Venla Hoo – arjen moniosaaja, joka ei voita raveja mutta tekee kaiken oikein

Niin, miten sen nyt ottaa. Se on fakta, että kokemäkeläisen Kati Ojalan opettajana on toiminut suomenhevostamma Venla Hoo (Turkka K - Julia Hoo, Poika-Siro), joka on kilpaillut raveissa peräti 80 kertaa ilman voittoa. Se on sijoittunut kerran toiseksi ja neljä kertaa kolmanneksi. Mutta se on voittanut matkaratsastuskilpailun – ja omistajansa sydämen täysin.Se on parantanut omistajan miehen allergiasta, niin asia kotona ainakin nähdään, sillä Kalle Ojalalle ei tule oireita enää edes karvanlähtöaikaan. Lisäksi tässä juuri saatiin Suomenhevosliitoltakin voitonkaltainen muistaminen, kun tamma valittiin "Vuoden monipuoliseksi".Toive ravivoitosta elääOjala on kuitenkin yhä toiveikas myös mitä voittoihin kaviourilla tulee. Kommenttejakin on mietitty, sillä jotain kuolematonta olisi hyvä todeta siinä, kun on juuri ajellut ykkösenä maaliin.Ojala nimittäin uskoo, että voittopäivä tulee."Jos jotain veikkaan, niin Venla voittaa siinä uran viimeisessä ravilähdössä, jos ei muuten, niin ihan piruillakseen!" hän nauraa.Tämä vuosi on vielä aikaa, sen jälkeen hevosella on liikaa ikää raviurheiluun, ja voittoja lähdetään metsästämään muista lajeista, pääasiassa matkaratsastuksesta. Lisää voittoja, oikeammin, sillä tässä lajissa menestystä on ollut.Heti ensimmäinen virallinen matkastartti Jämsänkoskella 30-39 kilometrin ihanneaikaluokassa toi voiton ja lisäksi tamma palkittiin koko kisapäivän parhaana suomenhevosena Hippoksen loimella.Ravien saralla Ojala on melko vasta-alkaja ja kun hevonen hänelle vuonna 2019 tuli, ensimmäiset startit ajoivat Ari Moilanen ja Arto Junttila, Ojalan oma isä.Pian hän kuitenkin kipusi kilpakärryille itse, vaikka ensikokemus "kilpiksillä", melkein hevosen takamuksessa kiinni, hirvittikin."Mä olin, että herrajestas miten lähellä hevonen on!"Nyt hänellä on omat kilpavehkeet ja sellaiset kärryt, joissa on potkupuomi. Varmuuden vuoksi, ei siksi, että Venla potkisi, sillä sitä se ei tee.. "Kiva vanhempi ruuna"Vuonna 2019 Kati Ojala haeskeli pitkän hevosettoman kauden jälkeen hevosta ja mielessä oli "jokin kiva, rauhallinen vanhempi ruuna".Venla Hoon myynti-ilmoitus pongahti aina somessa eteen. Lopuilta oli pakko ajella Pinsiöön hevosta katsomaan, vaikka se oli nuorempi, sähäkkä tamma. Kavuttuaan selkään hän huomasi kaksi asiaa: 1. hevosta ei ole opetettu ratsuksi, 2. hän haluaa tämän hevosen itselleen."Se tuntui heti semmoselta. Omalta."Kokeilureissulta ajeltiin vielä kotiin kättelemättä kauppoja, mutta Ojala kertoi paluumatkalla heti autossa miehelleen, että "mä ostan ton".Seuraavana päivänä hän soitti myyjälle, Taru Suutarille, ja kertoi tulevansa hakemaan hevosen.Kun Suutari kertoi, että hevonen on mukava ajaa ja valmis peli raviurheiluun, vaikkakaan ei ammattilaistalliin ihan täysin riittävä, Ojala mietti, että tuo nyt ainakin oli turha tieto hänen tarpeisiinsa."No en todellakaan ajele, ajattelin siinä kohtaa."Mutta kuinka ollakaan, melko nopeasti hän laittoi kärryt perään. Ne saatiin lainaksi omalta isältä, ja kokeilu tapahtui puolisalaa kylätiellä. Kun hän uskaltautui testaamaan raviajamista Kokemäen raviradalle eräänä hiljaisena päivänä, vauhti miltei hirvitti.Korttikurssille hän osallistui Venlalla. Sitten se oli menoa.. Vauhdin hurmaTunne kärryillä oli, että nyt mennään isoakovaa, ihan käsittämättömiä vauhteja. Kati pyysi Kallea kellottamaan eräänkin loisteliaan hiitinajon, jossa katsottaisiin mihin hevosesta on. Hän käänsi kilpailusuuntaan ja antoi hevosen lentää. Täysillä."Mä hämmästyin kun mies sanoi, että te shetlanninponeille olisit voineet pärjätä, vähän alle kolme minuuttia oli kilometriaika."Raviradalla tamma on menollaan ja laukkahypyt ovat melko pinnassa. Ojala uskoo, että osasyy hevosen vaisuun ravimenestykseen on kuitenkin hänessä itsessään. Ravilähtö jännittää ihan eri tavalla kuin osallistuminen matkakisoihin. Suuri