevät kuta kuinkin yhä."Niitä pitää vain noudattaa", hän sanoo. "Nehän on kirjoittanut Decarpentry itse, joten ne varmasti ovat paikkansapitävät. Eikä niitä ole ainakaan toistaiseksi uskallettu kovinkaan paljoa sorkkia."Miksi kouluratsastuksessa on niin paljon koulukuntariitoja?"Varmasti siksi, että se ei ole mikään tarkka tiede ja siksi, että alalla on paljon ihmisiä, jotka puhuvat mitä sattuu."Cardelle kouluratsastus on yhteistyötä hevosen kanssa. Tässä hän siteeraa Francois Baucheria: "Tee itsesi ymmärretyksi hevoselle ja sen jälkeen anna hevosen tehdä". Sitten hän luettelee muutamia muita lentäviä lauseita: "Tyytyä, vähään, pyytää usein (toistoja) ja palkita paljon.""Kädet ilman jalkoja, jalat ilman käsiä. Eli ei pyytää samanaikaisesti asioita, jotka ovat ristiriidassa keskenään. "Carde toteaa, että yksinomaan jo toteuttamalla nuo muutamat asiat, oltaisiin sellaisessa mielentilassa, missä saadaan asioita eteenpäin.Sotilaskoulutuksen saanut Carde ei katso tämänhetkistä riitelyä ja tuomitsemista hyvällä. Hän toteaa, että on inhimillistä hakeutua samanmielisten seuraan ja välttää sillä lailla joutumasta perustelemaan ajatuksiaan, mutta se ei ole kovinkaan dynaaminen asenne. On myös löydettävä dialogi. "Ei sillä lailla, omiin kuppikuntiin vetäytymällä, ja varsinkaan syyttelemällä, hakemalla jatkuvasti virhettä muista, päästä missään asiassa eteenpäin", hän sanoo.Carde on opettanut koko elämänsä, hän oli aikoinaan myös Ranskan koulumaajoukkueen valmentaja, mutta hän sanoo olevansa neuvoton sen edessä, miten voisi kertoa ihmisille, että hevonen on voimakas, mutta hyväntahtoinen eläin, joka tekee mielellään mitä siltä pyydetään, jos se ymmärtää pyynnön ja jos asia ei ole sille mahdoton. Hänelle hevosurheilu on ratsastamista, kunnes ratsukosta on tullut yksi olento, vaikka myös maastatyöskentelyä, ja ylipäätään paljoa hevosten kanssa olemista, tarvitaan. "Mutta en enää oikein tiedä, miten kertoa ihmisille, että tässä on tarkoitus tulla kentauriksi?"Carde toteaa, että hevonen on urheilija, joka valmistellaan kantamaan ratsastaja parhaalla mahdollisella tavalla. Hevonen ratsastetaan oikein päin, etuosa ylös ja takaosa alas, ylälinja pyöreänä. Tämä ei estä pyytämästä hevosta aika ajoin eteen-alas, päinvastoin, se kuuluu olennaisena osana hevosen jumppauttamista ja voimistamista ja sen ylälinjan rakentamista lihaksia välillä venyttäen."Mutta kun pyydän hevosta venyttämään eteen-alas, en pyydä sitä taivuttamaan niskaa sen enempää, kuin mitä se itse siinä tilanteessa on valmis tekemään."Kysymykseen, pitäisikö kankikuolain kieltää, Carde vastaa: "Ei tietenkään."Cardelle hänen omin kouluratsastuksensa tapahtuu kankikuolaimella ja kannuksilla, mutta sillä ehdolla, että näitä välineitä osaa käyttää.Kankikuolaimella on paikkansa siksi, että se mahdollistaa korkean tason kouluratsastuksen ja koska se rentouttaa hevosen suun."Kun kanki koskee hevosen kitalakeen ja hammaslomaan, se saa aikaan suun rentoutumisen, mikä heijastuu välittömästi koko sen kehoon."Ei Cardella ole mitään ilman kuolaimia ratsastamista vastaan, mutta ongelman ydin ei hänen mielestään ole kuolainvalinnassa, vaan taidolla tehdyssä koulutuksessa ja ratsastajan osaamisessa. KilparatsastaminenKilparatsastaminen oli Cardelle itselleen henki ja elämä."Kilparatsastaminen on hyödyllistä, jos se otetaan tason mittarina yhteisin säännöin", hän sanoo. "Mutta jos ruvetaan huijaamaan, siitä ei enää ole hyötyä. Ja mitä on huijaaminen kouluratsastuksessa? Se on pääasiallisesti oikoteiden etsimistä. Hevosen kouluttaminen kestää kauan, ja tämän päivän elämä on nopeaa ja kiireistä. Tulee tehtyä tyhmyyksiä.""James Fillis sanoi, että jos jättää jonkin