Tämä hevoslähikuvajuttu on julkaistu Hevosurheilu Ratsastuksessa ensimmäisen kerran kesäkuussa 2023. Welsh part-bred -ruuna Sir Maximus Welshwarrior oli ensin liian pieni kasvattajansa kouluratsuksi, sitten se osoittautui liian hyväksi äidin ja tyttären yhteiseksi harrastekaveriksi. Niinpä siitä tuli moninkertainen arvokisakävijä ja ainakin kolminkertainen (nelinkertainen, toim.huom) suomenmestari ponien kouluratsastuksessa.Tulevana viikonloppuna Sir Maximus Welshwarrior kilpailee Norjassa Pohjoismaiden mestaruuksista 16-vuotiaan ratsastajansa ja kouluttajansa Roosa Salon kanssa.”Äiti-tytär-harrasteponi siitä piti tulla, mutta taas ollaan menossa Drammeniin”, Roosan äiti Hanna Salo kertoo iloisena puhelimeen.Kansainvälisiä kilpailuita käydään yhdessä jo neljättä vuotta. Nyt käynnissä on viimeinen ponikausi, ja tavoitteena on päästä PM:issä viiden joukkoon, ja jos kaikki menee hyvin, EM:issä Ranskassa heinäkuussa finaaliin.Poni pääsi finaaliin tuona vuonna 2023 Ranskan Le Mansissa ja saavutti sijan 15 ja prosentit 72,155. . Sir Maximus Welshwarriorin eli Maxin emä on Jaana ja Jorma Lempisen kasvattama Silent Diamond, jonka Maxin kasvattaja Minna Salo osti sen ollessa kolme. Minna Salo ei ole Hanna Salolle sukua. Tätä asiaa kuulemma kysytään "joka kerta". ”Silent Diamond on welshponi, mutta ei mitään varsinaista sektiota, vaan B- ja C-welshiä, eikä se ollut välttämättä kauhean rodunomainen. Ostin sen edullisesti, ja ajattelin, että ehkä siitä tulisi lapsille poni. Aika kovaluonteinen se oli. Kun menin laitumelle sitä katsomaan, se ensimmäiseksi puri minua”, Minna Salo muistelee.Yhteistyö lähti kuitenkin sujumaan, ja poni osoittautui myös äärimmäisen rohkeaksi ja oppivaiseksi. Salo alkoi ajatella, että jospa tekisikin tästä itselle varsan.”Olisin halunnut itselleni fiksun, rohkean jälkeläisen, jolla kykyä myös kilparatsastukseen”, hän kertoo.Salo käytti paljon aikaa orivalintaan, ja lopulta hän ihastui Ruotsissa seisoneeseen oldenburg-oriin Sir Oldenburg (Sion – Contender). Viime vuoden lopulla 24-vuotiaana kuollut Sir Oldenburg oli monipuolinen ori, joka oli 4-vuotiaana toinen Bundeschampionaatissa kouluratsastuksessa. 6-vuotiaana se oli 12., ja lopetti uransa jo samana syksynä. Ori astui ensin Hollannissa ja sitten Ruotsissa jättäen 10 jalostukseen hyväksyttyä poikaa ja joukon GP-hevosia.”Hain tosi jaloa, hyvärakenteista oria, joka voisi tuoda ponille lisää omaisuuksia, pidempiä jalkoja ja isompaa kokoa”, Minna Salo perustelee.Vaikka ponitamma ei ollut fiinein kisahevonen, oli varsa tarkkaan harkittu, ja Salo kävi Ruotsissa saakka katsomassa oria livenä. Hän kertoo, että ei ollut niinkään kiinnostunut sukulinjoista ja eri orien sen hetkisestä muodikkuudesta, vaan hän halusi varsasta ryhdikkään, kompaktin ja hyvät jalka-asennot omaavan hevosen, joka myös kestää käyttöä hyvin.”Halusin hyvän luonteen ja hyvän ratsuhevosen rakenteen, enkä mitään äärimmäisyyksiä. Joskus tuntuu, että kilparatsastuksessa mennään vain ne isot liikkeet tai hyvä hyppykyky edellä. Itse haluan, että hevonen on mahdollisimman terve, kestävä ja hyväluonteinen. Sir Oldenburg oli sellainen kuin halusin”, hän kertoo.. Kun Max syntyi, se täytti kaikki nämä toiveet. Rakenne oli hyvä, luonne ehkä herkempi kuin hän odotti.”Oikein fiksulta se vaikutti kuitenkin”, Salo kertoo.Hän käytti varsaa näyttelyissä, ja se sai kasakaupalla rusetteja. Siinä vaiheessa hän mietti jo jalostusorin uraa, etenkin kun Max oli helppo käsitellä. Pian kuitenkin kävi ilmi, että vaikka varsa oli muuten täydellinen, se oli liian pieni, eikä siitä olisi millään hänelle itselleen kilpahevoseksi. Siinä kuin emä oli 136,5-senttinen, pojasta tuli 146 senttiä. Salon