Kaviokonstaapeli on poliisin pehmeä, mutta jykevä ase: 800-kiloinen Hulk etenee kuin juna, mutta ei laukkaa rosvoja kiinni – Katso video

Aikoinaan, kun poliisitalliin etsittiin uusia hevosia, myyjiltä varmistettiin, että hyppykykyä löytyy, ja se testattiin koeratsastuksessa. Se oli yksi poliisihevosen vaadituista ominaisuuksista, sillä hevosilla vielä kilpailtiin.Toista se on tänä päivänä.”Jos olisimme tätä menty katsomaan 40 vuotta sitten, olisimme vaan ovelta todenneet, että joku toinen kerta sitten”, vanhempi konstaapeli Jukka Aarninsalo hymähtää.Hän viittaa poliisitallin uusimpaan asukkaaseen, Hulkiin. 800-kiloinen liettuan raskas vetohevonen ei varmasti laukkaile rosvoja kiinni jättimäisillä kavioillaan, eikä ylitä esteitä. Se vakuutti virkamiehet luonteellaan.Juttu jatkuu kuvan jälkeen..Hulk ei turhia hötkyileKoeajalla vasta 5-vuotias Hulk partioi kokeneempien poliisihevosten kanssa ja kun tuli yllättävä tilanne eteen, partiokaveri säpsähti, mutta Hulk seurasi tilannetta tyynen rauhallisesti ja eteni kuin juna.”Hulk on hyvähermoinen. Eikä nykyään enää laukata rosvojen perään. Laukkatilanteita tulee kerran tai kaksi vuoteen ja toki senkin voi jättää välistä ja odottaa, että rosvo tekee virheen.”Ja voihan Hulk jättää laukkapätkät tovereilleen, joilla on selkeästi enemmän avuja siihen lajiin. Ikäkaveri Petteri, joka on myös juuri kiinnitetty poliisitallin vahvuuteen, on Hulkia kepeämpi tapaus.Juttu jatkuu kuvan jälkeen..Pepin hevonen poliisitallissa?Siinä missä Hulk herättää huomiota leveällä selällään, Petterin väri pistää silmään. Sitä kutsutaankin myös Lilla Gubbeniksi, joka on Peppi Pitkätossun täplikkään hevosen nimi. Suomessa me tunnemme hevosen nimellä Pikku-Ukko.Mikään pikkuinen Petteri ei ole, sillä poliisihevosella pitää olla tarpeeksi säkäkorkeutta, jotta sen selästä näkee kauas ja jotta epäsuhtaisuus isoon partiokaveriin ei ole liian suuri.Koko onkin yksi iso syy, miksi kansallisrotuamme suomenhevosta ei näy partioimassa. Aarninsalo kertoo, että poliisilla oli tarkoitus ostaa keväällä yksi suomenhevonen talliin, mutta eläinlääkärin tarkastus vesitti suunnitelmat.”Suomenhevosia on ollut mun aikana kolme, ja nekin jotka oli, oli liian pieniä. 170 ollaan laitettu papereihin, mutta 165 on aivan minimi. Tulee liikaa kontrastia, jos partiokaverin hevonen on 180 säkäkorkeudeltaan”, Aarninsalo selittää. Hän on työskennellyt ratsastavana poliisina 42 vuotta.Juttu jatkuu kuvan jälkeen..Uusia tarvitaan vanhojen korvaajiksiEnnen Hulkin ja Petterin hankintaa poliisitallissa oli suomenhevosen lisäksi kaksi puoliveristä testissä. Niistä toinen oli liian arka ja toinen ei läpäissyt eläinlääkärin tarkastusta.Uusia poliisihevosia tarvitaan aina, kun vanhoja eläköityy. Tämän vuoden aikana poliisitallista on lähtenyt ähkyn seurauksena yksi, ja tunnettu kaviokonstaapeli Poke lähti viimeisimmäksi viettämään leppoisampia päiviä.”Hevosia ei kuluteta täällä loppuun, ja Pokellakin oli aivan kuivat jalat ja lihaksia, mutta yleensä hevosille tulee jotain pientä vaivaa, joka alkaa haitata kovalla kävelemistä. Yleensä ne voivat jatkaa pehmeämmillä alustoilla.”Aarninsalo kertoo, että vuoden 2023 hankintaesityksellä on 1–2 uutta poliisihevosta. Ideaalitilanne on, että vanhoja hevosia voidaan pitää yhdessä nuorempien kanssa ainakin