Muistamme: Leea Rauvala teki elämäntyönsä Ypäjällä ja edisti etenkin suomenhevosratsujen jalostusta

Leea Rauvala suoritti agronomin tutkinnon Helsingin yliopistossa 1940-luvulla. Pääaineeksi hän valitsi kotieläinlinjan. Sota-aikana kun miehet olivat sodassa ja traktorit muissa tehtävissä, maatalousharjoitteluissa tytöt tekivät kaikki työt hevosvoimin, talvella halkojen ajon, keväällä kynnön ja syksyllä korjuutyöt.

Hän kävi lisäksi silloisessa Valtion Hevossiittolassa järjestetyn seitsemän viikon pituisen hevoshoitokurssin. ”Jotta näkisi vähän parempia hevosiakin” kuten itse asian perusteli.

Opiskeluaikana hän myös innostui ratsastuksesta ja kävi ratsastustunneilla Ruskeasuon halleilla Helsingissä.

Leea Rauvala teki laudatur-työnsä Ypäjällä ja kun taloudenhoitajan vakanssi vapautui, pyydettiin häntä siihen. 1.2.1948 hän aloitti Valtion hevossiittolan palveluksessa assistentin ja agronomin virassa. 1.12.1974 hänet valittiin Valtion hevosjalostuslaitoksen johtajaksi ja Ypäjän Maatalousoppilaitoksen rehtoriksi. Eläkkeelle Leea Rauvala siirtyi 31.8.1985.

Siittolanmäen hevoslaitosten palveluksessa Leea teki mittavan työuran hevosjalostukseen ja hevostalouteen liittyvän koe- ja tutkimustoiminnan sekä hevosalan koulutuksen saralla. Laitoksen maatilan hoito oli tärkeä osa työtä. Huonot heinänkorjuuilmat vaivasivat Leeaa vielä eläkepäivinä Haukilahdessa.

Suomenhevonen ja sen monipuolinen käyttö oli tärkeää Leea Rauvalalle. Urheiluhevosten jalostus oli lähtenyt vauhtiin 1970-luvulla. Niinpä hänen johtajakaudellaan myös suomenhevosratsujen jalostukseen ja koulutukseen ryhdyttiin erityisesti panostamaan.

Leea Rauvala on Suomenratsut ry:n kunniajäsen ja hän myös perusti 1.1.1993 Leea Rauvalan Säätiön, jonka lahjoitusvaroja myönnetään kilpailupalkintoihin sekä R- ja P-jalostussuuntien palkintoihin ja kilpailijoiden ja kasvattajien etuja edistäviin tarkoituksiin.

Ypäjäläiseen hevosharrastukseen Leea Rauvala osallistui aktiivisesti. Hän oli mm. Ypäjän hevosystäväinseuran puheenjohtaja vuosina 1969–1985. Monet hevosalan opiskelijat ja -harjoittelijat saivat häneltä asiantuntevaa ja kannustavaa ohjausta.

Leean harrastuksiin kuului mm. naisvoimistelu. Hän johti monta vuosikymmentä Ypäjän naisvoimistelijoita ja oli aktiivinen Suomen Punaisen Ristin toiminnassa. Eläkkeelläkin häntä pitivät kiireisenä urheiluharrastukset, kuten hiihto talvella, kesällä uinti ja liikunta.

Asuttuaan Siittolanmäellä lähes 40 vuotta Leea muutti Espoon Haukilahteen. Leea juhli vielä 100-vuotispäiväänsä 3.7 viime vuonna Haukilahden kodissa. Syksyllä hän muutti hoivakotiin Espooseen. Tämän vuoden helmikuussa Leea pääsi Pellavakotiin Tuusulaan lähelle veljentyttären Paula Oksasen perhettä.

Leea muistetaan ystävällisenä, avuliaana, osallistuvana ja lämminhenkisenä henkilönä.

Helena Jansson ja Terttu Peltonen