Nauru kaikuu kesäterassilla, kun juhlavieraat jonottavat kultamitalin vieressä istuvaa täytekakkua. Taustalla pyörii diaesitys Myrkyn kisojen kuvista ja terassin reuna notkuu lahjaporkkanoista ja -näkkileivistä. Nurmijärvellä juhlitaan voittajahevosen kotipihassa Linnea Haukilehdon ja Kai-Keikarin suomenhevosten estemestaruuskultaa.Kai-Keikarin, eli ”Kallen” omistavat Jaana Koskenranta ja hänen tyttärensä Emmi Tuomisto. Äiti ja tytär ovat myös hevosen kasvattajat. Juhlapaikka ja Kai-Keikarin tämänhetkinen koti on Koskenrannan luona pienellä hevostilalla Nurmijärvellä.Omistajat ja Haukilehto päättivät yhdessä juhlistaa voittoa kunnolla. On vaikeaa kuvitella, että niin vauhdikkaasta Kai-Keikarista silti alun perin toivottiin hieman rauhallisempaa tapausta.”Me toivottiin hauskaa harrastehevosta”, omistaja nauraa. .Kai-KeikariSyntynyt vuonna 2014.isä: Ponuveikkoemä: Meri-Mariemänisä: Ellun voi .Nurmijärvelle syntyikin mestaruushevonen Kaikki lähti siitä, kun omistaja Koskenranta pyysi leikillään Kai-Keikarin emää Meri-Maria tekemään perheelle ison ruunan.”Me ostettiin Meri-Mari vuonna 2002 4-vuotiaana. Se oli iso ja komee hevonen, säkä 162 senttiä. Se oli hyvin vauhdikas, ehkä jopa rasittavakin energisyydessään”, Koskenranta naurahtaa.Kai-Keikarin isäksi valittiin Ponuveikko, joka teki vaikutuksen Koskenrantaan laatuarvosteluissa. Isä valikoitui saavutusten ja riittävän suuren kokonsa vuoksi, Meri-Marian isällä Ellun Voilla säkäkorkeutta oli vain 142 senttimetriä. Vuonna 2019 ähkyyn kuollut Ponuveikko ehti saavuttaa kilpauransa aikana kaksi kertaa suomenhevosten estemestaruuskultaa sekä kerran myös kultaa suomenhevosten kenttämestaruudessa.”Kallen emä oli energinen ja isä oli erittäin hyvä työmies, joka teki pitkän kilpauran. Kallesta tulikin iloinen ja reipas kaveri, jolla on kiva asenne kaikkeen työntekoon. Eiköhän nuo ”ponuveikkolaiset” ole hyvin eläväisiä”, Koskenranta pohtii.Tuomiston mukaan hevonen sopii myös arkipäiväiseen käyttöön. Välipäivinä Tuomisto ja tämän lapset ratsastavat ja maastoilevat ruunan kanssa.”Tavallista hevosen elämää se elää täällä”, Koskenranta toteaa.Juuri ruunan energisyys lopulta ajoi omistajat tilanteeseen, että hevosella aloitettiin kilpaileminen ja valmentautuminen. Aluksi Tiia Mäntykoski ratsasti hevosen sisään. Mäntykoski kilpaili myös Kai-Keikarin emän kanssa kenttää ja esteitä.Omistajien mukaan myös Kai-Keikarista tuli energinen pakkaus, joka kaipaa itselleen tekemistä.”Kalle ei muuten oikein meinaa pysyä nahoissaan, jos se ei saa riittävästi liikuntaa ja tekemistä. Muuten se sit se kaivelee kuoppia ja kolisuttaa kaltereita, keksii ite pölhöjä puuhia. Se tarttee työtä ja tekemistä”, Koskenranta kuvaa.”Se on semmonen touhottaja. Hän on vähän ADHD-persoona. On tärkeää saada se keskittyminen siihen oleelliseen”, Tuomisto lisää.Koskenrannan hevostilalla on ollut aiemmin vuokralaisia puolihoitotallisysteemillä. Myös