Aki Ylänne ei kadonnut estekenttien laidoilta

Onko siitä jo niin pitkä aika? Huhtikuussa 2019 Hevosurheilun Ratsastus-sivuilla kerrottiin, että Aki Ylänteen kohdalla tulee seuraavaksi Ohi on -vaihe. Nyt kerrotaan, että hän täyttää 70 vuotta.Eihän se tänä päivänä ole ikä eikä mikään, mutta ei Suomen Ratsastajainliiton entinen urheilujohtaja mikään poikanenkaan enää ole. "Onhan se seiskyt lukuna tietysti jotain, ja eläkeläislounaan saa pyytäessä", Ylänne naurahtaa. Mutta sanoo, että muuten hän ei osaa ikävuosiaan minään erityisenä pitää. Syntymäpäivä juhannuspäivänä aiheuttaa sen, että juhlan fokus menee helposti vähän sekaisin. Tänä vuonna fokus on kuitenkin harvinaisen selvä: vietetään juhannusta eikä synttäreitä kaveriporukassa. Mökillä.Juhannusviikonlopun ohjelmaan kuuluu saunomista, soutamista ja lenkillä käymistä, joko grillaamista tai kalan savustamista. Kesämökistä Asikkalassa tuli Ylänteelle entistä tärkeämpi paikka juuri noina eläköitymisen vuosina, koska silloin oli korona, eikä oikein minnekään voinut mennä, mutta mökille pääsi aina. Hän myöntää senkin, että pitkän uran päättymisen jälkeen hetken oli "vähän orpo olo". Etenkin, kun Ylänne, joka oli kävelevä tietopankki, oli niitä miehiä, jotka vastasivat puhelimeen aina. Soitti milloin vain. Mökillä oli hyvä koota ajatuksiaan. "Mä kävin siellä paljon.". 40 vuotta lajiliitossaReilu 40 vuotta sitten Aki Ylänteestä oli vähällä tulla ravivalmentaja.Ylänne valitsi kuitenkin toisin, ja valinnan seurauksena hän sai loppuelämän pestin lajiliitossa. 40 vuotta myöhemmin, eli vuonna 2019, hän totesi, että eläkeikä on käsillä, joten kai nämä hommat voi lopettaakin, kun tarvittavaa poltetta ei enää ollut. Hän ehti perehdyttää seuraajaansa Jukka Koivistoa pari kuukautta, mutta tilanne muuttui, kun toimitusjohtaja Pekka Törmälä päätyi keväällä 2019 eroamaan ja Koivisto siirtyi hänen tilalleen ehtimättä varsinaisesti tehdä urheilujohtajan hommia ollenkaan. Vuonna 2020 urheilujohtajan pestiin valittiin Jutta Koivula. Ylänne kertoo, että oli vielä vuoden verran Koivulan "backuppina" tuntilaskutusperiaatteella, mutta tunteja ei loppujen lopuksi paljoa kertynyt. "Mulla oli vielä liiton puhelin siinä käytössä ja oli mulla liput Tokioonkin, mutta kun nekin sitten siirtyivät vielä vuodella eteenpäin."Nyt hän elää eläkeläisten elämää ja valmentaa pienimuotoisesti sekä esteratsastuksessa että jääkiekossa, jossa joukkue on riihimäkeläinen Kiekko-Nikkarit. Aiempi sivutyö, jota moni varmaan luuli päätyöksikin, eli toimiminen kansainvälisenä ratamestarina on käytännössä jäänyt. Kv-lupia ei ole uusittu. Ylänne sanoo, että kisoja ei juuri ole tarjolla ja kolmen tähden kisoista alkaen tekeminen on nykyään niin ammattimaistakin, että silloin tällöin -rakentaminen ei yksinkertaisesti enää onnistu. Joitakin toimeksiantoja on silti yhä. Tänä kesänä työtehtäviin kuuluvat myös Metsämäki, Savonlinnan Operagames ja Tampereen 100-vuotisjuhlakilpailu. Ylänne kuuluu Tampereen Messukeskuksen ratsastuskilpailujen johtoryhmään ja hänelle kaavaillaan niissä kisoissa ratojen rakentamista.Entinen kilparatsastaja ei ole käynyt satulassa oikeastaan 15 vuoteen. "Paikat eivät kestä, ja harrasteratsastaminen ei kiinnosta." Ylänne on sielultaan kilpaurheilija. Kengitystaitoinenkin hän armeijan seppäkoulun peruja on, mutta ei tee niitäkään hommia. Ylänne on ollut kahdesti liitossa, joista on yhteensä neljä lasta. Tällä hetkellä hän asuu yksin. . Pekka Larsenin seuraajaKun Aki Ylänne 1.1.1995 tuli SRL:ään Pekka Larsenin jättämälle paikalle, hänellä oli jo takanaan pitkähkö ura ratsastuskouluyrittäjänä ja sitä ennen ratsuttajana. Hänellä oli oma talli ja ratsastuskoulu Riihimäen Sammalistossa, jossa hän toimi ratsastuksenopettajana.Lama oli juuri pyyhkäissyt Suomen yli. Ratsastuskoulutoiminta oli kaukana kultakaivoksesta.”Pahimmillaan aamupäivällä tuli neljä peruutusta tunneille”, hän muistelee