Marjo Vainikka kävelee kotipihaansa pari vuotta sitten rakennetun tallin ohi kentälle. Rinnalla luottavaisena ja ihmisestään kiinnostuneena astelee maineikkaan FWB-ori San Riantin ¾-sisar Riverbank Sarouche (Santo Domingo – Riant). Tamma on Vainikan makuun – varsana se oli arka, mutta nyt 2-vuotiaana herkkä ja yhteistyöhaluinen.”Pyrin kasvattamaan sellaisia hevosia, joiden selkään haluaisin itsekin nousta”, Vainikka kertoo.Uusia kasvatteja on tulossa enää kaksi. Vainikan neljästätoista omasta hevosesta kantavina ovat Domella (Diamond Hit – Sandro), joka on uusittu Sprehen oriilla Marc Cain. Myös Gestüt WM:n oriasemalla oli vielä rahaa sisällä, minkä johdosta Femme de Riverbank (Foundation – Swarovski) laitettiin tiineeksi oriista Finest.Kun viimeiset varsat vuonna 2019 syntyvät, pääsee Vainikka tietenkin seuraamaan niiden vaiheita vielä kauan. Kasvattaja nauttii kasvattinsa tähtihetkistä hevosen koko uran ajan. Kuluneen vuoden aikana Vainikka on yllättynyt iloisesti varsinkin 8-vuotiaan FWB-ori San Riantin (San Amour I – Riant) hienoista kansainvälisistä debyyteistä Prix St Georges ja intermediate I -tasoilla yhdysvaltalaisen GP-ratsastajansa Silke Rembaczin kanssa.. San Riantin tarina on alusta asti ollut mielenkiintoista seurattavaa. Mustanruunikko ori syntyi toukokuussa 2010 ja sai tuolloin nimekseen Riverbank Sancreo. FWB-kantakirjaan rekisteröity ori on Vainikan kasvatti toisessa polvessa. Sen emä on Vainikan ensimmäinen oma kasvatti ja harvinainen nelinkertainen Kyvyt Esiin -finalisti Riverbank Expensive (Riant – Come Back II). Vuonna 2006 syntynyt tamma osoitti lahjakkuutensa 2- ja 3-vuotiaana sekä Kyvyt Esiin askellaji- että estefinaaleissa. Vainikka on aina halunnut varmistua oriin lisäksi tamman kyvykkyydestä ja muistuttaa emän ratsukoulutuksen tärkeydestä myös muille kasvattajille.”Kun emän ominaisuudet ovat tiedossa, on sopivan oriin valinta huomattavasti helpompaa”, Vainikka toteaa.Vainikka aloitti kasvatustyönsä Hippoksen tammahankkeen myötä vuonna 2005. Hankkeen kautta rakenteestaan yli 38 pistettä saaneet ja kilpailutuloksia osoittaneet 4–8-vuotiaat tammat saivat rahallista tukea, mikä kannusti korkealaatuiseen ratsujalostukseen. Hyvän tammalinjan lisäksi Vainikka on halunnut kasvateilleen 30–40 prosenttia täyttä verta. San Riantin suonissa sitä virtaa hitusen yli 40 %.Utelias ja rohkea hevonen esiintyi edukseen jo maitovarsana, jolloin se palkittiin Ypäjän Open Sale -maitovarsanäyttelyssä 1. palkinnolla ja sai saksalaisilta tuomareilta pisteet 8,17 ja kehuja muun muassa aatelisesta tyypistä, hyvästä rytmistä ja aktiivisesta takaosasta. Vuoden 2012 Kyvyt Esiin -karsinnoissa erinomainen palaute sai jatkoa, ja paikka finaaliin irtosi helposti.Hyvien näyttelytulosten rohkaisemana Vainikka päätti finaalin sijasta suunnata Saksaan ja Oldenburgin oripäiville. Valmistelupaikka järjestyi suhteiden avulla suositun saksalaisen orien kouluttajan Marco Philippin luota. Ennen varsinaisen valmistelupaikan