Jussi Tapanin suomenhevosratsu Koomikko vietti kaksi vuotta Kai-Keikarin kanssa Nurmijärvellä. Koskenrannan mukaan Koomikko ja Kai-Keikari ovat osittain kasvaneet yhdessä. Kuitenkin tällä hetkellä tallista löytyy vain omia hevosia.”Me ollaan asuttu tässä ensi vuonna 30 vuotta. Tämä on alun perin evakoille rakennettu tila”, Koskenranta avaa.Estemestaruus on suuri ilo koko Kallen tiimille. Orivarsa jouduttiin ruunaamaan jo 15 päivän ikäisenä nivustyrän vuoksi. Toimenpide ei ole aiemmin harmittanut suurta ruunaa toivonutta Koskenrantaa, mutta estemestaruusvoiton jälkeen omistaja hieman harmittelee asiaa:”Tässä vaiheessa tuli mieleen, että olisihan se hienoa saada Kallesta varsa”, omistaja naurahtaa. .Tiimityön merkitys Kai-Keikarin valmentaminen on perustunut ennen kaikkea tiimityöhön.Linnea Haukilehto on aloittanut Kai-Keikarin kanssa treenaamisen kuusi vuotta sitten, kun Kalle oli vielä vauhdikas 4-vuotias.”Ratsastin täällä yhtä aikaa yhtä toista suomenhevosta, siitä se lähti”, Haukilehto kertoo omistajien kohtaamisesta. Juuri Kai-Keikarin isän puolen hyvistä estejuurista ja Haukilehdon osaamisesta lähti päätös kohti rataesteitä.Haukilehdon mukaan suomenhevosella oli alla hyvä peruskoulutus.”Hevonen tuntui heti hyvältä aihiolta”, Haukilehto toteaa.Ratsukko osallistui kasvattajakilpailuun hevosen ollessa 6-vuotias. Haukilehdon mukaan hevosen kehityskaari on ollut ehkä tavallista hitaampi, mutta viime vuoden lopussa tunne ruunasta oli jo oikein hyvä. Kisakaudella Haukilehto tekee estetreenit pääsääntöisesti Kiva-tallilla Mikko Mäentaustan ja Tuisku Kivikoski-Vainion valmennuksessa. Nurmijärvelläkin voi tehdä kesäisin tavallista kotitreeniä ja talvisin treenit tapahtuvat tilan läheisessä maneesissa.”Kalle on tosi rehellinen, suoraviivainen ja suurisydäminen, hauska tyyppi. Se yrittää aina parhaansa ja tulee aina maaliin. Hevosen innokkuutta on saanut valjastaa. Kalle on motivoitunut, mutta vähän joka suuntaan. Hevonen pitää saada keskittymään itse asiaan”, Haukilehto avaa..Myös kouluratsastaja Maarit Karppinen on ollut osa ”Kallen tiimiä” jo kahden vuoden ajan. Karppinen osallistui viime vuoden kuninkaallisissa Kai-Keikarilla yhteen kouluratsastusluokkaan.”Se on aina hyvän mielen hevonen. Jos mä pyydän siltä 90 prosenttia, se antaa 120 prosenttia”, Karppinen kehuu.Karppinen tuli mukaan tiimiin Haukilehdon kautta.”Pari vuotta sitten etsittiin kouluratsastajaa ja Linnea vinkkasi Maaritin. Koulu on Kallelle vähän tylsää, se tylsistyy nopeasti siihen. Mutta tosi kivasti on mennyt”, Tuomisto kertoo.”Mä oon pitänyt sen kouluratsastussuoruutta yllä ja aina jos Linnea pyytää kiinnittämään huomioita johonkin, niin sitten huomioin sen asian. Tiimityötä ja kuulumistenvaihteluahan tää on”, Karppinen kertoo..Ponuveikon jälkeen ei ketään.Kuukauden suomenhevonen on pikkumusta, hyvä tyyppi.Maiju Mallatin elämä on tässä ja nyt - "Hevoset ovat ihan parasta seuraa"
