Tuomari Summasen kello vaikeni 50 vuoden jälkeen: "Olen kiitollinen"

50 vuotta kouluratsastustuomarina, sellaisia ihmisiä ei liene montaa. Mutta meillä Suomessa on, Irmeli (Imppu) Summanen, joka tänä syksynä on siirtynyt tuomaripöydän takaa katsomoon.Kuka uskoisi, että Summasen hevosura alkoi työhevosen selässä kouluikäisenä Itä-Helsingin Marjaniemessä.”Saman ikäinen luokkakaverini oli käynyt alkeiskurssin ja hän sitten opetti minua”, nauraa Summanen.Asiat etenivät niin, että isoäiti maksoi tytölle alkeiskurssin Ruskeasuolla, koska tajusi miten vaarallista ominpäin meno voi olla.”Se oli niin kokonaan toisenlaista aikaa. Kun kotoa ei saanut rahaa ratsastukseen, niin tein talliapulaisen ja leiriavustajan hommia ja sain sitä vastaan ratsastaa. Nykyään se ei onnistuisi.”Vuodet vierivät ja taidot kasvoivat, ja Keskustallin omistaja Maire Andersson-Blondyx lupasi, että Summanen pääsisi opettamaan Keskustallissa. Hän kävi myös ROK 2 -kurssin Ypäjällä.”Kyllä, olen ratsastuksenopettaja ja olen suorittanut paljon erilaisia valmentajakursseja ja muuta.”Ratsastuksenopetuksen lisäksi Summanen oli serkkunsa kanssa mainostoimistotöissä.”Tehtiin muun muassa Hipposta (Ratsastajainliiton jäsenlehti). Opiskelin sitten mainosgraafikoksi ja pääsin Finnairin mainostoimistoon.”Mainostoimisto ei tuntunut omalta, ja Summanen kouluttautui myöhemmin tekniseksi piirtäjäksi ja suunnittelijaksi Finnairin tekniselle osastolle.Sitten kuvaan tuli koulutuomarointi.”Ensin olin sihteerinä ja koeratsastajana tuomarikurssilla, asia alkoi kiinnostaa. Olin sihteerinä vanhalle Fabergéllekin. Olen kyllä kiitollinen SRL:lle ja Helsingin Ratsastajille, kun eihän täällä silloin ollut oikein GP-luokkia, niin päästiin Ruotsiin A-tuomarikurssille mukaan.""Kyran (Kyrklund) kisat ne minua houkutteli ulkomaille, kun ei niitä telkkarista tai mistään nähnyt.”Ovatko ajat kovasti muuttuneet kouluratsastuksessa ja tuomaroinnissa?”No kyllä! Hevoset ovat muuttuneet ihan valtavasti! Aikoinaan saattoi kouluratsastuksen juniorien SM-kultaa voittaa tuntihevosella, ja Silja Pursiainen voitti yhtenä vuonna samalla hevosella sekä este- että koululuokan SM-kultaa. Nykyään kouluhevoset on aivan mielettömän hienoja, jalostus on mennyt eteenpäin joka ratsastuksen lajissa.”"Tuomariksi oppiminen vaati paljon työtä, seminaareja ja kursseja. Mutta kyllä se kannatti, olen päässyt kiertämään maailmaa, nähnyt hienoja talleja, siittoloita ja kisapaikkoja ja tietty hienoa ratsastusta. Mutta myös toisenlaista puolta elämästä esim. Etelä-ja Väli-Amerikan kulttuurierot olivat todella mieltä avartavia.”