vapautumista San Riant muutti Warwick McLeanin talliin, missä oria totutettiin uusiin asioihin ja keskityttiin sen itseluottamuksen kasvattamiseen.Oldenburg-kantakirjauksen esikarsinta järjestettiin lokakuussa 2012. San Riant suoriutui pienestä jännityksestä huolimatta hyvin ja pääsi jatkoon. Varsinainen hyväksymistilaisuus järjestettiin marraskuun puolivälissä Oldenburgin oripäivien yhteydessä. Siellä hyväluontoisen oriin erinomainen liikemekaniikka herätti runsaasti huomiota, ja San Riant hyväksyttiin Oldenburgin kantakirjaan. Oripäivien huutokaupassa San Riant oli viidenneksi kallein kouluhevonen ja vaihtoi omistajaa Vainikalta saksalaiselle oriasema Sosathille nettohintaan 85 000 euroa.Sosathin oriasemalla Riverbank Sancreo vaihtoi nimeään ja siitä tuli San Riant. Vuonna 2013 oli edessä 30-päiväinen oritesti, jonka kouluratsastusosuudesta San Riant sai arvosanaksi 7,91 ja esteosuudesta 7,63. Seuraavana vuonna 70-päiväisen testin tulos oli koulusta 7,44 ja esteiltä 7,11. Matka jalostusoriiksi sai jatkua.."Hyvä yhdistelmä perinteitä ympäri Eurooppaa"Hitaasti 173-senttiseksi kasvanutta oria markkinoitiin tammanomistajille vahvasti liikkuvana hevosena, jonka yhteistyöhalukkuus ja kokoamiskyky olivat omaa luokkaansa. Askellajeja kehuttiin ensiluokkaisiksi, ja myös sukulinja oli mainostamisen arvoinen – hyvä yhdistelmä perinteitä ympäri Eurooppaa.Oldenburg Verbandin jalostusjohtajan Dr. Wolfgang Schulze-Schleppinghoffin arvio ensimmäisen vuosikerran varsoista oli hyvä: varsat olivat harmonisia, sopusuhtaisia ja tyylikkäitä, ja niillä on poikkeuksetta erittäin hyvät jalat sekä askellajit. Erityisen lupaavaksi jalostusjohtaja arvioi oriin periyttämän takajalkojen liikemekaniikan.Aluksi varsat näyttivät kuitenkin jäävän pieniksi, ja vaikka oletus osoittautuikin myöhemmin vääräksi, jäi tammamäärä odotettua vähäisemmäksi. Sosathin jalostusoriina San Riant jätti vajaat 30 jälkeläistä. Tämän johdosta jalostusori sai vaihtaa tehtävää ja myös mannerta. San Riant myytiin Yhdysvaltoihin ratsuksi vuonna 2016.San Riant on pidetty Yhdysvalloissakin oriina, vaikkakin Vainikan mukaan sen jalostusura USA:ssa onkin epätodennäköinen – ainakin tällä hetkellä.”Kasvatustoiminta Amerikassa on pienimuotoisempaa kuin Euroopassa, ja jalostukseen valitaan vain poikkeuksellisen hyviä yksilöitä”, Vainikka toteaa.Tosin jos San Riantista tulee suorittava GP-hevonen, voi oriille hyvinkin löytyä kysyntää. Jenkeissä hevosilta edellytetään ennen kaikkea helppoa käsiteltävyyttä, joten luonteensa puolesta uuden omistajansa sanoin ”amatööriystävällinen” San Riant sopii maahan hyvin, sillä se on jättänyt hyvää luonnetta myös jälkeläisilleen.San Riantin nykyinen omistaja on yhdysvaltalainen eläinlääkäri Jeanne VanNuys, joka ihastui kiltin luonteen lisäksi unelmiensa mustan oriin upeaan ulkomuotoon. San Riantia ratsastaa saksalaissyntyinen GP-ratsastaja Silke Rembacz, joka muutti Yhdysvaltoihin vaihto-oppilaaksi vuonna 1986. Rembacz sai Yhdysvaltojen