omat lapset taas olivat vielä niin pieniä, että ponia ei kannattanut jättää odottamaan.Salo peruskoulutti Maxin ja antoi sen sitten joksikin aikaa vuokraajalle, kunnes päätyi myymään sen.”Alkutaipaleellaan Max oli siinä mielessä tyypillinen welsh, että se kiintyi omistajiinsa ja ratsastajaansa. Se oli tosi helppo ja kiva mulla, mutta kun rupesin etsimään vuokraajaa, se ei ollutkaan aluksi kauhean helppoa. Kerran se oli maastossa vuokraajan kanssa, kun ajoin metsätietä ja pysähdyin juttelemaan hänen kanssaan. Kun lähdin kotiinpäin, poni heitti tytön selästään ja laukkasi auton perässä kotiin. Se oli vähän koiramainen ja halusi olla mun kanssa”, Minna Salo kertoo ja hymyilee.Samalla luonne oli hyvä alusta lähtien. Jo 3-vuotiaana Salon pikkulapset menivät ponilla talutuksessa. Ponin tasapaino oli hyvä, ja se oppi asiat helposti.”Ajattelin kyllä, että sillä olisi mahdollisuuksia päästä pitkälle, jos joku sitä vaan jaksaa kouluttaa ja viedä eteenpäin. Onneksi se päätyi Saloille, jotka saivat siitä kaiken kapasiteetin irti, mikä ponissa on ollut tarjota”, Minna Salo kiittää.. Silent Diamond ei ole tehnyt varsoja Sir Maximus Welshwarriorin jälkeen. Salolta se meni yli kuudeksi vuodeksi Senni Tollolalle Keski-Suomeen, missä se toimi esteratsuna lähinnä 90 sentin luokissa. Siinäkin oli temperamenttia, mutta samalla se oli monikäyttöinen ja luotettava. Etenkin ilmeessä ja liikkumisessa Tollola näkee paljon samoja elementtejä kuin kuuluisalla pojalla.Silent Diamond myytiin uudelle pienelle ponitytölle joitakin vuosia sitten.”Silloin kun omat ponivuodet loppuivat. Kyllähän se varsottaminen kävi mielessä, mutta se on aina oma prosessina”, Tollola sanoo.Kun Max ilmestyi myyntiin ensimmäisen kerran 5-vuotissyksyllä, Hanna Salo kiinnitti heti huomiota ilmoitukseen, jossa oli häntä puhutteleva kuva Maxista näyttelyssä.”Naureskelin, että jos olisi ylimääräistä rahaa, kävisin ostamassa tuon pelkän kuvan perusteella”, hän kertoo.Ei hän ponia ollut etsimässä, kun tyttökin oli vasta yhdeksän, mutta hän on niitä, jotka harrastuksenaan lueskelevat myynti-ilmoituksia.Max myytiin siinä vaiheessa muualle, mutta uuden omistajan henkilökohtaisten syiden takia se ilmestyi uudestaan myyntiin jo joulukuussa, ilman kuvaa ilmoituksessa. Tekstin perusteella Hanna Salo mietti, että tuon on oltava se sama poni, ja nyt sitä on pakko kysyä. Sitten mentiin katsomaan ja kokeilemaan, kaksikin kertaa. Poni valloitti heidät heti. Ruuna oli kääntynyt juuri 6-vuotiaaksi, ja se osasi perusasiat.”Meillä ei ollut edes tilausta ponille siinä vaiheessa, mutta olimme ajatelleet, että ehkä sitten, jos se oikea tulisi vastaan”, Hanna Salo kertoo.Nyt tuli. Maxisssa ihastutti sen kauneus ja kokonaisuus. Sukua he eivät katsoneet oikeastaan ollenkaan.”Eikä se ollut liitokavio tai mitenkään ihmeellinen, mutta se oli kevyt ja luonnostaan oikeinpäin. Se sopi meidän molempien käteen”, Hanna Salo selittää.Tässä vaiheessa tytär Roosa oli kiinnostuneempi esteistä. Tarkoituksena oli myös, että lähinnä äiti ratsastaa nuorta Maxia. Mutta sitten tytön A-welsh loukkaantui ja hän halusi nousta Maxin satulaan. Tärkeäksi avuksi löytyi valmentaja Marika Pöyri-Pirkola.. Max tuli uuteen kotiin alkuvuodesta 2017, ja sillä kaudella kilpailtiin aluksi esteitä vaihtelevalla menestyksellä. Roosa kertoo, että aluksi häntä jännitti Maxilla ratsastaminen, koska se oli vähän säikky ja epävarma. Esteillä se saattoi pysähtyä, ja silloin tyttö tuli välillä alaskin.Ensimmäinen koulustartti oli syksyllä 2017, ja jo toisesta helposta C:stä tuli voitto parinkymmenen ratsukon joukossa.Menestys antoi intoa, ja Roosan ajatukset alkoivat kääntyä kouluratsastuksen puoleen. Seuraavalla