Yrittäjä Anne-Leena Pellikka pyörittää Itä-Suomessa kolmea ratsastuskoulua, jotka kaikki ratsastuskoulupalveluiden lisäksi painottuvat eri asioihin: leiri- ja kurssitoimintaan keskittynyttä Wanhan Koulun Tallia, kilpailuvalmennukseen painottunutta Wanhamäen Tallia sekä Wanhaa Ratsastuskeskusta, joka tuottaa ratsastuskoulupalvelut Rautalammin ratsastuslukiolle.Lisäksi Pellikka tuottaa omavaraisesti suuren osan hevosten syömistä heinistä ja kauroista Keiteleellä. Kaiken kukkuraksi Pellikka on päivätöissä hyvinvointialueella. Nyt yrittäjä viettää kesälomaa yrityksen töiden parissa heinätöissä ja leiritoiminnassa. Yhteensä hevosia löytyy talleilta 70–80, osa täyshoitotallipaikalla olevia yksityisiä.Pellikka on toiminut hevosalan yrittäjänä jo vuodesta 2006 lähtien. Alkujaan hän on yhteiskuntatieteiden maisteri ja tämän jälkeen suorittanut maatalousalan perustutkinnon. Hän on hevosenhoitaja ja hevosharrasteohjaaja..Pellikan omistamat ratsastuskoulut”Kaikki lähti liikkeelle alun perin Keiteleellä”, Pellikka kertoo. Wanhan Koulun Talli on Pellikan ensimmäinen perustama ratsastuskoulu. Ratsastuskoulu on perustettu vuonna 2006 ja sen toiminta on keskittynyt erityisesti kesäaikaan. Ratsastuskeskuksella järjestetään erilaisia kesäleirejä ja -kursseja.Wanhamäen Talli Suonenjoella on ratsastuskoulutoiminnan lisäksi keskittynyt erityisesti kilpailuvalmennukseen.”Tässä yksikössä on parhaat puitteet kilpailu- ja valmenustoiminnalle”, Pellikka tarkentaa.Pellikka osti tilan vuonna 2021 ja siellä on tämän jälkeen järjestetty suuriakin tapahtumia, kuten kansallisen tason kilpailuja. Tilalla on tarjottu puitteet kenttä-SM-kisoihin, ja järjestetty suomenhevosten ja shetlanninponien SM-kisat.”Me olimme käyneet valmennuksissa yhdessä lapsen kanssa useasti. Koronan aikaan kuulin, että ratsastustoiminnasta ollaan luopumassa. Sitten ostin liiketoiminnan ja kiinteistöt,” Pellikka muistelee.Rautalammella taas toimii Wanha Ratsastuskeskus, jossa pyöritetään tavallista ratsastuskoulua sekä lukiopalveluita. Rautalammin ratsastuslukio on Suomen ensimmäinen ja suurin ratsastuslukio. Opetuksessa käytetyt hevoset ovat kesäisin leirikäytössä Keiteleellä ja Suonenjoella.”Kunta laittoi Rautalammin ratsastuslukion palvelut kilpailutettaviksi ja me voitettiin kilpailutus,” Pellikka selittää.Pellikka on tarjonnut Wanhalle Ratsastuskeskukselle ratsastuspalvelut nyt vuoden ajan. Pellikka on itsekin ratsastuslukion kasvatti.”Kolmen yksikön pyörittämisessä voi yhteiskäyttää henkilöstöä ja hevosia. On niin sanotusti leveämmät hartiat todella sitovalla hevosalalla. Henkilöstöä on niin paljon, että he voivat työskennellä selkeissä työvuoroissa. Meidän työntekijämme ovat tosi hyviä ja sitoutuneita!” Pellikka kehuu..Miten homma toimii sitten käytännössä?Toimiakseen yritysten pyöritys vaatii hyvää, luotettavaa henkilöstöä ja toimivaa arjen suunnittelua. Eri tallien työntekijät ovat vastuussa hevosten päivittäisestä hoidosta.”Käytännössä olen Keiteleellä koko ajan. Minun vastuullani ovat isommat hankinnat, sopimukset, rehut ja heinätyöt, kiinteistöjen huolto, hevosten hankinnat ja mahdollisuuksien mukaan myös klinikkareissut. Lisäksi hoidan tietysti työnantajan pakolliset velvoitteet sekä kirjanpitoon liittyviä tehtäviä”, Pellikka selittää.Lukion tullessa kuvioihin, tuli toimintaan uusia huomioitavia asioita:”Osallistumme opiskelijan arviointiin ja olemme uudella tavalla kasvatustehtävissä vastuussa asiakkaista. Nyt työntekijät ovat myös osa lukion henkilökuntaa”, Pellikka kertoo.Toiminnan vahvuutena Pellikka pitää hyviä, toimiva verkostoja.”Aina löytyy apua, vaikka olisi kuinka tiukat tilanteet.”Pellikka korostaa myös toiminnan yhteisöllistä ilmapiiriä.”Meillä työntekijät suhtautuvat asiakkaisiin huolehtivasti. Tuntsareissakin ratsastajat saivat tsemppejä opettajilta. Lapsista tulee tärkeitä.”