kansalaisuuden vuonna 1999 ja pitää nykyään Silke Rembacz Dressage -tallia, joka toimii joulukuusta huhtikuuhun Floridassa ja loppuosan vuotta kuumuutta paossa pohjoisemmassa New Jerseyssä. Rembacz tunnetaan sekä valmentajana ja FEI-ratsastajana että yhdyssiteenä hyviin eurooppalaisiin kouluhevosiin.San Riantin kanssa Rembacz on saavuttanut kansallista menestystä ja pärjännyt myös kansainvälisissä PSG- ja intermediate I -luokissa. Rembacz arvostaa oriin yhteistyökykyistä ja mukavaa luonnetta, ja tulevaisuuden tavoitteena ovat grand prix -radat.Vaihtojen Rembacz kertoo olevan San Riantille helppoja, ja ori tapailee jo piaffia ja passageakin. Ratsastajan mukaan tärkeintä on kyetä ratsastamaan paljon takaa liikkuvalta hevoselta lavat ylös ja etuosa kevyeksi.Rembacz kertoo San Riantin takaosan olevan niin voimakas, että ilman taitavaa ratsastusta etuosa ei ehdi alta pois. Myös Vainikka allekirjoittaa tämän kasvatissaan, joka on jättänyt voimakasta takaosaa myös jälkeläisilleen. Niinpä Vainikka on pyrkinyt lisäämään etuosan keveyttä samaa linjaa edustavissa myöhemmissä kasvateissaan kiinnittämällä huomiota etenkin isäoriin etupolviin.Emä myytyVainikka on jo myynyt San Riantin emän. Riverbank Expensiven uusi omistaja on Raisa Francis, joka kasvattaa FWB-hevosia Kotalan tallilla Kiuruvedellä. Myös Vainikan tallissa kasvaa vielä kaksi oldenburgiksi rekisteröityä San Riantin emätamman jälkeläistä, jotka ovat kuuluisalle veljelleen ¾-sisaruksia.Marjo Vainikka ei ole halunnut muuttaa San Riantin toimivaa reseptiä liikaa, vain vähän. 2-vuotiaalle tammavarsalle Riverbank Sarouchelle ja 1-vuotiaalle orivarsalle Riverbank San Sebastianille on valittu isäoriiksi kevyesti liikkuva Santo Domingo (San Amour I – Fürst Heinrich).Riverbank Saroucheon jo osoittanut lahjansa sekä nuorten hevosten championaatissa että Kyvyt Esiin -askellajifinaalissa. San Sebastian taas sai maitovarsana kahdeksikon kaikista askellajeistaan. Vainikalle siis riittää mielenkiintoista seurattavaa vielä vuosiksi eteenpäin..FWB-orient. Riverbank Sancreos. 2010.Kasv. Marjo Vainikkai. San Amour I, e. Riverbank Expensive, ei. RiantHyväksyttiin Oldenburg-kantakirjaan vuonna 2012.Toimi Sosathin jalostusoriina vuoteen 2016 saakka ja sai vajaat 30 jälkeläistä.Myytiin vuonna 2016 kouluratsuksi Yhdysvaltoihin.Kilpailee kansainvälisellä tasolla Silke Rembaczin kanssa tavoitteena GP-luokat..Vainikka lopettaa Ensi vuoden jälkeen ei tule varsoja, ja 14 hevosen määrä pudotetaan kolmannekseen.Ykkössyy on talliyrittäjän terveys. Marjo Vainikka joutui pari vuotta sitten hevosen tönäisemäksi, ja oikeasta kädestä katkesi kolme jännettä. Takana on kolme leikkausta.”Nivelrikkokin on tehnyt tehtävänsä, eikä terveys enää kestä märkien loimien nostelua”, hän sanoo.Kotimarkkinoille ei myöskään kannata kasvattaa suurta määrää arvokkaita hevosia, sillä ratsastajat eivät riitä. Vainikka on kyllästynyt myös suomalaisten ostajien tapaan arvioida nuorta ratsua toiminnallisuuden sijaan liike