kaudella mentiin jo enimmäkseen koulua, ja ratsukko siirtyi helppo A -luokkiin. Vuonna 2019 ratsukko saavutti SM-pronssia ratsastajan ollessa vasta 12, ja sen jälkeen on otettu ne kolme kultaa.”Alkuun Max jännitti tosi paljon radalla ja pelkäsi tuomaripäätyä. Nyt olemme kehittyneet niin, että se on radallakin paljon rennompi, melkein samanlainen kuin kotona”, Roosa Salo kiittää.Ratsukon ihan ensimmäiset kansainväliset kilpailut olivat koronavuoden 2020 EM-kilpailut Unkarissa.Arvokilpailuiden isot areenat eivät onneksi ole olleet erityisen vaikeita.”Enemmän se on pelännyt pienemmissä kilpailuissa. Mestaruudet ovat niin hyvin organisoituja, eikä siellä radan luona liiku häiriötekijöitä kuten esimerkiksi kuljetuskalustoa”, ratsastaja selittää.Jännittyminen näkyy siinä, että poni tulee hitaaksi ja jää pohkeen taakse. Kokemuksen ja luottamuksen myötä jännittäminen on vähentynyt ja prosentit ovat nousseet. Poni on liikkunut kausi kaudelta paremmin.”Aina kun luulee, että nyt on otettu kaikki irti, löytyy taas uusi vaihde”, äiti sanoo ja hymyilee.Roosa Salo on kouluttanut ponin kokonaan itse, ensin Pöyri-Pirkolan, sitten nykyisen valmentajan Kikko Kalliokosken johdolla. Äiti miettii, että yhdessä kehittyminen on ollut etu: Roosa ei ole joutunut erikseen opettelemaan juuri Maxilla ratsastusta ja toisaalta Max ei ole joutunut hämmentymään ratsastajien vaihtuessa.Bravuureita ovat vaihdot käynnin kautta ja vastalaukka, vaikeinta on lisätty käynti. Tämän kauden lopussa Sir Maximus Welshwarrior on vasta 12-vuotias. Roosa on 16, eli ponivuodet ovat lopussa. Nyt mennään Norjaan, sitten Ranskaan, sitten ehkä ehditään vielä yksiin SM:iin. Tämänhetkinen ajatus on, että sen jälkeen poni saa jäädä kotiin.”Olemme pohtineet, että ei se meiltä lähde, vaan se jää meidän omistukseen ja meidän luokse. Että ei me sitä myydä. Mutta ei me nyt haluta ajatella liian pitkälle, mennään päivä kerrallaan”, Hanna Salo sanoo.Uusi hevonen on jo tallissa, 6-vuotias hollantilainen, joka tuli 3-vuotiaana. Sen kanssa ensi vuoden tavoitteena on nousta junioriluokkiin. OpetusmestariPonien iso tehtävä on tehdä uusia hevosihmisiä, ja myös siinä Max on onnistunut. Se on ollut Roosalle opetusmestari hevosen kouluttamisessa ja kouluratsastuksessa, mutta myös hevosen käsittelyssä.Maxia kutsutaan drama queeniksi – sen reaktiot ovat isoja, ja esimerkiksi traktoreihin se ei meinaa tottua millään. Samalla se on todella kiltti, Salot painottavat.”Sen kanssa voi tehdä aika lailla mitä vain. Voin mennä riimulla, kaulanarulla tai ilman satulaa. Ja se on seurallinen hevonen, joka rakastaa ihmisiä”, Roosa Salo kuvaa.Luottamuksen kehittyminen on ollut tärkeää ja se on antanut paljon. Salot kertovat, että Max oppii nopeasti sekä hyvässä että huonossa. Esimerkiksi lastaaminen oli yhdessä vaiheessa vaikeaa, ja tietenkin se tuomarikoppien kyttääminen on aina hetkellisesti harmittanut. Roosa Salo kertoo, että välillä motivaatiossa on ollut etsimistä, mutta se on ollut hyvin väliaikaista.”Ikinä en ole ollut vaihtamassa ponia, vaan olen aina halunnut pitää sen. Pari kertaa olen kyllä halunnut vaihtaa esteratsastukseen”, hän sanoo.”Mutta kyllähän tässä kova työ on palkittu. Monta kertaa pienempänä katselin tämän tason kouluponien kuvia, ja haaveenani oli päästä tälle tasolle, missä nyt olemme”, hän sanoo.. Sir Maximus Welshwarriorwelsh part-bredruuna, syntynyt 2011Sir Oldenburg – Silent Diamond, Shamrock Silent Squadron omistaja Hanna Saloratsastaja Roosa Salokasvattaja Minna ja Veera ja Venla Salokolme SM-kultaa ja yksi pronssi ponien kouluratsastuksessaEM-kilpailuissa 2022 sija 27./62 Miia Lahtisen alkuperäistä tekstiä on hieman päivitetty tähän päivään.