Henri Ruoste ratsastaa kahdeksanvuotiasta tummanruunikkoa Malagaa.Ratsukko menee piffit ja paffit maneesissa, jonne iltapäiväaurinko paistaa. Hevonen on hiljattain ruunattu. Se näyttää erittäin lupaavalta ja valmiilta ikäisekseen. Tämän jälkeen kaikki hevoset on ratsastettu, mutta työpäivä ei ole vielä tässä. Poika, joka selvästi olisi halunnut ajaa skuutilla isänsä kanssa, joutuu pettymään. Isän pitää vielä puhua vähän aikaa toimittajan kanssa."Odotti koulusta päästyään aikansa ja kyllästyi sitten odottamaan ja lähti kotiin", Ruoste kuittaa. Ja toteaa perään, että hän kuten kaikki muutkin, haluaisivat voida olla joskus enemmän kotona ja perheen kanssa. Henri Ruosteen elämä on yhtä lentoa. Hevoskaupan eli asiakkaiden ehdoilla mennään. He ovat niitä maailman hyväosaisia, jotka asettavat omat aikataulunsa. Jos niihin ei sovi, he katsovat hevosensa jostakin muualta."Nooh, heillä on aina se juttu, että lento on myöhässä, tai edellisessä paikassa, josta piti tulla tänne, kokeiltiinkin pari muutakin hevosta ja se sekoitti aikataulut", Ruoste hymähtää. Le Mansin kisa jäi väliin, sillä Koreasta tulee kisaviikolla asiakkaita Dortmundiin. He tekevät niin, että valmentaja ratsastaa ensin ja jos hän havaitsee hevosen hyväksi asiakkailleen, he lentävät kokeilemaan perässä. Kaikki se vie aikaa. Hevoskauppa on se, mikä mahdollistaa Ruosteen kilpaurheilun.Pitääkö kauppiaan olla kilpaurheilija? Kyllä ja ei. Yksi hevoskaupan ongelma on se, että ostaja ei välttämättä saa hevosestaan irti samaa kuin sen kilparatsastaja-myyjä. Ruoste mieltää oman kauppatoimintansa putiikiksi, suuriin megavolyymeillä operoiviin hevoskauppiaisiin verrattuna. Hän myös vetänyt rajan siihen, ettei myy koskaan mitään muita kuin ongelmattomia hevosia. "Huonosti käyttäytyviä hevosia mä en myy ulos ollenkaan, koska siinä menee firman maine."Toinen ongelma on siinä, että joskus vaihtokaupassa tulee hevosia, jotka ovat oppineet osaamattomilla ratsastajillaan esimerkiksi hyppäämään pystyyn. Hevonen joka oppii tämän tavan, alkaa nopeasti tarjota sitä vähän joka väliin, sillä seurauksena on yleensä taputus ja pyydetyn liikkeen pyytämisen lopettaminen. "Se menee lopulta siihen, että kun ratsastaja edes ajattelee laittavansa jalat kiinni, se hevonen jo keulii."Jonkun pitäisi kouluttaa nämä hevoset uudelleen, mutta siinä on niin isot riskit, että Ruoste ei sitä työtä tee."Ei voi enää tehdä. Siinä voi tulla joku, joka ottaa videon siitä hetkestä, kun joku on seuraavaksi kaatumassa sen hevosen kanssa selälleen ja tappamassa itsensä ja laittaa sen nettiin."Ruoste toteaa lisäksi, että kun hevonen on kerran huonon tavan oppinut, se voi tilanteen sopivasti tarjoutuessa, tulla sen mieleen uudestaankin. Parempi olisi ratsastaa hevoset systemaattisen hyvin alusta alkaen. Ainut tae siihen on ratsastaa hevoset alusta asti itse. Mitä niille vaihdossa tulleille hevosille sitten tehdään?"Niinpä, sano sä mitä niille pitäisi tehdä! Mä lähetän ne pois täältä, kuten sanottu.". Ruoste keittää päivän ties kuinka monennet kahvit ja kysyy kelpaako cappucino."Tässä on. Mustana kuin sielu", hän sanoo ja kertoo siteeraavansa sarkastista kollegaansa Isabell Werthiä, jonka kanssa jokin aika joi kahvit. Kenen sielusta oli kyse, ei käynyt ilmi. Werth on tunnetusti sanavalmis henkilö. EM-vuosi ja alkanut olympiadiTämä vuosi on EM-vuosi."Totta kai ne mielessä mennään", Ruoste sanoo. Kisavuosi alkaa kohta."Mä starttaan Tiffyn kanssa Dohassa. Se on kuitenkin lyöty lukkoon."Dohan matka on samalla testi siitä, miten tamma suhtautuu lentämiseen."Se on niin vihreä kaikissa asioissa vielä", Ruoste sanoo.Mutta selvästi tässä on vihelletty käyntiin olympiadi kohti Los Angelesia, jossa tänä vuonna 13-vuotiaaksi kääntynyt Tiffanys Diamond (Tailormade Temptation - His Highness) on 17-vuotias.Hän on muuttanut systeemiään. Hän valmentautui pitkään yksin, mutta nyt