aallonpohjaa, joka kosketti kaikkia.Ylänne selvisi kyllä lamasta. ”Päivän hoidin sitä tallia, iltapäivät iltaan asti pidin tunteja, ja sen jälkeen mietin, minne päin olin lupautunut menemään valmentamaan. Aamulla pitikin taas olla heittämässä hevosille aamuheinät ennen tallityöntekijän tuloa.”Koulutoiminta oli hyvin kilpailullista.”Oikeastaan kaikki hevoset hyppäsivät jollain tasolla kilpaa”, Ylänne muistelee.Seura oli Riihimäen ratsastajat. Tämän seuran kautta Ylänne löytyi liittoonkin. Pekka Siltala istui tuohon aikaan sekä SRL:n että Riihimäen ratsastajien hallituksessa. Sen kummempaa rekrytointia ei ollut. ”En tiedä, oliko muita hakijoita edes.”Titteli oli ensin valmennus- ja koulutuspäällikkö. Liiton toiminta oli nykyiseen verrattuna pientä. Ylänne muistaa, kuinka lajiliitossa haaveiltiin monta vuotta tuhannen kilpailulisenssin ja 20 000 jäsenen lukumäärän rikkomisesta.Urheilukin oli pientä. Globalisoituminen oli vasta edessä. Suomesta käsin käytiin kisamatkoilla se mikä käytiin. Vaikkapa Helsinki-Tukholma -kaupunkiottelussa.”Pari sataa kansainvälistä starttia vuodessa, kun niitä nykyään on 3000-4000.”1990-luvulla ja sitä ennen hän oli aktiivisimmillaan myös ratamestarina. Sitäkään ei kovin moni maailmallakaan siihen aikaan ammatikseen tehnyt.Kilparatsastajana Ylänne pysytteli lähinnä kansallisella tasolla.”120-130 -tasolla saattoi tulla joku rusetti, kotimaan kisoista lähinnä, joskus joku sääliruusuke pienestä kansainvälisestä kisasta. En paljon sen kummempaa”, hän kertoo. Windy City oli Laukon aikoina, sitten olivat Gregor, Germane ja Stjärne. ”Olisikohan minulla 40-50 hevosta ollut... No, kyllä niistä osa menestyi ainakin keskinkertaisesti”, hän jatkaa. KollegatYlänteen ensimmäinen työpaikka oli Laukon kartanolla ratsuttajana. Sinne hän siirtyi suoraan ylioppilaaksi kirjoitettuaan.”Siellä piti olla vain vähän aikaa sairaslomittajana, mutta jäin sinne vuosiksi.”Työkavereina olivat Kyra Kyrklund, Magnus Lillkvist ja Riitta Heikkilä.Ylänteellä on ratsastuksenopettajan pätevyys, vaikkei ROK:ia olekaan käynyt.”Yhtä aikaa Anu Iivanaisen kanssa käytiin näyttökokeissa”, Ylänne kertoo. Tämän jälkeen Ylänne on hankkinut itselleen myös valmentajan erikoisammattitutkinnon. Hilkulla ravimieheksiSe ravivalmennus. Moni ei tiedä, että Ylänteestä olisi voinut tulla myös ravimies. Se oli itse asiassa hilkulla.Kun Laukko 1980-luvun taitteessa vaihtoi hevoskasvatuksen suunnan ratsuista ravureihin, Ylänteelle tarjottiin ravivalmentajan paikkaa talossa. Hänet olisi lähetetty vuodeksi USA:an jonkun sikäläisen ammattiravivalmentajan oppiin. Ylänne oli jo lupautunutkin, mutta tuli viime hetkellä kuitenkin toisiin aatoksiin.”Se oli itse asiassa vaikea päätös. Harkitsin sitä vakavasti. Mutta lopulta oli pakko todeta, että raviurheilu ei tuntunut sillä lailla omalta kuin ratsastaminen. Se oli täysin vieras yhteisö. Rankka ja ammattimainen ala. Polte ei ollut riittävä”, Ylänne muistelee nyt.Sen sijaan ratamestariksi poltetta on riittänyt aina.Ylänne koki kutsumuksen jo hyvin nuorena tamperelaisena, harrastaessaan ylöjärveläisellä Ollin Tallilla. Elettiin 1970-lukua.Hän muistaa, että uran ensimmäinen rakennettu rata oli SM-kisoissa nimenomaan Laukon kartanolla.Laukon kartano lähetti Ylänteen myöhemmin ratamestarioppiin Iso-Britannian Hicksteadiin ja David Broomen kisoihin.”Viktor Jansson ja Veikko Maunula alkoivat pikkuhiljaa ikääntyä, eikä heillä ollut oikeastaan tulossa seuraajia.”.Lillkvistit ennen ja jälkeen Espanjan - kauppa se on, joka kannattaa

Aki Ylänne ei kadonnut estekenttien laidoilta

Aiheeseen liittyvää

Aki Ylänne ei kadonnut estekenttien laidoilta

Laidunloma olisi Savelan Puistotädille vaarallinen juhannus

Axel Lindbergin juhannusaatto sujuu kenraaliharjoituksissa: "Tähänastisista nelosista varmasti haastavin"

Voilokki on mestari, joka taitaa lännen- ja matkaratsastuksen sekä hääajot – "Menee se enkkusatulallakin"