edellä.”Tasapainon, yhteistyöhalun ja ratsastettavuuden sijasta halutaan nähdä valtavaa liikettä, joka voi vaarantaa nuoren hevosen terveyden. Tai sitten halutaan ostaa pitkälle koulutettu hevonen halvalla.”Kauppaa on järkevämpi käydä Saksassa, mutta siinäkin on haasteensa. Kaukana kotoa saa olla varovainen ja valveutunut, ettei tule huijatuksi. Täytyy olla silmää hevosensa arvolle ja kanttia pitää puolensa.”Hyvästäkin hevosesta saatetaan puhua alentuvasti ja tarjota kasvattajalle mahdollisuutta päästä kasvatistaan pikkusummalla eroon”, Vainikka kertoo.”Tai jos ratsutettavana olevaa hevostaan lentää katsomaan, tämä saatetaan esittää vain irti maneesissa. Myös videoterveisiä on vaikeaa saada.” Vainikan 14 kasvatusvuoteen on mahtunut paljon hyvääkin yhteistyötä. Emma Kanerva valmisteli hienoon myyntikuntoon 10-vuotiaan Riverbank Sanrosen (Sancisco – Lorenzo) ja Kanervan sponsori osti keväällä Vainikalta nyt 7-vuotiaaksi kääntyneen Mist of Titaniumin (Millennium – Diamonit). Melinda Ignatius puolestaan teki erinomaista työtä vuoden 2018 Breeders’ Prize -voittajan Riverbank Tiffanyn (L’Espoir – Damsey) kanssa.Tiffanyn 3-vuotias orivarsa Riverbank Binocchio (Barroso – L’Espoir) taas on Yvonne Österholmilla Ruotsissa. Warwick McLeanilta opitut metodit ovat tehokkaassa käytössä Vainikan kouluttaessa hevosia Suomessa. Kotitallilla apuna ovat muun muassa Sara Lehtilä ja Sinna Pohja.”Hyvän yhteistyön mukanaan tuomia ilon hetkiä tulen tietenkin kaipaamaan”, Vainikka toteaa.
Marjo Vainikka kävelee kotipihaansa pari vuotta sitten rakennetun tallin ohi kentälle. Rinnalla luottavaisena ja ihmisestään kiinnostuneena astelee maineikkaan FWB-ori San Riantin ¾-sisar Riverbank Sarouche (Santo Domingo – Riant). Tamma on Vainikan makuun – varsana se oli arka, mutta nyt 2-vuotiaana herkkä ja yhteistyöhaluinen.”Pyrin kasvattamaan sellaisia hevosia, joiden selkään haluaisin itsekin nousta”, Vainikka kertoo.Uusia kasvatteja on tulossa enää kaksi. Vainikan neljästätoista omasta hevosesta kantavina ovat Domella (Diamond Hit – Sandro), joka on uusittu Sprehen oriilla Marc Cain. Myös Gestüt WM:n oriasemalla oli vielä rahaa sisällä, minkä johdosta Femme de Riverbank (Foundation – Swarovski) laitettiin tiineeksi oriista Finest.Kun viimeiset varsat vuonna 2019 syntyvät, pääsee Vainikka tietenkin seuraamaan niiden vaiheita vielä kauan. Kasvattaja nauttii kasvattinsa tähtihetkistä hevosen koko uran ajan. Kuluneen vuoden aikana Vainikka on yllättynyt iloisesti varsinkin 8-vuotiaan FWB-ori San Riantin (San Amour I – Riant) hienoista kansainvälisistä debyyteistä Prix St Georges ja intermediate I -tasoilla yhdysvaltalaisen GP-ratsastajansa Silke Rembaczin kanssa.. San Riantin tarina on alusta asti ollut mielenkiintoista seurattavaa. Mustanruunikko ori syntyi toukokuussa 2010 ja sai tuolloin nimekseen Riverbank Sancreo. FWB-kantakirjaan rekisteröity ori on Vainikan kasvatti toisessa polvessa. Sen emä on Vainikan ensimmäinen oma kasvatti ja harvinainen