vuosi. Tällä hetkellä vanhin poliisihevonen on vuonna 2004 syntynyt ruuna Laku, ja seuraavat ovat vain vuotta sitä nuorempia.”Iäkästä porukkaa. Meillä on linjattu määrä 10, mutta tilanteet voivat muuttua”, Aarninsalo kertoo.Juttu jatkuu kuvan jälkeen..Poliisitalli* Poliisihevosten kotitalli on Helsingin Ruskeasuolla* Tallia pyörittää yrittäjä, jolta ostetaan kaikki täysihoitopalvelut. Poliisi tilaa rehut* Poliisilla oli vielä 1990-luvulla oma hevosenhoitaja ja tallimestari.Ensin kotitallilla, sitten Rusalle testiinPoliisin käyttöön sopivaa ratsua ei niin vaan löydykään. Poliisit selaavat myynti-ilmoituksia, mutta myös sosiaalinen media toimii ostoilmoituskanavana. Sitä kautta tarjottiin Hulkia ja Petteriä. Poliisihevosen hintakatto on 10 000 euroa.Ensin tarjokkaita käydään katsomassa niiden kotitallilla. Siellä testataan vähän luonnetta ja jos kaikki vaikuttaa hyvältä, on koeajan aika..Me haemme tervettä, rauhallista ja rohkeaa perushevosta.". Poliisi vaatii kolmen viikon koeaikaa, jotta voidaan varmistua, että hevonen soveltuu tarkoitukseen. Silloin, kun poliisihevosia oli tallin täydeltä, eli 18 kappaletta, joukossa voitiin pitää myös niitä urheiluun sopivampia ja herkempiä.”Nyt, kun hevosmäärä on vähentynyt, kaikkien pitää toimia. Emme voi itsenäisyyspäivänä katsoa, että vain varmat lähtevät passiin, vaan kaikkien on lähdettävä. Me haemme tervettä, rauhallista ja rohkeaa perushevosta. Luonne on tärkein, että se osaa seistä möllöttää.”Juttu jatkuu kuvan jälkeen..Ruunat ryhmäytyvät laumassaRatsupoliisitoiminnan alussa poliisilla oli vain kaksi hevosta. Niiden kanssa partioitiin säästellen siten, että poliisit jalkautuivat välillä ja kun tilanne tuli päälle, hypättiin selkään ja karautettiin matkaan.Hevosen tulisi olla perusratsastettu, mutta on talliin tullut niitäkin, jotka eivät olleet ennen laukanneet ratsastajan kanssa. Hulk ja Petterikin ovat vasta ratsutaipaleensa alussa, mutta molemmat osaavat tarvittavat kiemurat.”Ensimmäisellä koeviikolla näkee jo pitkälle. Ja sinä hetkenä, kun hevonen tulee talliin. On hyvä merkki, jos se alkaa heti syödä ja on rauhallinen.”Poliisihevoset ovat käytännön syistä kaikki ruunia. Ne tarhaavat partio- tai ratsastusaikaa lukuun ottamatta koko päivän yhdessä isossa tarhassa, ja lauman tasapaino pysyy parempana, kun seassa ei ole tammoja.”Tammoja ja orejakin on ollut, mutta ruunat ovat helpompia. Ajattelemme, että se auttaa hevosia myös tottumaan kaikkeen, kun sillä on aina kaupungilla tuttu kaveri vieressä, jonka kanssa se viettää päivät ulkona.”Poliisitallissa on ollut aika, jolloin oli käytössä yksi pieni tarha, eikä sinne päässyt joka päivä, mutta nykyään työkavereiden hyvinvoinnista huolehditaan aivan eri tavalla.Kesäisin poliisihevoset pääsevät laitumelle. Aarninsalo sanoo, että siinäkin huomaa eron entiseen. Kun aiemmin hevoset päästettiin laitumelle, ne laukkasivat pari vuorokautta intoaan puhkuen, mutta nyt ne tyytyvät hetken ilotteluun ja aloittavat ruokailun. Juttu jatkuu linkin ja kuvan jälkeen..Heti kaupungille passiinHarjoitukset kohti kaviokonstaapelin vakituista uraa alkavat käytännössä heti seuraavana päivänä, kun hevonen on tullut Ruskeasuolle.Hulk ja Petteri, kuten muutkin uudet poliisihevoset, lähtevät nopeasti partioimaan kaupungille, myös koeajalla.Poliisitallin sijainti