epäkohdan korjaamatta nyt, se palaa kahta kauheampana vähän myöhemmin."Carden mukaan kouluratsastuksessa on oltava etanan kärsivällisyys ja vauhti. "Sillä lailla, hitaasti kiirehtimällä, pääsee pisimmälle."Kouluratsun kouluttamisessa pitää unohtaa aika kokonaan. "Jos rupeaa yrittämään ehtiä johonkin tiettyyn hetkeen, lähtee yleensä väärälle polulle."Carde ei myöskään näe välttämättä onnistumisen mahdollisuuksia sille, että ostaa valmiin GP-hevosen."Etenkään, jos hevonen on vielä nopeasti koulutettu, mutta en muutenkaan. Se voisi onnistua, jos mukana tulisi käyttöohje. Ja jos se käyttöohje olisi laadittu niin, että se on kaikkien yhtä lailla ymmärrettävissä. Samalla kielellä."Carde sanoo, että hän näkee koulutuksen ongelmat yhdellä silmäyksellä. "Käynnissä. Jos hevosen koulutus ei ole valmis, ja sitä on kiirehditty, selkä jännittyy ja se näkyy ensimmäisenä käynnissä, sen epäpuhtaudessa, jopa sen muuttumisessa säännöllisen nelitahtisesta askellajista kaksitahtiseksi, jopa lateralisoituneena. Se on erehtymätön mittari."Aivan ennallaan kansainväliset koulusäännöt eivät kuitenkaan Carden mukaan ole. "Koulusäännöissä oli kohta, joka on poistettu sieltä sittemmin. Siellä nimittäin luki aiemmin, että käynnissä virheet näkyvät selvimmin." .Cadre Noirin pääratsuttajat vuodesta 1771 meidän päiviimmeNimi, elinvuodet ja vuodet pääratsuttajana1. Jean-Baptiste Cordier (1771-1849) pääratsuttajana 1825-18332. Komendantti Charles Hypolite Renaux (1794-1837) 1834-18363. Komendantti Claude Champet (1794-1841) 1837-1840Komendantti Jean-Charles Rousselet(1783-1858) 1840-18414 Komendantti Jean-Jacques Delherm de Novital(1796-1856) 1841-18465. Antoine d'Aure(1799-1863) 1847-18546. Komendantti Alexandre Guérin (1817-1884) 1857-18637. Komendantti Alexis L'Hotte(1825-1904) 1864-18708. Komendantti Arthur Lenfumé de Lignières (1832-1897) 1871-18749. Komendantti Mathieu François Duthil (1828-1879) 1875-187610. Komendantti Jean Piétu (1829-1908) 1877-188111. Komendantti Camille de La Forgue de Bellegarde(1847-1905) 1882-188612. Komendantti Albert d'Aviau de Piolant (1845-1926) 1887-188913. Komendantti Hervé de Canisy (1837-1901) 1890-189514. Komendantti Jacques Picot de Vaulogé (1851-1928) 1896-189715. Komendantti Érasme de Contades-Gizeux (1858-1926) 1898-189916. Komendantti Jean Marie Maurice Varin (1857-1929) 1899-190117. Komendantti René de Montjou (1857-1927) 1903-190918. Komendantti Henry Blacque-Belair(1862-1930) 1909-1913 19. Komendantti André Détroyat (1873-1963) 1913-1914 20. Kenraali Edmond Wattel (1878-1957) 1919-192821. Eversti Pierre Danloux (1878-1943) 1929-193322. Komendantti Robert Wallon (1886-1936) 1933-1935 23. Komendantti Xavier Lesage(1885-1968) 1935-193924. Komendantti Henri Aublet (1898-1973) 1941-194325. Komendantti Gérard de Balorre(1899-1974) 1943-194426. Komendantti Roger de Minvielle (1897-1987) 1944-194527. Komendantti Georges Margot (1902-1998) 1945-195828. Everstiluutnantti Patrice Lair (1910-1992) 1959-196429. Eversti Jean Peïtevin de Saint-André (1912-1996) 1964-197230. Everstiluutnantti Jacques de Boisfleury (1921-2009) 1972-197431. Everstiluutnantti Alain Bouchet (1927-1975) 1974-1975 32. Komendantti Pierre Durand(1931-2016) 1975-198433. Eversti François de Beauregard (1935-2019) 1984-199134. Eversti Christian Carde(1939-) 1991-199935. Eversti Loïc de la Porte du Theil (1948-) 2000-2006 36. Eversti Jean-Michel Faure (1956-) 2006-2014 37. Eversti Patrick Teisserenc (1962-) 2014-202138. Everstiluutnantti Thibaut Vallette(1974-) 2021 -> .Kiki Nybergin puu, jonka kasvu kestää aina 10 vuotta

Eversti Carden kotona Saumurissa: "Mitä hyötyä on kilparatsastuksesta?"

Aiheeseen liittyvää