apuna on kokenut Ton de Ridder. Ruoste on tuntenut de Ridderin koko elämänsä, mutta viime vuonna Dohan kisoissa de Ridder spontaanisti auttoi Ruostetta ja siitä sitten pikkuhiljaa kehittyi tilanne, että yhteistyötä tehdään enemmänkin. Aikataulu on tosin palapeli, joka tekee kaiken vaikeaksi. Ruosteen on vaikea lupautua lähtemään koskaan mihinkään, edellä mainituista syistä. Niinpä de Ridder käy valmentamassa Gut Bertinglohissa. Systeemi on toiminut hyvin ja Ruoste pääsee pallottelemaan jonkun osaavan kanssa ratsastuksestaan. Apropoo Los Angeles, Ruosteella on paljon nousevia hevosia, Flashbang (Fürst Jazz - Sir Donnerhall I) ja Malaga (Desperado - Wynton), ja yksi 9-vuotias "tosi nätti hevonen" muiden muassa. Ne ovat GP:n kynnyksellä, mutta eivät välttämättä tänä vuonna vielä ratavalmiita. "Neljän vuoden päästä ne ovat sitä varmasti."Los Angelesissa ne ovat hyvin ideaalissa iässä, toinen 11 ja toinen 12. . Molemmat nuoret ovat Ruosteen omia, yhdessä Ninja Rorariuksen ja Nils Kramerin kanssa, joiden kanssa hän tekee paljon yhteistyötä."Nilsin löytämät varsat tuodaan tänne kasvamaan, niitä on tuolla laitumella aika paljon! Sitten ne menee takaisin Hollantiin, osa myydään ja osa palaa mulle ratsutettavaksi."On hyvä tilanne, kun hevonen on oma ja saa arvioida sen, milloin se on kypsä mihinkin vaiheeseen urallaan. Vieraat hevosenomistajat ovat toisinaan oikukkaita ja hakevat hevosensa pois kun haluavat. Mutta se tilanne, että kotona on kymmenittäin ruokittavia ja myös ratsastettavia on myös riskialtis. Henri Ruoste sanoo, että hänen ei kannata panostaa kuin kolmeen-neljään kaikkein parhaaseen, niihin, joilla hän näkee hyvän tulevaisuuden GP-radoilla. Hevosia ratsastaa Ruosteen ja puoliso Senta Kirchhoffin lisäksi 23-vuotias Harrison Ashton, joka menee tänä vuonna U25-kisoja. Ruoste on tyytyväinen uuteen työntekijäänsä: "Tosi hyvä kaveri! Hänellä on oma portfolio meidän hevosia, joilla hän kilpailee tänä vuonna." Ashton on britti, jonka kotona kasvatetaan kouluhevosia."Harrison halusi ottaa urallaan seuraavan askeleen ja tuli tänne."Ruoste kilpailee hyvin vähän mitään muita luokkia kuin grand prix'tä. Ei ole oikeastaan järkeä startata mitään muuta, ja niitäkin hyvin tarkan harkinnan jälkeen - etenkin myyntihevosilla. . Ruoste toteaa, että kansainväliset GP-kisat tarkoittavat ensinnäkin sitä, että on oltava tiistaista sunnuntaihin pois töistä. Se on aika paljon pyydetty. "Vaikka asuu täällä missä mäkin asun, se on aina aika pitkä reissu."Hän toteaa, että tietty voisi ottaa jonkun toisen mukaan kisoihin, vaikka Tiffanyn seuraksi, mutta... Oman hevosen kanssa päivän kuntoa voi nostaa tai ajaa alas tarpeen mukaan, mutta myyntihevosen tulisi olla tasaisesti kunnossa kaiken aikaa, sillä aina voi tulla joku kokeilemaan sitä. Ja sitten on vielä sekin huomio, että kannattaa laskea tarkkaan ennen kuin starttaa nousevalla hevosella. Ostajat katsovat tuloksia ja sitä paitsi hyvin moni heistä haluaisi hevosen, joka voisi mennä GP:n 80 prosentilla, mutta joka ei ole koskaan ennen startannut GP:tä. He haluavat olla ainoat ihmiset, jotka hevoseen yhdistetään. Nämä hevoset ovat tietenkin harvassa, mutta niitä kannattaa tallissaan pitää.. Kun haastattelu on tehty, hevoset syövät iltaruokiaan. Tallissa kuuluu tasainen, tyytyväinen rouskutus. Ruoste jakelee vielä porkkanoita. Entä Kontestro? Se seisoo loimi selässä karsinassaan ja syö porkkanan, jonka Ruoste sille tarjoaa. Ruuna on vähän pitkällä karvalla, vähän metsittynyt. Ruoste ei usko siitä enää tulevan kilpahevosta. "Se nyt vaan on tuossa. Käy tarhassa, mutta on kuitenkin karsinassa. Konsta on eläkkeellä", hän sanoo ja jää rapsuttelemaan entistä huippuhevostaan, jonka ura päättyi mystiseen kaulalaskimovammaan."Tuskin se tulee enää radoille. Jos ei jotain ihan ihmettä keksitä", Ruoste huokaa. .Kontestro-asian selvittely etenee tahmeasti
