Alena ja siivekkäät hevoset

Maatilan piha on täynnä erilaisia telttoja ja myynnissä on villavaatteita, luomuvihanneksia, kananmunia, lihoja ja jos vaikka mitä muuta. Käynnissä on maa- ja metsäpäivä, ensimmäistä kertaa, mutta tuskin viimeistä. Juvan maaseudulle on tällä saatu houkuteltua yli 500 kävijää.Kaiken tämän keskellä kentällä askeltaa tasaisesti valkoinen hevonen jolla on valtavan paksu harja ja häntä ja silmissä kuin mustat kajaalit. Kyseessä on toinen Alena Matveevan esiintyvistä tinkereistä eli irlannincobeista, Muumi.“Irlannincobit ovat rauhallisia ja tottuvat yleensä nopeasti uusiin asioihin”, Matveeva taustoittaa rotuvalintaansa.“Ne on hyviä kouluttaa, mutta ne on helppoa myös ylimotivoida, jolloin ne tarjoavat temppuja koko ajan.”.Alena MatveevaEsiintyy yhdessä irlannincobiensa kanssa hevosalan tapahtumissaKouluttaa hevosiaan paljon maasta käsin.Alena Matveeva hankki ensimmäisen irlannincobinsa, Muumin, suoraan rodun kotimaasta. “Ajatus alunperin oli kouluttaa Muumi ja myydä se, mutta se oli niin vaikea, ettei siitä olisi tullut lapsiperhehevosta. Päätin siis pitää sen. Se on vaikein kouluttamani hevonen, eikä sitä voi paineistaa mihinkään, kaikkeen on löydettävä muu tapa", Matveeva muistelee. “Pian sen tultua meille jo tarjottiin ensimmäisiä esiintymisiä. Siitä se lähti.”Sittemmin talliin on tullut samasta paikasta toinenkin irlannincob joka on tehnyt Matveevalle myös varsan. Nyt hänellä on siis kaikkiaan kolme irlannincobia. “Myrtti on musta, se on helpompi, Muumin peseminen ja puhtaanapito vaatii tuntikausien työn. Pusu-varsa on myös kimo. Nyt kun se on vielä harmaa, sen kanssa on helppoa, mutta pianhan sekin on valkoinen”, Matveeva nauraa..Muumin vaikeutta ei uskoisi, kun seuraa Matveevan ja hänen valkoisen hevosensa yhteyttä ja esityksiä. Espanjalainen käynti, capriole, sujuvat temput toisensa perään, selästä ja maasta, uskomaton yhteys hevosen ja ihmisen välillä.“Maastakäsittely ja koulutus ovat ne minun juttuni”, Matveeva kertoo.“Lapsuudessani Venäjällä tallilla, jossa aloimme harrastaa ratsastusta, oli vanhoja sirkushevosia. Siellä ratsastamisen lisäksi opetettiin ja tehtiin hevosten kanssa temppuja. Minulle oli aina selvää, että hevonen kyllä tekee mitä vain. Pitää vaan osata pyytää.”Tulevaisuudessa hän saattaa esiintymisen lisäksi pitää maastakäsittelyleirejä.“Meillä oli täällä jo maastakäsittelyleiri tänä kesänä, niitä voisi pitää lisää, jos kiinnostuneita riittää”, Matveeva miettii.“Muumi etenkin rakastaa esiintyä, sen oikein näkee siitä, kuinka se nauttii huomiosta.”Se on helppo uskoa, kun katsoo valkoisen hevosen mustia korvia ja kajaaleja, klovnimaista ilmettä ja pilkettä silmäkulmassa. Ilmiselvä esiintyjä.

Alena ja siivekkäät hevoset

Aiheeseen liittyvää

Ratsastuksen viikko 41: Kyvyt esiin - ja suomenhevosten laatuarvostelun finaali

Camilla Simonsen 70 vuotta: ”Ratsukasvatus on Suomen kallein ja ihanin harrastus”

Uusi korvaushakemus vireille – SRL:n avoimuus hakee linjaansa

Hieno hevonen, jota oli vaikea ymmärtää