on ihanteellinen, sillä ratsupoliisit pääsevät kätevästi Keskuspuiston poikki esimerkiksi Pasilaan tai Pikku Huopalahteen, jossa uusia tulokkaita päästään totuttamaan työmaalle.Poliisihevosen perusviikko sisältää neljä päivää partiointia, pari ratsastuskertaa ja yksi koko päivän tarhavapaa. Partio- ja ratsastuspäivinä hevoset tarhaavat aina sen mukaan, lähtevätkö ne liikenteeseen päivällä vai illalla. Passissa ollaan muutama 2–4 tuntia kerrallaan, talvikelillä vähemmän.Ratsastava poliisi tekee eniten iltavuoroja, ja kesäisin työvuorot voivat kestää pitkälle yöhön. Haastattelupäivänä hevoset ovat käyneet vain lähialueella, koska juttu tehtiin itsenäisyyspäivän jälkeen.”Hevosilla pidetään loppuviikko kevyempää, joten emme lähteneet ytimeen.”Juttu jatkuu kuvan jälkeen..Itsenäisyyspäivänä rivit kunnossaItsenäisyyspäivä on ratsupoliisille yksi vuoden päätapahtumista, ja silloin passissa ollaan useita tunteja. Tänä vuonna se sujui hyvin, eikä poliisin tarvinnut tehdä yhtään kiinniottoa.Hevosia oli partiossa seitsemän, sillä kaksi uutta jätettiin talliin ja yksi oli sairastuvalla. Tarkoituksena on, että ensi vuonna myös Petteri ja Hulk ovat mukana. Aarninsalo sanoo, että hevoselle annetaan vuosi aikaa tottua työhönsä. Eli jos tätä kaksikkoa ei nähdä 6.12.2023 partioimassa Helsingin keskustassa, voi jokin yllätys olla tullut eteen.Juttu jatkuu kuvan jälkeen.. Vaikka tänä vuonna itsenäisyyttä juhlittiin ilman suurempia häiriöitä, vuonna 2005 Tampereella mielenosoitukset äityivät sellaisiksi, että hevosetkin saivat osansa.Aarninsalo kertoo, että tuolloin hevosia huidottiin mailoilla, mutta mitään vakavia vammoja ei sattunut. Helsinkiläisten jalkapalloseurojen HJK:n ja HIFK:n väliset Stadin Derby -ottelut ovat toinen tapahtuma, jolloin poliisihevoset ovat saaneet osansa häirikköjen toiminnasta ja niitä on heitelty muun muassa baarijakkaroilla.HIFK tipahti Veikkausliigasta, joten joukkueet eivät tule ensi kaudella kohtaamaan toisiaan. Aarninsalo epäilee, että samanlaisia häiriöitä ei ehkä tulla näkemään. HJK:lla on tosin edessään europelit, joten se jää nähtäväksi.”Pitää muistaa, että se on vain pieni joukko, joka häiriköi”, hän muistuttaa.Juttu jatkuu kuvan jälkeen.."Ei poliisia taputeltaisi, mutta hevonen herättää ihan erilaisia tunteita.".Hevonen auttaa tappelutilanteissaAarninsalo sanoo, että ihmisillä on yleensä suurempi kynnys riehua, jos vieressä on eläin. Hevonen luo myös positiivisia tuntemuksia ja voi rauhoittaa kärjistyneitä tilanteita.”Monta tappelua on ollut, johon on menty väliin. Kun tilanne on saatu rauhoitettua, tappelijat ovat kääntyneet ja taputtaneet hevosta, että onpas siinä komea hevonen. Ei poliisia taputeltaisi, mutta hevonen herättää ihan erilaisia tunteita.”Sen Aarninsalo toteaa, että yhdellä tai kahdella hevosella ei tee mitään partiossa, mutta joukossa on voimaa.Hevonen on toisaalta pehmeä arvo, mutta se on poliisille tietynlainen voimankäyttöväline massiivisuudellaan ja voimakkuudellaan. Ratsupoliisirivi näkyy kauas väkijoukossa ja antaa heti signaalin: poliisi on paikalla. Ihmisille tulee nopeasti olo, että hevosta kannattaa väistää, ettei jalka jää kavion alle.Alla olevalla videolla pääset näkemään poliisihevosten harjoittelua Ruskeasuon maneesissa. Juttu jatkuu videon jälkeen..Treenit maneesissaPoliisihevosen