FEI:n koulukomitean jäsen Frederico Pinteus Woikoskella: "Me tarvitsemme avointa, faktoihin perustuvaa keskustelua"

Woikosken ulkomaalaisvieras on ratsastava lakimies ja neljän tähden kansainvälinen tuomari, joka miettii kaiken aikaa miten lajia nimeltä kouluratsastus voisi parantaa - menettämättä sen ydintä. Portugalilainen Frederico Pinteus, 49, kertoo miettineensä ja miettivänsä paljon kouluratsastuksen tilannetta tänä päivänä. Elantonsa hän hankkii juristina. Järjestö- ja tuomarointitehtävät ovat "vain" rakas harrastus, vaikka Pinteus korkealle on noussutkin: Kansainvälisen ratsastajainliitto FEI:n koulukomiteaan ja neljän tähden kansainväliseksi tuomariksi. Woikoskella hän oli lauantaina työllistetty lähes joka luokassa, mutta ehti silti antaa haastattelun. Hän kertoo periaatteistaan ja ajatuksistaan juristin tarkkuudella, ja myöntää itsekin, että tarkastelee asioita koulutuksensa ja ammattinsa ansiosta tietyllä armottomuudella. Pinteus sanoo itse asiassa harmittelevansa nykykeskusteluilmapiirissä sitä, miten vähän eri keskustelijat ovat tutustuneet kouluratsastuksen sääntöihin FEI:ssä."Kaikki periaatteet on kerrottu niissä hyvin selvästi", hän toteaa. "Mutta monikaan ei ilmeisesti niitä sääntöjä tutki", hän aloittaa."Silti, osa kritiikistä on myös perusteltua."Pinteus kuitenkin ihmettelee, miksi juuri kouluratsastus on pihdeissä. "En tarkoita, etteikö lajissa olisi parantamisen varaa, enkä väitä, etteikö epäkohtiakin olisi. Mutta tarvitseeko silti reagoida tuollaisella negatiivisella paatoksella mikä tällä hetkellä on vallalla? Minun mielestäni se on sama kuin jos menisi klassisen musiikin konserttiin, ja, sen sijaan että nauttisi orkesterista, keskittyisi siihen, että löytää musiikista yhden riitasoinnun, jotta pääsisi sanomaan, että koko konsertti on pilalla: "Tuossa kuului trumpetin ääni, joka ei ollut puhdas, kuulitteko?!"Pinteus pitää tärkeänä, että lajin erityispiirteitä ei pidä olla ensimmäisenä heittämässä romukoppaan vain siksi, että joku ulkopuolinen niin vaatii. Jos päätöksiä tehdään tuntematta lajia ja välineitä, lopputulos ei todennäköisesti ole hyvä.Niin tai näin, läpinäkyvyydelle ja avoimuudelle on suuri tilaus. Samoin uudelle, tuoreelle ajattelulle. Tuore ajattelu ei kuitenkaan ole jotakin, johon pystyvät vain kriittisesti ratsastukseen suhtautuvat. Kaikki kehitystyö täytyisi kyetä tekemään rakentavassa ilmapiirissä, eri ikäluokat, ihmisryhmät ja näkemykset yhdessä. "Me tarvitsemme avointa, faktoihin perustuvaa, kiihkotonta keskustelua"Hän toteaa, että tällä hetkellä se ei vaikuta olevan varsinaisesti helppoa. Ovatko nivelet aina parempi vaihtoehto?Hän on pannut merkille muoti-ilmiön: ratsastetaan nivelellä eikä kankikuolaimella, "koska se on pehmeämpää". Parasta tällä hetkellä olisikin, jos pystyisi ratsastamaan pelkällä kaulanarulla. Sillä ei näytä olevan niin suurta väliä, tehtäisiinkö se edes erityisen hyvin. Pinteus sanoo, että olisi henkilökohtaisesti valmis kokeilemaan kilpailuluokkia, joissa ratsastetaan vaikkapa ilman kuolaimia, mutta näkee, että eri suitsitusten asettaminen samaan luokkaan synnyttää ongelman arvosteluun. Kovin erilaisia asioita ei voi välttämättä arvostella rinnakkain."Se on silti mielenkiintoinen ajatus, ja mielellään antaisin sille mahdollisuuden - ensin tietenkin jossakin tarkoin rajatussa tilanteessa." Hänen mielestään kuitenkin, pikemminkin, kuin demonisoida