.”On tärkeää, että muistettaisiin tsempata toisiamme””20 vuoden kokemus sosiaalihuollon viranhaltijatehtävissä antoi näkökulmaa myös hevosalalle. Osaa nähdä asiat laajemmin, kun töissä näkee hankalia tilanteita”, Pellikka kertoo.Ennen tehtäviään hyvinvointialueella, Pellikka on toiminut kunnalla ja yksityisellä hallinnollisia tehtävissä lastenkodinjohtajana ja perusturvajohtajana sekä sosiaalityöntekijänä lastensuojelutehtävissä. Tällä hetkellä etätyöt ja asiantuntijatehtävät mahdollistavat tämän yhtälön toteutumisen.Hevosala taas on opettanut työnteossa sitkeyttä:”Viime yönä hevoset karkasivat ja nukuin vain pari tuntia. Hevosalalla oppii ratkaisemaan tilanteita, olen semmoinen MacGyver”, Pellikka nauraa.Keskustelut kiusaamisesta, yhdenvertaisuudesta ja hevosystävällisestä toiminnasta ovat tärkeässä pohdinnassa myös Pellikan yrityksissä.”Meillä on ylipäänsä nollatoleranssi kiusaamiseen sekä tarkat somesäännöt. Hevosala on kuitenkin marginaalilaji”, Pellikka aloittaa ja jatkaa:"Lajin sisällä toivoisi enemmän korostettavan yhteistä vastuuta hyvästä ilmapiiristä ja fiiliksestä. Vain toisia tukemalla ja yhtenä rintamalla saadaan edistettyä lajin toimintaedellytyksiä sekä yhtä lailla hevosten hyvinvointia. On tärkeää, että muistettaisiin tsempata, arvostaa ja kannustaa toisiamme.”Pellikka korostaa, miten tärkeää on, että tulevat ammattilaiset ja sukupolvet pitäisivät samanlaisten arvojen lippua korkealla:”Meillä pitää olla valmiuksia keskusteluun, avoimeen ja reiluun asioiden läpikäymiseen. Se, miten me aikuisetkin keskustellaan, sitä lapset ja nuoret meistä imee. Lapsissa ja nuorissa on hevosalan tulevaisuus.”
Yrittäjä Anne-Leena Pellikka pyörittää Itä-Suomessa kolmea ratsastuskoulua, jotka kaikki ratsastuskoulupalveluiden lisäksi painottuvat eri asioihin: leiri- ja kurssitoimintaan keskittynyttä Wanhan Koulun Tallia, kilpailuvalmennukseen painottunutta Wanhamäen Tallia sekä Wanhaa Ratsastuskeskusta, joka tuottaa ratsastuskoulupalvelut Rautalammin ratsastuslukiolle.Lisäksi Pellikka tuottaa omavaraisesti suuren osan hevosten syömistä heinistä ja kauroista Keiteleellä. Kaiken kukkuraksi Pellikka on päivätöissä hyvinvointialueella. Nyt yrittäjä viettää kesälomaa yrityksen töiden parissa heinätöissä ja leiritoiminnassa. Yhteensä hevosia löytyy talleilta 70–80, osa täyshoitotallipaikalla olevia yksityisiä.Pellikka on toiminut hevosalan yrittäjänä jo vuodesta 2006 lähtien. Alkujaan hän on yhteiskuntatieteiden maisteri ja tämän jälkeen suorittanut maatalousalan perustutkinnon. Hän on hevosenhoitaja ja hevosharrasteohjaaja..Pellikan omistamat ratsastuskoulut”Kaikki lähti liikkeelle alun perin Keiteleellä”, Pellikka kertoo. Wanhan Koulun Talli on Pellikan ensimmäinen perustama ratsastuskoulu. Ratsastuskoulu on perustettu vuonna 2006 ja sen toiminta on keskittynyt erityisesti kesäaikaan. Ratsastuskeskuksella järjestetään erilaisia kesäleirejä ja -kursseja.Wanhamäen Talli Suonenjoella on ratsastuskoulutoiminnan lisäksi keskittynyt erityisesti kilpailuvalmennukseen.”Tässä yksikössä on parhaat puitteet kilpailu- ja valmenustoiminnalle”, Pellikka tarkentaa.Pellikka osti tilan vuonna 2021 ja siellä on tämän jälkeen järjestetty suuriakin tapahtumia, kuten kansallisen tason kilpailuja. Tilalla on tarjottu puitteet kenttä-SM-kisoihin, ja järjestetty suomenhevosten ja shetlanninponien SM-kisat.”Me olimme käyneet valmennuksissa yhdessä lapsen kanssa useasti. Koronan aikaan kuulin, että ratsastustoiminnasta