32 vuotta ontumatutkimuksia ei ole saanut 60-vuotiasta Leena Puupposta kyllästymään

Leena Puupponen on toiminut hevosiin erikoistuneena eläinlääkärinä Vermon Eläinklinikka Equivetilla jo 17 vuoden ajan. Yksityisyrittäjänä Puupponen voi itse vaikuttaa päivittäisten työaikataulujensa tiiviyteen ja monipuolisuuteen. Tavallisesti Puupposen päivä alkaa aamuyhdeksältä. Eläinlääkäri antaa asiakkaan tullessa kaiken huomionsa hänelle. Kun käytävälle tulee uusi asiakas, Puupponen katsoo ensin hevosen vanhat tiedot, kuten aiempien käyntien kommentit ja röntgenkuvat. Erityisesti ontumista kiinnostunut eläinlääkäri ei ole vielä 32 työvuoden jälkeenkään kyllästynyt ontumatutkimuksiin."Edelleen suhtaudun niihin yhtä innostuneesti ja mielenkiinnolla kuin urani alkuvaiheessa!" Puupponen kertoo hymyillen..Ajanvaraukset näkyvät koneella. Puupponen hakee päivän ensimmäisen asiakkaan. He käyvät yhdessä hevosen taustoja läpi. Tämän jälkeen Puupponen tervehtii hevosta, silittelee sitä ja alkaa tarkastella sitä.”Polvinivel, kinner, vuohinen, kavionivel…”, hän luettelee.Sitten siirrytään ulos. Puupponen seuraa, kun hevosta juoksutetaan eri askellajeissa klinikan juoksutushallissa sekä kovemmalla alustalla. Hän kertoo, että keskittyy kokonaisuuteen, esimerkiksi tarkastellen hevosen symmetriaa.Puupponen on selvinnyt urastaan ilman sen suurempia ruhjeita:”Olen 32 vuotta tehnyt hevospraktikkaa ja hevonen on kaksi kertaa uran aikana astunut varpaille. Kerran 16 vuodessa on ihan sallittavaa”, Puupponen nauraa crocsit jalassaan..Mistä kaikki alkoi? "Uravalinta taisi olla selvä jo ratsastuksen alkeiskurssilta, vuodesta 1975 lähtien", Puupponen arvelee.Lapsena koulussa hyvin pärjännyt Puupponen pääsi toisen hakukerran jälkeen aloittamaan opinnot Helsingin Eläinlääketieteellisessä korkeakoulussa vuonna 1985. Puupponen teki uraauurtavaa työtä yhtenä ensimmäisistä hevosklinikoilla ontumapraktiikkaa tekevistä naiseläinlääkäreistä 1990-luvun alussa."Meitä ei silloin vielä ollut monia, mutta olen silti alkuvuosista saakka tuntenut tulleeni kohdelluksi tasaveroisesti myös hevosenomistajien taholta”, Puupponen kertoo.Eläinlääkäri muistelee tutkimusmenetelmien taitosvaiheita uransa alussa. Esimerkiksi jänteiden ultraäänitutkimukset ja nivelensisäiset lääkitykset tulivat Suomessa käyttöön vasta opintojen lopussa..Eläinlääkärin ei aikanaan tarvinnut valita neljän lapsen äitinä uran tai perhe-elämän välillä."Olen äärettömän iloinen, että olen voinut tehdä lyhyempää työaikaa, kun lapset olivat pieniä. Kiireisen koti- ja työelämän yhdistämisessä on varmasti auttanut, että yleensä kykenen keskittymään täysin siihen, mitä teen. Lisäksi pystyn nukkumaan missä vaan ja pärjään melko vähillä unilla."Lisäksi Puupponen kouluttautuu jatkuvasti.Tiiviisti pakattujen työpäivien jälkeen aika kuluu kulttuuriin ja urheiluun:"Taidan kuulua niihin keski-iän ylittäneisiin kulttuurin suurkuluttajanaisiin. Talvisin pyrin hiihtämään jonkin kilometrin lähes päivittäin ja parina kesänä olen opetellut purjehdusta, perusliikuntaan kuuluvat myös klassinen baletti ja muutamat latinalaiset tanssit sekä jooga. "Puupponen kertoo, ettei juuri ajattele ikävuosiaan.”Ei ole semmoista tuntumaa, että väsyisin työpäivistä tai olisi fyysistä vaivaa. Ikä ei ole tullut vielä vastaan.”

32 vuotta ontumatutkimuksia ei ole saanut 60-vuotiasta Leena Puupposta kyllästymään

Aiheeseen liittyvää