kankikuolain, sitä pitää oppia käyttämään. Treenauttaa ratsastajan kättä ja istuntaa. Kankikuolain vaatii tietyn osaamistason onnistuakseen. "Jokainen hevonen on omanlaisensa tapaus. Mutta jos kankikuolaimen käytölle ei ole fyysistä estettä, käyttäisin sitä, koska se parhaiten soveltuu grand prix'hin. Kankikuolain on tarkka ja täsmällinen, eikä sitä tarvitse käyttää kuin vähän, ja kontakti voi näin ollen olla kevyt ja herkkä. Nivelkuolain saa ohjasotteen helposti vahvaksi. Ja, entä, jos käytät nivelen kanssa alaturpahihnaa, jota et kangen kanssa voi käyttää - kumpi loppujen lopuksi on hevosen kannalta parempi?""Entä, miten sitten arvostella esimerkiksi kontakti kaulanarun kanssa? Se pitäisi todellakin tarkkaan miettiä. Mutta olisin silti valmis jollain lailla kokeilemaan."Tämän sanottuaan hän naurahtaa ja kaivaa kännykkänsä. Videolla hän ratsastaa riimunpäitsillä, ilman satulaa ja tekee laukanvaihtoja."Kaikki me, jotka osaamme yhtään ratsastaa, voimme huvitella näinkin. Ei siinä ole mitään erityisen vaikeaa sinänsä.". Kommunikointi. A ja O tässä tilanteessa. Mitä kommunikointiin tulee, Pinteus näkee parantamisen varaa kattojärjestössä, valmentajissa ja ratsastajissa. Ja samanaikaisesti ymmärtää heitä hyvin. Jonkun tunnetun, arvostetun nimen olisi noustava vetämään keskustelua. "Kukaan ei avaa niitä sääntöjä eikä ratsastuksen periaatteita ratsastusyhteisön ulkopuolisille ihmisille. On silti ymmärrettävää, että hevosihmiset ovat valinneet olla hiljaa, sillä ei kukaan halua päänsä putoavan. Lynkatuksihan siinä tulee, jos asettuu somessa trendaavaa mielipidettä vastaan.""Iso kuva on se, että en ole koskaan elämäni aikana nähnyt niin paljon niin hyvinvoivia, hyvin hoidettuja ja rakastettuja hevosia kuin juuri tällä hetkellä. Mielestäni väittämät, että hyvinvointi ei yleisesti ottaen olisi parempi kuin koskaan, on virheellinen. Asia nähdään joko tahtomattaan väärin, koska ei tiedetä tai halutaan tahallisesti nähdä väärin, koska se sopii omiin tarkoitusperiin." Kommunikoimisessa ulkomaailman kanssa on omat hankaluutensa, sillä ratsastajat tapaavat olla hyvin lajiteknisiä, he puhuvat alan ilmiöistä alan kielellä ja termeillä. Tästä seuraa, että he eivät puhu edes samaa kieltä hevosalaa tuntemattomien ihmisten kanssa. Ja tulevat helposti väärinkäsitetyiksi."Ja tämä tilanteessa, jossa joka ikisellä somessa olevalla ihmisellä on oma järkähtämätön mielipiteensä asioista, jota hän ei ole lainkaan valmis tarkistamaan saati muuttamaan. Muistetaan se, että some on miljoonien onnettomien ihmisten ja pettyneiden egojen temmellyskenttä.""Todennäköisesti tarvittaisiin apua taholta, joka taitaa kommunikoinnin, jotta saadaan haluttu viesti perille. Vaikkapa se viesti, että suurin osa siitä aineellisesta hyvästä, mikä hevosilla nykyään on, eläinlääketieteellisestä hoitamisesta alkaen, on olemassa siksi, että hevosia on käytetty urheilussa. Tai se, miten sitoutuneita hevosihmiset ovat hevosiinsa, miten heidän koko elämänsä pyörii niiden ympärillä."Hajoita ja hallitse. Jaetaan ihmiset ryhmiin ja usutetaan heidät toisiaan vastaan. Tuttu menetelmä jo muinaisesta Rooman valtakunnasta. Asiaa pohdittaessa Pinteus toteaa, että on todennäköisesti täysin turhaa tuhlata panoksia keskusteluun niiden eläinsuojeluaktivistien kanssa, jotka todellisuudessa ajavat eläinurheilun ja eläimenpidon täydellistä kieltämistä, ja ovat, omia rivejään vahvistaakseen, löytäneet