. Entä tuomaritoiminta?”Onhan sekin muuttunut. Alkuvuosina se oli hyvin teknistä, ei katsottu kokonaisuutta ja laatua, tuijotettiin vain virheitä. Sitten jossain vaiheessa mentiin vähän yli, haluttiin valtavia, näyttäviä liikkeitä. Sen seurauksena hevosista tuli kireitä ja jännittyneitä. Viime aikoina on menty parempaan suuntaan, katsotaan kokonaisuutta ja tuomarien koulutuksessa painotetaan hevosen hyvinvointia paljon enemmän kuin aiemmin. Ja mun lempiliikkeeni, venytys pitkälle ohjalle, on lisätty kansainvälisiinkin ohjelmiin.”Mikä on ollut mukavin kilpailtu jossa olet tuomaroinut?”Ehkä Hickstead Englannissa, siellä on niin loistavat toimihenkilöt, tunnet itsesi todella tervetulleeksi.”Entä erikoisin paikka?”Moskovassa ennen näitä sotia oli President´s Cup. Olin siellä puheenjohtajatuomarina ja pääluokka piti televisioida. Tv-ihmiset oli rakentaneet jonkun ison kuvaustornin ihan kiinni kouluaitoihin. Sanoin että tuo pitää purkaa ennen huomista ja siirtää kauemmas. ”Da, da”, oli vastaus. Onneksi menin hyvissä ajoin kisapaikalle ja siellähän se nökötti, ei ne olleet sitä siirtäneet. ”Nyt selitys oli 'ei ehdi enää, liian vaikeaa'. Minä sanoin sitten että mulla on tämmöinen kello, joka antaa ratsukolle lähtöluvan, ja tämä kello ei kilise ennenkuin toi torni siirtyy! Ja siirtyihän se.”Summanen siirtyy nyt pois tuomaripöydän takaa. Eläkkeelle. "Tuomareita riittää, sen sijaan lapsenlapseni on pieni vain hetken ja hänellä on vain yksi isoäiti.”Onko olo haikea?”On se toki vähän. Ja nyt kun on tilaisuus, niin haluan sydämestäni kiittää niin kollegoita, kilpailujärjestäjiä kuin erityisesti niitä kaikkia sihteereitä, joiden kanssa minulla on ollut ilo työskennellä."Neuvosi nuorille kouluratsastajille?”Seuratkaa ja katsokaa aktiivisesti ja mahdollisimman paljon muidenkin hyvää valmennusta, ei vain että käytte omassa valkussa. Ja pitää muistaa, että hevonen ei elä kiireistä digiaikaa. Sille pitää antaa se aika minkä se tarvitsee, ratsastajalla ei saa koskaan olla kiire.””Tietenkin seuraan tästedeskin ratsastusta aktiivisesti katsomon puolelta. Iloisella mielellä lähden tuomarin töistä, mulla on ollut kivaa!” Irmeli Summasen tuomarinura pähkinänkuoressa50 vuotta kansallisena koulutuomarina25 vuotta FEI-tuomarina30 vuotta tuomarikouluttajanaVuosia SRL:n koulukomiteassa ja sääntövaliokunnassaVuosia askellajituomarina Ratsuoripäivillä ja Kyvyt esiin -tapahtumissaVuosia Helsingin Ratsastajien hallituksessaVuosia Kouluratsastuksen kannatusyhdistyksen KorKin hallituksessa. .Kyra Kyrklund lähtee jo lauantaina FEI:n kokoukseen Lausanneen: "Joskus se yksi tuomari, joka näkee toisin kuin muut, voi olla oikeassa".”Lajikomiteahan lajia oikeasti kehittää” – Paljon osaamista, paljon vastuuta, paljon työtä, ei palkkaa

Tuomari Summasen kello vaikeni 50 vuoden jälkeen: "Olen kiitollinen"

Aiheeseen liittyvää

Tuomari Summasen kello vaikeni 50 vuoden jälkeen: "Olen kiitollinen"

Hevostalousbarometrista kylmää kyytiä: Seitsemän kymmenestä hevosyrittäjästä arvioi taloutensa heikentyneen

Emma Kanerva Teufertin Los Angelesin hevonen on tainnut löytyä: "Laatua riittää"

Repäisy: Anna von Wendt ja Joonas Oranta muuttivat Portugaliin, hevoset lähtevät perässä