pitää sietää paljon. Vappupalloja, mielenosoittajien huutoja, futisfanien rumpujenpärinää ja lippujen liehumista sekä rakettien pauketta ja räiskettä. Maneesiin on viritetty harjoitusolosuhteet, jotta uusimmat tulokkaat saadaan totutettua moneen. Ässä ja Esko lähtevät vanhoina konkareina mukaan, mutta treenit tehdään Petteriä ja Hulkia ajatellen.Aarninsalo levittää maneesin hiekalle pressun, jonka yli hevoset astelevat ongelmitta. Vanhemmat hevoset voisivat laukata pressun ali siten, että peite laskeutuu niiden ylle, mutta nuoremmille harjoitus olisi vielä liian haastava. Ovathan ne olleet tallissa vasta muutaman viikon.Sitä ei kyllä uskoisi. Aarninsalo liikuttaa pressua samalla, kun hevoset kävelevät sen yli. Muutama raviaskel nähdään, mutta ei kunnon pakoreaktiota. Räminäpurkit eivät saa seisovia hevosia liikkeelle, eikä liehuvat liputkaan. ”Hevonen saa pelästyä, kunhan se pysyy paikalla. Jos joku heittää sitä esineellä, se saa kääntyä ympäri, mutta ei saa lähteä tallille. Nämä ovat kuitenkin hevosia, aina voi tulla jotain”, Aarninsalo selittää.Hänen nimikkohevosensa Ässä on pari kertaa lähtenyt lipettiin ja silloin tilanne hankaloituu huomattavasti. ”Kun tämä friisiläinen pääsee vauhtiin, niin sen pää on sylissä, kun ottaa pidätteen. Useammin olen työurani aikana pudonnut kuitenkin harjoituksissa kuin kaupungilla.”Juttu jatkuu kuvan jälkeen..Savolaispojalle kaikki on uuttaRuoka-aika taitaa lähestyä. Hulk vaikuttaa nälkäiseltä ja koittaa ahmia koko lipun suuhunsa, kun hänen ratsastajansa, vanhempi konstaapeli Juha Paananen heiluttaa sitä hevosen pään yllä.”Hulk maistaa aina kaikkea ensin suullaan”, Paananen nauraa.Viisi vuotta ratsastavana poliisina työskennellyt Paananen ei ole ratsastanut ikinä työnsä ulkopuolella, mutta hän ei myöskään voi esitellä kevennystaitojaan, koska Hulkilla on vielä karvasatula. Hevosen oma satula on työn alla. Hulkille ja Petterille siedätysharjoituksia on ehditty järjestää vasta muutamia, mutta kaikki tuntuu sujuvan. Petteri väistää hieman päällään lippua, ja Hulk ottaa peitteen päällä nopeammat askeleet, mutta molemmat pysyvät rauhallisena.”Ja täytyy muistaa, että savolaispoika on vasta tullut pääkaupunkiin, ja se on 5-vuotias. Sille pitää antaa anteeksi enemmän”, Aarninsalo toteaa Petteristä, joka vähän arkailee roikkuvien narujen alta kävelyä.Juttu jatkuu kuvan jälkeen.."Luulen, että suurin ongelma tulee siitä, että tämä ei ole helpoin väri saada näyttämään puhtaalta."Vanhempi konstaapeli Hilla Miettinen Petteri-hevosesta.Täplikäs ruuna on vanhemman konstaapeli Hilla Miettisen nimikkohevonen. Kaikilla hevosilla on oma nimikkoratsastaja, joka on vastuussa hevosesta ja partioi myös sillä enemmän kuin muilla hevosilla.Miettinen toteaa, että Petteri on rehti ja luottava, ja sille maistuu rapsutus kiitokseksi.”Petteri on käynyt kaupungilla siitä päivästä lähtien, kun se tuli ja tuntuu, että se olisi ollut pidempäänkin meillä. Se on todella sympaattinen ja reipas. Luulen, että suurin ongelma tulee siitä, että tämä ei ole helpoin väri saada näyttämään puhtaalta”, Miettinen nauraa.Juttu jatkuu kuvan jälkeen..”Saattaa olla, että nämä rikkovat sääntöjä.”vanhempi konstaapeli Jukka Aarninsalo varustuksestaan.Ratsastustaitoa ei tarvitaRatsupoliisi on perustettu Suomeen vuonna 1882.Ratsupoliisi