tähän hetkeen "yhteisen vihollisen" hevosalasta. Hevosala on sopivan pieni, erottuva ja erillinen ryhmä demonisoitavaksi. "Vanha, ikiaikoja käytetty konsti", Pinteus toteaa. TuomaritJos säännöissä kerran on kaikki tarvittava, tuomareilla on kouluratsastuksen kehityksessä paljon vastuuta. Mutta Pinteus muistuttaa, että tuomarien tehtävä ei nykysysteemillä ole helppo: Tuomarit pääsevät tuomaroimaan, jos heidät tehtävään kutsutaan. Tilanteessa tuomareita voisi verrata poliitikkoihin, jotka miettivät jo, miten tulla valituksi seuraavallekin vaalikaudelle. "Kyllähän me tiedämme, että kun tuomari on kutsuttu kansainvälisiin kisoihin, hän haluaa helposti miellyttää. Hän on varovainen, ettei suututa ketään ja jää seuraavalla kerralla ilman kutsua."Pinteus on miettinyt tuomaroinnin parantamista, sillä se on keskeinen kysymys. Mutta miten se tehtäisiin, on toinen juttu."Läpinäkyvyyttä tarvitaan lisää, se on selvä. Muistaen, että tuomarin tehtävä on auttaa ratsastajaa paremmaksi. Olen kahden vaiheilla esimerkiksi siitä, pitäisikö tuomarikommenttien olla julkisia vai ei. Jos ne olisivat, pisteytys avautuisi paremmin katsojille, mutta toisaalta, kommenttien sisältö todennäköisesti hyvin nopeasti myös muuttuisi, jos kaikki ne kommentit lukisivat.""Ja entä, jos yksi tuomari kirjoittaa julkisesti, että hevonen ei liiku puhtaasti, ja muut kollegat eivät ole samaa mieltä? Mitä arvelet, että se tuomari tekee seuraavalla kerralla? Tuskin uskaltaa enää kirjoittaa."Pinteus on miettinyt tekoälypohjaisia parannuksia jalkapallon VAR-tuomaroinnin tyyliin. "Jos olisi esimerkiksi kamera, joka kuvaisi koko ajan ja välittäisi tiedon reaaliajassa tuomarikoppeihin? C-pisteessä on vaikea nähdä esimerkiksi piaffia keskilinjalla tai menet ehkä sekaisin laskiessasi askeleita -oliko niitä nyt 15 vai ei? Tässä kamera voisi auttaa."Pinteus uskoo, että tekoäly tulee tuomaroinnin avuksi jossain vaiheessa, mutta siihen hän ei usko, että se syrjäyttää ihmissilmän."Menisitkö itse lentokoneeseen, jonka ohjaamossa ei olisi yhtäkään ihmiskapteenia?" Woikoski vaikuttiLauantaina Pinteus kehui SM-kisaympäristön vaikuttavaksi. "Olette onnekkaita, että teillä on Suomessa tällainen paikka!"Hän kertoi nähneensä nuorissa ikäluokissa paljon lahjakkaita ratsastajia. Ja vaikka hän ei tuomaritehtävissään kiinnitä mitään huomiota rotuihin, ei hän voinut olla huomaamatta kansallisrotuaan lusitanoa - Peppi Kokon Damascus Caniceiroa junioreiden mestaruusluokassa."Myönnettäköön, huomasin kyllä, oli niin tyypillinen rotunsa edustaja, mutta sitä en tiedä, mitä pisteitä sille annoin", hän myönsi nauraen. "Varsin hyvin ratsastettu. Korrekti. Mutta tietysti, korrekti hevonen, jolla on vielä hienot liikkeet, saa sitten enemmän pisteitä."Pinteus antoi ruunalle kakkossijan ja pisteytti Coco Roineen ja London Eyen ykköseksi.Mutta kysymykseen, pitäisikö korrektiudesta pisteyttää enemmän kuin isoista liikkeistä, hän vastaa, että niin tehdäänkin. "Se on kirjattu FEI:n sääntöihin, mutta ihmisluonto on sellainen, että hienot liikkeet nyt vain ovat plussaa."SM-kisat jatkuvat Woikoskella sunnuntaina, jolloin on luokkien finaalipäivä. Grand prix kür ratsastetaan klo 13. ."Pitäisi alkaa keskustella", toteaa somerähinöintiin kyllästynyt koulutuomari

FEI:n koulukomitean jäsen Frederico Pinteus Woikoskella: "Me tarvitsemme avointa, faktoihin perustuvaa keskustelua"

Aiheeseen liittyvää