nelinkertainen Kyvyt Esiin -finalisti Riverbank Expensive (Riant – Come Back II). Vuonna 2006 syntynyt tamma osoitti lahjakkuutensa 2- ja 3-vuotiaana sekä Kyvyt Esiin askellaji- että estefinaaleissa. Vainikka on aina halunnut varmistua oriin lisäksi tamman kyvykkyydestä ja muistuttaa emän ratsukoulutuksen tärkeydestä myös muille kasvattajille.”Kun emän ominaisuudet ovat tiedossa, on sopivan oriin valinta huomattavasti helpompaa”, Vainikka toteaa.Vainikka aloitti kasvatustyönsä Hippoksen tammahankkeen myötä vuonna 2005. Hankkeen kautta rakenteestaan yli 38 pistettä saaneet ja kilpailutuloksia osoittaneet 4–8-vuotiaat tammat saivat rahallista tukea, mikä kannusti korkealaatuiseen ratsujalostukseen. Hyvän tammalinjan lisäksi Vainikka on halunnut kasvateilleen 30–40 prosenttia täyttä verta. San Riantin suonissa sitä virtaa hitusen yli 40 %.Utelias ja rohkea hevonen esiintyi edukseen jo maitovarsana, jolloin se palkittiin Ypäjän Open Sale -maitovarsanäyttelyssä 1. palkinnolla ja sai saksalaisilta tuomareilta pisteet 8,17 ja kehuja muun muassa aatelisesta tyypistä, hyvästä rytmistä ja aktiivisesta takaosasta. Vuoden 2012 Kyvyt Esiin -karsinnoissa erinomainen palaute sai jatkoa, ja paikka finaaliin irtosi helposti.Hyvien näyttelytulosten rohkaisemana Vainikka päätti finaalin sijasta suunnata Saksaan ja Oldenburgin oripäiville. Valmistelupaikka järjestyi suhteiden avulla suositun saksalaisen orien kouluttajan Marco Philippin luota. Ennen varsinaisen valmistelupaikan vapautumista San Riant muutti Warwick McLeanin talliin, missä oria totutettiin uusiin asioihin ja keskityttiin sen itseluottamuksen kasvattamiseen.Oldenburg-kantakirjauksen esikarsinta järjestettiin lokakuussa 2012. San Riant suoriutui pienestä jännityksestä huolimatta hyvin ja pääsi jatkoon. Varsinainen hyväksymistilaisuus järjestettiin marraskuun puolivälissä Oldenburgin oripäivien yhteydessä. Siellä hyväluontoisen oriin erinomainen liikemekaniikka herätti runsaasti huomiota, ja San Riant hyväksyttiin Oldenburgin kantakirjaan. Oripäivien huutokaupassa San Riant oli viidenneksi kallein kouluhevonen ja vaihtoi omistajaa Vainikalta saksalaiselle oriasema Sosathille nettohintaan 85 000 euroa.Sosathin oriasemalla Riverbank Sancreo vaihtoi nimeään ja siitä tuli San Riant. Vuonna 2013 oli edessä 30-päiväinen oritesti, jonka kouluratsastusosuudesta San Riant sai arvosanaksi 7,91 ja esteosuudesta 7,63. Seuraavana vuonna 70-päiväisen testin tulos oli koulusta 7,44 ja esteiltä 7,11. Matka jalostusoriiksi sai jatkua.."Hyvä yhdistelmä perinteitä ympäri Eurooppaa"Hitaasti 173-senttiseksi kasvanutta oria markkinoitiin tammanomistajille vahvasti liikkuvana hevosena, jonka yhteistyöhalukkuus ja kokoamiskyky olivat omaa luokkaansa. Askellajeja kehuttiin ensiluokkaisiksi, ja myös sukulinja oli mainostamisen arvoinen – hyvä yhdistelmä perinteitä ympäri Eurooppaa.Oldenburg Verbandin jalostusjohtajan Dr. Wolfgang Schulze-Schleppinghoffin arvio ensimmäisen vuosikerran varsoista oli