ollaan luopumassa. Sitten ostin liiketoiminnan ja kiinteistöt,” Pellikka muistelee.Rautalammella taas toimii Wanha Ratsastuskeskus, jossa pyöritetään tavallista ratsastuskoulua sekä lukiopalveluita. Rautalammin ratsastuslukio on Suomen ensimmäinen ja suurin ratsastuslukio. Opetuksessa käytetyt hevoset ovat kesäisin leirikäytössä Keiteleellä ja Suonenjoella.”Kunta laittoi Rautalammin ratsastuslukion palvelut kilpailutettaviksi ja me voitettiin kilpailutus,” Pellikka selittää.Pellikka on tarjonnut Wanhalle Ratsastuskeskukselle ratsastuspalvelut nyt vuoden ajan. Pellikka on itsekin ratsastuslukion kasvatti.”Kolmen yksikön pyörittämisessä voi yhteiskäyttää henkilöstöä ja hevosia. On niin sanotusti leveämmät hartiat todella sitovalla hevosalalla. Henkilöstöä on niin paljon, että he voivat työskennellä selkeissä työvuoroissa. Meidän työntekijämme ovat tosi hyviä ja sitoutuneita!” Pellikka kehuu..Miten homma toimii sitten käytännössä?Toimiakseen yritysten pyöritys vaatii hyvää, luotettavaa henkilöstöä ja toimivaa arjen suunnittelua. Eri tallien työntekijät ovat vastuussa hevosten päivittäisestä hoidosta.”Käytännössä olen Keiteleellä koko ajan. Minun vastuullani ovat isommat hankinnat, sopimukset, rehut ja heinätyöt, kiinteistöjen huolto, hevosten hankinnat ja mahdollisuuksien mukaan myös klinikkareissut. Lisäksi hoidan tietysti työnantajan pakolliset velvoitteet sekä kirjanpitoon liittyviä tehtäviä”, Pellikka selittää.Lukion tullessa kuvioihin, tuli toimintaan uusia huomioitavia asioita:”Osallistumme opiskelijan arviointiin ja olemme uudella tavalla kasvatustehtävissä vastuussa asiakkaista. Nyt työntekijät ovat myös osa lukion henkilökuntaa”, Pellikka kertoo.Toiminnan vahvuutena Pellikka pitää hyviä, toimiva verkostoja.”Aina löytyy apua, vaikka olisi kuinka tiukat tilanteet.”Pellikka korostaa myös toiminnan yhteisöllistä ilmapiiriä.”Meillä työntekijät suhtautuvat asiakkaisiin huolehtivasti. Tuntsareissakin ratsastajat saivat tsemppejä opettajilta. Lapsista tulee tärkeitä.”.”On tärkeää, että muistettaisiin tsempata toisiamme””20 vuoden kokemus sosiaalihuollon viranhaltijatehtävissä antoi näkökulmaa myös hevosalalle. Osaa nähdä asiat laajemmin, kun töissä näkee hankalia tilanteita”, Pellikka kertoo.Ennen tehtäviään hyvinvointialueella, Pellikka on toiminut kunnalla ja yksityisellä hallinnollisia tehtävissä lastenkodinjohtajana ja perusturvajohtajana sekä sosiaalityöntekijänä lastensuojelutehtävissä. Tällä hetkellä etätyöt ja asiantuntijatehtävät mahdollistavat tämän yhtälön toteutumisen.Hevosala taas on opettanut työnteossa sitkeyttä:”Viime yönä hevoset karkasivat ja nukuin vain pari tuntia. Hevosalalla oppii ratkaisemaan tilanteita, olen semmoinen MacGyver”, Pellikka nauraa.Keskustelut kiusaamisesta, yhdenvertaisuudesta ja hevosystävällisestä toiminnasta ovat tärkeässä pohdinnassa myös Pellikan yrityksissä.”Meillä on ylipäänsä nollatoleranssi kiusaamiseen sekä tarkat somesäännöt. Hevosala on kuitenkin marginaalilaji”, Pellikka aloittaa ja jatkaa:"Lajin sisällä toivoisi enemmän korostettavan yhteistä vastuuta hyvästä ilmapiiristä ja fiiliksestä. Vain toisia tukemalla ja yhtenä rintamalla saadaan edistettyä lajin toimintaedellytyksiä sekä yhtä lailla hevosten hyvinvointia. On tärkeää, että muistettaisiin tsempata, arvostaa ja kannustaa toisiamme.”Pellikka korostaa, miten tärkeää on, että tulevat ammattilaiset ja sukupolvet pitäisivät samanlaisten arvojen lippua korkealla:”Meillä pitää olla valmiuksia keskusteluun, avoimeen ja reiluun asioiden läpikäymiseen. Se, miten me aikuisetkin keskustellaan, sitä lapset ja nuoret meistä imee. Lapsissa ja nuorissa on hevosalan tulevaisuus.”