yleisö - ainakin matkaratsastuskilpailuihin verrattuna - katsomassa volttauksen onnistumista on sellainen haaste, että kyllä siinä sydän alkaa tykyttää.Kuten vaikkapa volttiringissä Turun takakonttikirppisraveissa tämän kuun alussa. Tai Porin iltaraveissa, joissa maksimisyke oli viimeksi 183, ohjastajalla siis, siinä ollaan jo maitohappoja tuottavalla tehoalueella.. Syntynyt matkaratsastukseenHevonen sen sijaan loistaa matalilla sykkeillään, ainakin sen perusteella, miten se palautuu matkaratsastuskisoissa. Se nimittäin palautuu tauoilla heti. Ja ryhtyy syömään.Siinä vaiheessa, kun kuumaverisemmät kilpakumppanit alkavat vasta lähestyä vaaditun alhaisia sykelukemia, Venla Hoo on jo syömisensä syönyt ja valmis uudelleen tankattuna lähtemään seuraavalle etapille."Siinä se saa tasoitusta, vaikka tietenkin vauhdeissa häviää näille arabeille sun muille", Ojala kehuu.Jaksoa ja staminaa tammassa riittää. Ojala kehuu, että tamma pötkisi sitä samaa reipasta ravia menemään aivan loputtomasti, se ei tunnu siitä lainkaan väsyvän.Matkakisat ovat kestävyysurheilua myös ratsastajalle ja laji ottaa kropan päälle, vaikka Ojala lenkkeilee ja joogaa."Se on välillä aikamoista selviytymistä. Työpaikalla aina nauretaankin, että jaahas, taas on oltu matkakisoissa, kun Ojala noin ontuu."Ojala on töissä opettajana Lavian Yhtenäisyyskoululla ja opettaa myös liikuntaa, jolloin tunneilla pääsee liikkumaan itsekin.. Ravikärryjen välttely35-vuotias Ojala tulee raviperheestä, mutta hän oli vältellyt ravikärryille kipuamista kuin ruttoa."Olin aina ajatellut, että se on aivan hengenvaarallista hommaa, mutta ei se enää pelota! En mä enää sellaisessa krampissa ole kuin aiemmin, ja uskallan startin aikana hengittääkin."Ensin Ojalalla ei ollut aikomusta laittaa kärryjä Venla Hoon perään. Ajatus kuitenkin jäi kytemään, ja hän kävi omien sanojensa mukaan ”puolisalaa kokeilemassa.” Se sujui niin luonnikkaasti, että sytytti innostuksen korttikurssille ilmoittautumisesta.Nyt startteja on kerääntynyt jo 64, valtaosa Venla Hoon kanssa.Seuraavaksi kilpakärryjen eteen laitetaan Vauhikas, Venla Hoon nelivuotiaaksi kääntynyt tammavarsa Kilun Peedrosta. Siitä on tulossa samanlainen monipuolisuushevonen kuin emästäänkin.”Kilpailemme edelleen aktiivisesti matkaratsastuksessa, mutta olen Venlan ansiosta innostunut raviurheilusta. Kasvattaja sanoikin joskus hienosti, että Venla Hoo on tehnyt merkittävän työn raviurheilulle, kun se on saanut yhden ihmisen innostumaan lajista. Olen ajanut Venla Hoolla myös työajoa ja ollut lännenratsastuskurssilla.”Nimenomaan lännenratsastuskurssilla Meeri Simulan luona paljastui, että vaikka Venla Hoo mennessään pelkäsi lehmiä, tullessaan se jo paimensi niitä. Siinä oli ainesta karjanajoon. "Meeri huomasi, että se rupesi ottamaan niihin lehmiin kontaktia niin kuin hyvät karjahevoset tekevät", Ojala kertoo tyytyväisenä.Mistä sitä tietää, milloin tällaistakin taitoa kenties tarvitaan, ja jäävätpähän matkaratsastuskisoissa joskus ongelmaksi muodostuneet lehmien säikkymiset vähemmälle. Kuukauden kuluttua on 50 kilometrin luokka matkaratsastuksessa ja Viroon ollaan myös menossa uudelleen. Tälle kaudelle tavoitteena on sadan kilometrin kisa."Että päästäis oikeesti pitkille matkoille. Kyllä me tässä lajissa ainakin pari vuotta vielä ollaan."Mutta kruunaus olisi se ravivoitto."Olis se hienoa." .Vimmerby toimii sekä ravissa että ratsastuksessa ja on tehnyt omistajastaan vannoutuneen suomenhevosihmisen.Hevonen, joka unohti vanheta.Pieni, musta ja karvainen. Ja jotenkin ylväs

Venla Hoo – arjen moniosaaja, joka ei voita raveja mutta tekee kaiken oikein

Aiheeseen liittyvää

Venla Hoo – arjen moniosaaja, joka ei voita raveja mutta tekee kaiken oikein

Valmista – hevosasetus muutoksineen astuu voimaan 7. päivä toukokuuta

SRL:n hallitus haluaa asettaa lisäehtoja talouttaan ja toimintaansa tutkivalle työryhmälle

Kommentti: Kuusi viikkoa selvitysaikaa