on poliisin vanhin toiminnassa oleva yksikkö. Tällä hetkellä ratsupoliiseja on kymmenen, kuten on hevosiakin.Helsingin poliisilaitoksella avautuu harvoin vapaita paikkoja ratsupoliisiksi, mutta silloin kun paikka tulee haettavaksi, hakemuksia tulee runsaasti.”Meille tulee tasaisesti kyselyjä eripuolelta Suomea, että millaista hommaa tämä on ja monia kiinnostaisi tulla katsomaan”, kertoo vanhempi konstaapeli Jukka Aarninsalo.Aarninsalo aloitti ratsastavan poliisin uransa jo 42 vuotta sitten täysin hevosummikkona.”Olin pikkuroballa jalkapartiossa ja se tuntui tylsältä, joten hain tänne.”Hän kertoo, että keventämisen opettelu otti aikansa, mutta partioon hän lähti hevosen selässä nopeasti.”Ajat ovat muuttuneet, koska nyt kun meillä on Päivä ratsupoliisina -päiviä ja poliisi voi kentältä tulla kokeilemaan ratsastusta, niin kun he tulevat maneesin kokeilemaan ja toteavat, että voivat kokeilla raviakin, niin sitten kevennys tulee heti ihan tahtiin. Mulla meni varmaan kuukausi, että opin. Vaikka olin lavatansseissakin käynyt, niin ihan tuurilla vedin”, Aarninsalo muistelee hymyillen.Ratsupoliisiksi päästäkseen ei siis vaadita ratsastustaitoa, mutta vakivirka tulee olla.Poliisi ostaa ulkopuolisilta valmentajilta kouluratsastusopetusta, mutta suurin osa treeneistä pidetään oman porukan kesken.Uusi ratsupoliisi pääsee heti kaupungille partioon, jos hän vaan selviää ison eläimen kanssa. Tässä Suomi eroaa monesta muusta maasta. Esimerkiksi Saksassa ratsupoliiseilta vaaditaan koko vuosi harjoittelua ennen kuin kentälle saa luvan lähteä, ja Englannissa sekä Hollannissakin on oma ratsupoliisikoulu, kun Suomessa kaikki tapahtuu työpaikkakoulutuksena.Siinä missä poliisihevosille on koeaika, ratsupoliiseilla sellaista ei tunneta.Virkavaatetus on muuttunut vuosien saatossa. Aikojen alussa päähän puettiin suikka tai karvalakki, kypärä tuli pakolliseksi varusteeksi vasta vuonna 2000.”Toki kun hypättiin esteitä, käytettiin kypärää. Tänä päivänä mietitään enemmän turvallisuutta”, Aarninsalo toteaa.Poliisilla on tummansiniset ratsastushousut ja saappaat. Aarninsalon jaloissa on jodhpurit ja chapsit, ja mies toteaa, ettei niistä ole mainintaa ohjeistuksessa.”Saattaa olla, että nämä rikkovat sääntöjä.”Aarninsalo ei ole tosin lähdössä partioon, joten ei puututa hänen vaatetukseensa.Yläosassa viranomaisella on turvaliivi. Se ei pysäytä luotia vaan paukahtaa, jos ratsastaja tippuu. Passissa ollessaan paukkuliivi on kirkkaan keltainen, harjoituksissa käytetään mustaa. Talvella moni pukeutuu poliisihaalariin, koska partiossa voi tulla vilu.Poliisin kypärässä on lamppu, valkoinen edessä ja punainen takana. Satuloista löytyy turvajalustimet, mutta mitään satulan ja takapuolen väliin laitettavia pehmustavia geelejä poliisit eivät yleisesti käytä.”Passit ovat pitkiä, mutta siihen tottuu muutamassa viikossa. Alussa passissa olo tuntui jälkikäteen, vaikka itse olen ollut hevosen selässä nuoresta saakka, mutta se meni nopeasti ohi”, vanhempi konstaapeli Hilla Miettinen kertoo. Hän on ollut ratsupoliisissa nyt 1,5 vuotta.Hevoselle puetaan lisäksi heijastinloimet talvisin, ja jalkoihin tulee heijastimet.

Kaviokonstaapeli on poliisin pehmeä, mutta jykevä ase: 800-kiloinen Hulk etenee kuin juna, mutta ei laukkaa rosvoja kiinni – Katso video

Aiheeseen liittyvää