Keskittymiskykyä aasien avulla – "Aasi pakottaa ihmisen rauhoittumaan"

Satu Valkas on ollut hevosten kanssa tekemisissä ala-asteikäisestä asti. "Minulla ollut poneja, suomenhevonen ja entinen ravuri. Kilpailin valjakkoa sekä jonkin verran myös koulua ja esteitä. Mutta ennen kaikkea minua on aina kiinnostanut tallin sosiaalipedagoginen puoli –yhteisö ja oppiminen kokemisen, tekemisen ja elämysten kautta.”Sitten heppatyttö vaihtoi aaseihin.Satu Valkas on psykologi, eläinavusteinen neuropsykiatrinen valmentaja ja sosiaalipedagoginen hevostoimintaohjaaja. Hänen yrityksensä Satuaasin talli tarjoaa virkistys- ja kuntoutuspalveluja Lopella, Valkkaan miehen sukutilalla. Talli rekisteröitiin viralliseksi psykologin toimipisteeksi noin vuosi sitten.”Meillä on Suomen monipuolisimmat aasipalvelut. Tarjoan psykologin käyntejä ja neuropsykiatrista valmennusta talli- ja luontoympäristössä niin, että aasit ovat siinä jollain lailla mukana. Lisäksi tarjoan virkistyspalveluita, kuten metsäretkiä ja perheleirejä, tyky-päiviä, ja on täällä vietetty jopa polttareitakin”, hän kertoo. Ajatus eläinten yhdistämisestä psykologin työhön syntyi jo opiskeluaikana. Innostus aaseista syntyi yhteistyöpalaverissa, jossa Valkas tapasi ensimmäistä kertaa miniaaseja:”Pieni pörröinen lauma ympäröi minut lempeydellään!”Sittemmin Valkas on alkanut maahantuomaan aaseja. Tällä hetkellä Suomessa on yli 40 miniaasia, joista reilu 30 on Valkkaan maahantuomia. ”Olen Suomen miniaasidiileri”, hän naurahtaa. .Tästä on kyseSatu Valkas on julkaissut yhdessä Aila Kajanderin kanssa Tallin taika – käytännön harjoituksia eläinavusteiseen työskentelyyn -teoksen syksyllä 2025. Menetelmäoppaasta löytyy yli 60 käytännön harjoitusta eläinavusteista toimintaa varten..Miksi juuri aasit sopivat eläinavusteiseen toimintaan?Valkkaan mukaan suurin ero aasien ja hevosten välillä liittyy niiden reaktiivisuuseroihin. ”Hevoset ovat aavojen arojen eläimiä: ensin ne juoksevat ja sitten vasta miettivät, oliko se tarpeen. Aasit taas ovat peräisin kuivilta ja karuilta alueilta. Siellä ei kannata juosta, jos ei ole oikeasti vaaraa. Kun ei voi tietää koska seuraavan kerran saa ruokaa tai vettä, kannattaa pysähtyä ja harkita eri vaihtoehtoja. Siinä mielessä aasit vaativat enemmän malttia – niiden kanssa kiire ja suorittamisajatus pitää jättää naulakkoon.”Aasien harkitsevuus on luonut stereotypian tyhmyydestä, mutta juuri tämä ominaisuus tekee niistä sopivia eläinavusteiseen toimintaan.”Aasi pakottaa ihmisen rauhoittumaan. Niiden letkeys maadoittaa, ne ovat niin zen-tyyppejä. Tämä auttaa esimerkiksi keskittymisvaikeuksien ja ADHD:n kanssa. Tallissa oppii maltin harjoittelua.”Eläin- ja luontoavusteisessa toiminnassa asiakas pääsee poistumaan sisätiloista. ”Toimistossa kasvokkain keskustelu voi olla painostavaa ihmiselle, jolla on huolia ja murheita. Aasit luovat toimintaa ja helpottavat kommunikaatiota. Asiakkaan kokemuksia voidaan peilata aaseihin ja niiden keskinäiseen kanssakäymiseen. Ja kun aasit ovat kontaktissa asiakkaan kanssa, ihmiselle tulee olo, että hän on haluttu ja hyväksytty. Tämä voi myös vahvistaa ja pehmittää asiantuntijan ja asiakkaan välistä suhdetta”, Valkas selittää. .Eläinavusteiset kuntoutuspalvelut ovat toistaiseksi kapea-alaisen ihmisjoukon saataville. Kun toiminnalle ei ole omaa laatumerkintää, lisääntyy myös epävirallisen toiminnan määrä.”Eläinavusteinen toiminta on tällä hetkellä aika villi kenttä. Periaatteessa lupien pitäisi määräytyä ammattisuuntautumisen mukaan, mutta todellisuudessa näin ei aina ole. On ikävää, kun puhutaan ’heppaterapiasta’, ja sitten kyseessä onkin heppakerhon ohjaajan talutukset. Olen mukana Hyvinvoiva Sote-talli -hankkeessa, jonka tavoitteena on saada hyvinvointialueet ja palveluntarjoajat keskustelemaan. Etsimme siis hevosavusteista palvelua, joka sopisi heidän palvelupakettiinsa. Samalla palveluille luodaan laatumerkintä, jonka saadakseen ammattilaisella pitää olla taustallaan monialainen tiimi, oikeanlainen koulutustausta sekä eläinten hyvinvointitekijät huomioituna.”Epäselvyys on epäreilua myös asiakkaalle.”Systeemiä täytyy pystyä yhtenäistämään, jotta asiakkaat tietävät, mitä heille oikeasti tarjotaan”, Valkas toteaa. Valkkaan mukaan eläinavusteinen toiminta on tutkitusti tehokasta: vaikka Suomessa tutkimusta on vielä aika vähän, saatu näyttö tukee sitä, että toiminta on merkityksellistä niin asiakkaan kuin työntekijänkin näkökulmasta. ”Hyvinvointialueen tai Kelan palvelutarjonnassa ei ole luokkaa, johon palveluni nykyisellään sopisi. Pitäisi olla jokin julkinen rahoitusreitti, jotta useampi pääsisi tämän palvelun piiriin. Siksi haluaisin, että tulevaisuudessa eläinavusteisten palveluiden kustannustehokkuus ja hyöty nähtäisiin. Tämä on motivoivaa ja tehokasta kuntoutusta. Mielestäni on parempi, että asiakas on lyhyemmän jakson tehokkaan avun piirissä kuin pitkään toimimattomassa avussa”, psykologi päättää.

Keskittymiskykyä aasien avulla – "Aasi pakottaa ihmisen rauhoittumaan"

Aiheeseen liittyvää