Leena ”Pikkis” Saukko ei ole kaikille kouluratsastusta seuraaville vielä tuttu nimi, mutta tänä keväänä hän on murtautunut Suomen kärkikahinoihin. Viimeksi viikonloppuna Ypäjällä voittaessaan Johnny Johnsonilla (Johnson – Rotspon ) Small Tourin osakilpailun prosentein 68,5%.”No mähän siis aloitin ratsastuksen lapsena Rusutjärvellä, siellä oli silloin ratsastuskoulu. Sain hoitaa yhtä issikkaa, jonka nimikyltissä luki omistajana Marko Saukko. Ihmettelin, että kukas tämmöinen Marko on, kun se ei koskaan hoida hevostaan.”Rusutjärvi oli tuolloin Marko Saukon vanhempien omistuksessa ja hevosia oli myös hänen nimissään.”Mun oma perhe ei ole yhtään hevosihmisiä, ja itsekin pelasin jalkapalloa tosissani pitkään, kunnes hevoset voitti.”Vaikka Marko Saukko ei ollut itse hevosmiehiä, eräs hevosenhoitaja kiinnosti kyllä.”Siis me oikeesti löydettiin toisemme heinäpellolla!” nauraa Leena Saukko.Pariskunta avioitui myöhemmin ja he saivat kaksi lasta, Milan 21, ja Maxin 15. Saukko opiskeli ratsastuksenohjaajaksi, mutta arjen pyöritys vei niin mennessään, että omaan kilpailemiseen tuli 12 vuoden tauko.”Ennen lapsia mulla oli eräs hieno vanha opetusmestari, mutta sitten alkoi Milan kisaaminen. Tyttöhän kisasi ponit, junnut ja nuoret, SM-tasolle asti. Eli voin sanoa, että vasta nyt olen siinä onnellisessa elämäntilanteessa, että pystyn keskittymään ja panostamaan omaan ratsastukseeni. Jonne (Johnny Johnson) on ensimmäinen hevonen, jolla mulla on mahdollisuus päästä pidemmälle.”Hevonen löytyi Saukon vanhan Ypäjän opiskelukaverin Kati Sillanpään kautta. Hän on kasvattanut hevosen yhdessä Riikka Mansikkamäen kanssa.”Ne tarjos mulle hevosta jo kun se oli 4-vuotias, oli kuulemma mun oloinen hevonen. Sanoin että en todellakaan halua noin nuorta! Sitten sain Jonnesta videon kun se oli 6-vuotias ja heti tuli fiilis että toi vois olla... ostin sen ja lähetin sen saman tien Tanskaan Mikaela Fabricius-Bjerrelle. Täytyy olla realistinen käsitys omista taidoistaan, Jonne tarvitsi vielä ammattilaisen satulaansa. Jonne oli siellä vuoden koulutuksessa, siihen asti kun Fia traagisesti menehtyi.”Ratsukko kilpaili viime kauden vaativa B -tasolla, mutta kaikki meni niin hyvin että tasoa oli helppo nostaa.”Me ollaan oltu Janne Berghin siipien suojassa, Janne tyyli valmentaa sopii mulle äärettömän hyvin. Hän paneutuu kaikkeen tosi huolellisesti ja ajatuksella. Hevosta ei ikinä pusketa rajan yli väärällä hetkellä, vaan siltä pyydetään asioita juuri silloin, kun se on valmis niitä tekemään. Nyt kun me aletaan mennä asioihin, joita sen enempää mä kuin hevonenkaan ei ole ennen tehnyt, niin on tärkeää että meillä on koko ajan tukena joku joka osaa.”. Mikä on tavoitteesi?”Kyllä mulla on varovainen toive, että joku päivä pääsen ratsastamaan GP:n Jonnella, ja että oppisin kouluttamaan ja tekemään hevosia itse. Jonnen kanssa meidän yhteisfiilis on vaan niin hyvä! Mutta tehdään asiat ajan kanssa, ei väkisin. Eli 2026 ei olla vielä GP -valmiita, katsotaan nyt.”Saukko kertoo, että Jonne on erittäin sensitiivinen hevonen. Sen huomaa radalla, mutta hevonen on koko ajan kehittynyt parempaan suuntaan. ”Haluan iloita jokaisesta hyvästä hetkestä. Jonne on fantastinen luonne, se rakastaa olla ihmisen kanssa. Mä olen itse ihan fiilisratsastaja ja siksi yhteys hevosen kanssa on mulle tosi tärkeää.”Saukko toteaa hevosen vahvuuksista, että sille liikkuminen ja kokoaminen on luontaisesti helppoa ja se pystyy helposti oppimaan uusia asioita.”Mun tehtävä on pitää sen mieli rauhallisena kun eteen tulee vaikeampia asioita.”Tässä välissä täytyy pirauttaa myös valmentaja Janne Berghille ja kysyä hevosesta. Berghin mukaan:”Kysessä on erittäin laadukas hevonen jolla on kapasiteettia nousta grand prix -tasolle. Miten se tulee oppimaan asiat, sitähän me emme tiedä, mutta kapasiteettia siltä löytyy.”Tällä hetkellä Leena Saukko pitää hevosta osa-aikaisesti Ruskeasuolla Kilpatallissa treenissä, ja ottaa sen välillä kotiin Tuusulaan kevyemmille päiville.Saukolla on kotona myös 8-vuotias ruuna Bon Elliot (Pin Rock´s Bonaparte – Rotspon).”Mulla on sen selässä ihan järjettömän hyvä fiilis, katsotaan nyt mitä siitä tulee! Se on samalta kasvattajalta kuin Jonne, he ovat tehneet kertakaikkiaan upeaa työtä sekä tämän että Jonnen kanssa!”Kaikki kouluratsastajat miettivät tällä hetkellä lajin tilannetta ja erityisesti sen imagoa.”Kyllä varmasti. Ja on hyvä että hevosia väärin kohtelevat paljastuvat. Mutta kun suurin osa ei tee niin. Uskon siihen että tekee asiat hyvin ja maltilla, pyrkii kaikin tavoin pitämään hevoset tyytyväisenä. Monet asiat hevosen hyvinvoinnin huomioimisessa ovat menneet valtavasti eteenpäin viime vuosikymmeninä. Kun muistetaan ettei pistetä hevosia eikä ratsastajia liian vaikeisiin tilanteisiin.”Tehdään niinkuin Cathrine Dufour, jota Leena Saukko arvostaa ja ihailee.”Hänen ratsastuksessaan kiteytyy se kaikki, mikä on hyvää kouluratsastuksessa. Yhteys ja yhteistyö hevosen kanssa, kuinka ne haluavat tehdä asioita hänen kanssaan.”