Nauru kaikuu kesäterassilla, kun juhlavieraat jonottavat kultamitalin vieressä istuvaa täytekakkua. Taustalla pyörii diaesitys Myrkyn kisojen kuvista ja terassin reuna notkuu lahjaporkkanoista ja -näkkileivistä. Nurmijärvellä juhlitaan voittajahevosen kotipihassa Linnea Haukilehdon ja Kai-Keikarin suomenhevosten estemestaruuskultaa.Kai-Keikarin, eli ”Kallen” omistavat Jaana Koskenranta ja hänen tyttärensä Emmi Tuomisto. Äiti ja tytär ovat myös hevosen kasvattajat. Juhlapaikka ja Kai-Keikarin tämänhetkinen koti on Koskenrannan luona pienellä hevostilalla Nurmijärvellä.Omistajat ja Haukilehto päättivät yhdessä juhlistaa voittoa kunnolla. On vaikeaa kuvitella, että niin vauhdikkaasta Kai-Keikarista silti alun perin toivottiin hieman rauhallisempaa tapausta.”Me toivottiin hauskaa harrastehevosta”, omistaja nauraa. .Kai-KeikariSyntynyt vuonna 2014.isä: Ponuveikkoemä: Meri-Mariemänisä: Ellun voi .Nurmijärvelle syntyikin mestaruushevonen Kaikki lähti siitä, kun omistaja Koskenranta pyysi leikillään Kai-Keikarin emää Meri-Maria tekemään perheelle ison ruunan.”Me ostettiin Meri-Mari vuonna 2002 4-vuotiaana. Se oli iso ja komee hevonen, säkä 162 senttiä. Se oli hyvin vauhdikas, ehkä jopa rasittavakin energisyydessään”, Koskenranta naurahtaa.Kai-Keikarin isäksi valittiin Ponuveikko, joka teki vaikutuksen Koskenrantaan laatuarvosteluissa. Isä valikoitui saavutusten ja riittävän suuren kokonsa vuoksi, Meri-Marian isällä Ellun Voilla säkäkorkeutta oli vain 142 senttimetriä. Vuonna 2019 ähkyyn kuollut Ponuveikko ehti saavuttaa kilpauransa aikana kaksi kertaa suomenhevosten estemestaruuskultaa sekä kerran myös kultaa suomenhevosten kenttämestaruudessa.”Kallen emä oli energinen ja isä oli erittäin hyvä työmies, joka teki pitkän kilpauran. Kallesta tulikin iloinen ja reipas kaveri, jolla on kiva asenne kaikkeen työntekoon. Eiköhän nuo ”ponuveikkolaiset” ole hyvin eläväisiä”, Koskenranta pohtii.Tuomiston mukaan hevonen sopii myös arkipäiväiseen käyttöön. Välipäivinä Tuomisto ja tämän lapset ratsastavat ja maastoilevat ruunan kanssa.”Tavallista hevosen elämää se elää täällä”, Koskenranta toteaa.Juuri ruunan energisyys lopulta ajoi omistajat tilanteeseen, että hevosella aloitettiin kilpaileminen ja valmentautuminen. Aluksi Tiia Mäntykoski ratsasti hevosen sisään. Mäntykoski kilpaili myös Kai-Keikarin emän kanssa kenttää ja esteitä.Omistajien mukaan myös Kai-Keikarista tuli energinen pakkaus, joka kaipaa itselleen tekemistä.”Kalle ei muuten oikein meinaa pysyä nahoissaan, jos se ei saa riittävästi liikuntaa ja tekemistä. Muuten se sit se kaivelee kuoppia ja kolisuttaa kaltereita, keksii ite pölhöjä puuhia. Se tarttee työtä ja tekemistä”, Koskenranta kuvaa.”Se on semmonen touhottaja. Hän on vähän ADHD-persoona. On tärkeää saada se keskittyminen siihen oleelliseen”, Tuomisto lisää.Koskenrannan hevostilalla on ollut aiemmin vuokralaisia puolihoitotallisysteemillä. Myös