hyvä: varsat olivat harmonisia, sopusuhtaisia ja tyylikkäitä, ja niillä on poikkeuksetta erittäin hyvät jalat sekä askellajit. Erityisen lupaavaksi jalostusjohtaja arvioi oriin periyttämän takajalkojen liikemekaniikan.Aluksi varsat näyttivät kuitenkin jäävän pieniksi, ja vaikka oletus osoittautuikin myöhemmin vääräksi, jäi tammamäärä odotettua vähäisemmäksi. Sosathin jalostusoriina San Riant jätti vajaat 30 jälkeläistä. Tämän johdosta jalostusori sai vaihtaa tehtävää ja myös mannerta. San Riant myytiin Yhdysvaltoihin ratsuksi vuonna 2016.San Riant on pidetty Yhdysvalloissakin oriina, vaikkakin Vainikan mukaan sen jalostusura USA:ssa onkin epätodennäköinen – ainakin tällä hetkellä.”Kasvatustoiminta Amerikassa on pienimuotoisempaa kuin Euroopassa, ja jalostukseen valitaan vain poikkeuksellisen hyviä yksilöitä”, Vainikka toteaa.Tosin jos San Riantista tulee suorittava GP-hevonen, voi oriille hyvinkin löytyä kysyntää. Jenkeissä hevosilta edellytetään ennen kaikkea helppoa käsiteltävyyttä, joten luonteensa puolesta uuden omistajansa sanoin ”amatööriystävällinen” San Riant sopii maahan hyvin, sillä se on jättänyt hyvää luonnetta myös jälkeläisilleen.San Riantin nykyinen omistaja on yhdysvaltalainen eläinlääkäri Jeanne VanNuys, joka ihastui kiltin luonteen lisäksi unelmiensa mustan oriin upeaan ulkomuotoon. San Riantia ratsastaa saksalaissyntyinen GP-ratsastaja Silke Rembacz, joka muutti Yhdysvaltoihin vaihto-oppilaaksi vuonna 1986. Rembacz sai Yhdysvaltojen kansalaisuuden vuonna 1999 ja pitää nykyään Silke Rembacz Dressage -tallia, joka toimii joulukuusta huhtikuuhun Floridassa ja loppuosan vuotta kuumuutta paossa pohjoisemmassa New Jerseyssä. Rembacz tunnetaan sekä valmentajana ja FEI-ratsastajana että yhdyssiteenä hyviin eurooppalaisiin kouluhevosiin.San Riantin kanssa Rembacz on saavuttanut kansallista menestystä ja pärjännyt myös kansainvälisissä PSG- ja intermediate I -luokissa. Rembacz arvostaa oriin yhteistyökykyistä ja mukavaa luonnetta, ja tulevaisuuden tavoitteena ovat grand prix -radat.Vaihtojen Rembacz kertoo olevan San Riantille helppoja, ja ori tapailee jo piaffia ja passageakin. Ratsastajan mukaan tärkeintä on kyetä ratsastamaan paljon takaa liikkuvalta hevoselta lavat ylös ja etuosa kevyeksi.Rembacz kertoo San Riantin takaosan olevan niin voimakas, että ilman taitavaa ratsastusta etuosa ei ehdi alta pois. Myös Vainikka allekirjoittaa tämän kasvatissaan, joka on jättänyt voimakasta takaosaa myös jälkeläisilleen. Niinpä Vainikka on pyrkinyt lisäämään etuosan keveyttä samaa linjaa edustavissa myöhemmissä kasvateissaan kiinnittämällä huomiota etenkin isäoriin etupolviin.Emä myytyVainikka on jo myynyt San Riantin emän. Riverbank Expensiven uusi omistaja on Raisa Francis, joka kasvattaa FWB-hevosia Kotalan tallilla Kiuruvedellä. Myös Vainikan tallissa kasvaa vielä kaksi oldenburgiksi rekisteröityä San Riantin emätamman jälkeläistä, jotka ovat kuuluisalle veljelleen ¾-sisaruksia.Marjo Vainikka ei ole halunnut muuttaa San Riantin toimivaa reseptiä liikaa, vain vähän. 