Jussi Tapanin suomenhevosratsu Koomikko vietti kaksi vuotta Kai-Keikarin kanssa Nurmijärvellä. Koskenrannan mukaan Koomikko ja Kai-Keikari ovat osittain kasvaneet yhdessä. Kuitenkin tällä hetkellä tallista löytyy vain omia hevosia.”Me ollaan asuttu tässä ensi vuonna 30 vuotta. Tämä on alun perin evakoille rakennettu tila”, Koskenranta avaa.Estemestaruus on suuri ilo koko Kallen tiimille. Orivarsa jouduttiin ruunaamaan jo 15 päivän ikäisenä nivustyrän vuoksi. Toimenpide ei ole aiemmin harmittanut suurta ruunaa toivonutta Koskenrantaa, mutta estemestaruusvoiton jälkeen omistaja hieman harmittelee asiaa:”Tässä vaiheessa tuli mieleen, että olisihan se hienoa saada Kallesta varsa”, omistaja naurahtaa. .Tiimityön merkitys Kai-Keikarin valmentaminen on perustunut ennen kaikkea tiimityöhön.Linnea Haukilehto on aloittanut Kai-Keikarin kanssa treenaamisen kuusi vuotta sitten, kun Kalle oli vielä vauhdikas 4-vuotias.”Ratsastin täällä yhtä aikaa yhtä toista suomenhevosta, siitä se lähti”, Haukilehto kertoo omistajien kohtaamisesta. Juuri Kai-Keikarin isän puolen hyvistä estejuurista ja Haukilehdon osaamisesta lähti päätös kohti rataesteitä.Haukilehdon mukaan suomenhevosella oli alla hyvä peruskoulutus.”Hevonen tuntui heti hyvältä aihiolta”, Haukilehto toteaa.Ratsukko osallistui kasvattajakilpailuun hevosen ollessa 6-vuotias. Haukilehdon mukaan hevosen kehityskaari on ollut ehkä tavallista hitaampi, mutta viime vuoden lopussa tunne ruunasta oli jo oikein hyvä. Kisakaudella Haukilehto tekee estetreenit pääsääntöisesti Kiva-tallilla Mikko Mäentaustan ja Tuisku Kivikoski-Vainion valmennuksessa. Nurmijärvelläkin voi tehdä kesäisin tavallista kotitreeniä ja talvisin treenit tapahtuvat tilan läheisessä maneesissa.”Kalle on tosi rehellinen, suoraviivainen ja suurisydäminen, hauska tyyppi. Se yrittää aina parhaansa ja tulee aina maaliin. Hevosen innokkuutta on saanut valjastaa. Kalle on motivoitunut, mutta vähän joka suuntaan. Hevonen pitää saada keskittymään itse asiaan”, Haukilehto avaa..Myös kouluratsastaja Maarit Karppinen on ollut osa ”Kallen tiimiä” jo kahden vuoden ajan. Karppinen osallistui viime vuoden kuninkaallisissa Kai-Keikarilla yhteen kouluratsastusluokkaan.”Se on aina hyvän mielen hevonen. Jos mä pyydän siltä 90 prosenttia, se antaa 120 prosenttia”, Karppinen kehuu.Karppinen tuli mukaan tiimiin Haukilehdon kautta.”Pari vuotta sitten etsittiin kouluratsastajaa ja Linnea vinkkasi Maaritin. Koulu on Kallelle vähän tylsää, se tylsistyy nopeasti siihen. Mutta tosi kivasti on mennyt”, Tuomisto kertoo.”Mä oon pitänyt sen kouluratsastussuoruutta yllä ja aina jos Linnea pyytää kiinnittämään huomioita johonkin, niin sitten huomioin sen asian. Tiimityötä ja kuulumistenvaihteluahan tää on”, Karppinen kertoo..Ponuveikon jälkeen ei ketään.Kuukauden suomenhevonen on pikkumusta, hyvä tyyppi.Maiju Mallatin elämä on tässä ja nyt - "Hevoset ovat ihan parasta seuraa"