2-vuotiaalle tammavarsalle Riverbank Sarouchelle ja 1-vuotiaalle orivarsalle Riverbank San Sebastianille on valittu isäoriiksi kevyesti liikkuva Santo Domingo (San Amour I – Fürst Heinrich).Riverbank Saroucheon jo osoittanut lahjansa sekä nuorten hevosten championaatissa että Kyvyt Esiin -askellajifinaalissa. San Sebastian taas sai maitovarsana kahdeksikon kaikista askellajeistaan. Vainikalle siis riittää mielenkiintoista seurattavaa vielä vuosiksi eteenpäin..FWB-orient. Riverbank Sancreos. 2010.Kasv. Marjo Vainikkai. San Amour I, e. Riverbank Expensive, ei. RiantHyväksyttiin Oldenburg-kantakirjaan vuonna 2012.Toimi Sosathin jalostusoriina vuoteen 2016 saakka ja sai vajaat 30 jälkeläistä.Myytiin vuonna 2016 kouluratsuksi Yhdysvaltoihin.Kilpailee kansainvälisellä tasolla Silke Rembaczin kanssa tavoitteena GP-luokat..Vainikka lopettaa Ensi vuoden jälkeen ei tule varsoja, ja 14 hevosen määrä pudotetaan kolmannekseen.Ykkössyy on talliyrittäjän terveys. Marjo Vainikka joutui pari vuotta sitten hevosen tönäisemäksi, ja oikeasta kädestä katkesi kolme jännettä. Takana on kolme leikkausta.”Nivelrikkokin on tehnyt tehtävänsä, eikä terveys enää kestä märkien loimien nostelua”, hän sanoo.Kotimarkkinoille ei myöskään kannata kasvattaa suurta määrää arvokkaita hevosia, sillä ratsastajat eivät riitä. Vainikka on kyllästynyt myös suomalaisten ostajien tapaan arvioida nuorta ratsua toiminnallisuuden sijaan liike edellä.”Tasapainon, yhteistyöhalun ja ratsastettavuuden sijasta halutaan nähdä valtavaa liikettä, joka voi vaarantaa nuoren hevosen terveyden. Tai sitten halutaan ostaa pitkälle koulutettu hevonen halvalla.”Kauppaa on järkevämpi käydä Saksassa, mutta siinäkin on haasteensa. Kaukana kotoa saa olla varovainen ja valveutunut, ettei tule huijatuksi. Täytyy olla silmää hevosensa arvolle ja kanttia pitää puolensa.”Hyvästäkin hevosesta saatetaan puhua alentuvasti ja tarjota kasvattajalle mahdollisuutta päästä kasvatistaan pikkusummalla eroon”, Vainikka kertoo.”Tai jos ratsutettavana olevaa hevostaan lentää katsomaan, tämä saatetaan esittää vain irti maneesissa. Myös videoterveisiä on vaikeaa saada.” Vainikan 14 kasvatusvuoteen on mahtunut paljon hyvääkin yhteistyötä. Emma Kanerva valmisteli hienoon myyntikuntoon 10-vuotiaan Riverbank Sanrosen (Sancisco – Lorenzo) ja Kanervan sponsori osti keväällä Vainikalta nyt 7-vuotiaaksi kääntyneen Mist of Titaniumin (Millennium – Diamonit). Melinda Ignatius puolestaan teki erinomaista työtä vuoden 2018 Breeders’ Prize -voittajan Riverbank Tiffanyn (L’Espoir – Damsey) kanssa.Tiffanyn 3-vuotias orivarsa Riverbank Binocchio (Barroso – L’Espoir) taas on Yvonne Österholmilla Ruotsissa. Warwick McLeanilta opitut metodit ovat tehokkaassa käytössä Vainikan kouluttaessa hevosia Suomessa. Kotitallilla apuna ovat muun muassa Sara Lehtilä ja Sinna Pohja.”Hyvän yhteistyön mukanaan tuomia ilon hetkiä tulen tietenkin kaipaamaan”, Vainikka toteaa.