Saga Tervonen nousi GP-tasolle monien vaiheiden jälkeen: "Kokeilin sitä kaksi kertaa, eikä se kävellyt askeltakaan"

Kun Saga Tervonen kysyy 8-vuotiaalta pojaltaan, mitä hän pitää hevosista, poika vastaa ”Jag hatar hästar”, minä vihaan hevosia..2-vuotias poika sen sijaan on innokkaana lähdössä Tervosen mukaan tallille. Hän puolestaan kyselee äidiltään, missä hänen oma hevosensa mahtaa olla..Tervonen arvelee, että pojista vanhempi sai yliannostuksen hevosista ollessaan nuorempi, koska äitinsä vielä valmensi ja ratsutti muiden hevosia..Hevosrakkaus on kuitenkin siirtynyt sukupolvelta edes toiselle puolikkaalle, kuten se aikoinaan leimahti Tervosen isältä Ralf Lindströmiltä tyttärelle..”Ehkä olen isän tyttö. Isälläni oli Cajus Aminoffin kanssa hevosia, ja siellä minä pienenä kiipesin hevosen selkään ensimmäistä kertaa.”.Ratsastusura alkoi 6-vuotiaana Ahvenanmaalla, jossa Tervonen perheineen asui muutaman vuoden. Porvooseen muutettuaan hevosista tuli koko ajan kiinteämpi osa arkea. Tervonen aloitti Hopeatallilla ja siirtyi jossain vaiheessa Kylmäkiven ratsutallille Sanna Anderssonin oppiin. Myöhemmin hän on valmentautunut niin Nina Pölösen kuin Håkan Wahlmanin silmien alla..Ensin esteitä, sitten kouluaEnsimmäisen oman hevosensa Tervonen osti vasta parikymppisenä..Sitä ennen hän ratsasti ratsastuskouluissa ja kilpaili 110-tasolle asti ratsastuskouluhevosilla. Rämäpäinen nuori todisti muille intonsa, joten hän sai alkaa ratsastaa yksityisiä hevosia..Kun sopivaa estetykkiä ei ollut, Tervonen ajautui luonnollisesti kouluratsastuksen pariin. Ennen Pasolinin ostoa hän ehti kilpailla vaativa B -luokkiin asti lainahevosilla..Pasolinikaan ei ollut tullessaan valmis, ei lähimainkaan. ”Ostin sen videon perusteella Saksasta 2-vuotiaana.”.Hevonen oli jo ostaessaan suuri, mutta arvio aikuiskoosta heitti 172 sentistä 182:een, joten Tervonen luopui hevosesta sen ollessa 10-vuotias. ”Se osasi GP:n asiat, mutta Inter I asti kilpailimme.”.Pasolini löysi hyvän kodin Minna Reinon luota, jossa se on vieläkin, ja Tervonen alkoi katsastaa uutta nuorta. Sunshine Girl (Sir Donnerhall – Werther) löytyi huutokaupasta 4-vuotiaana..”Se osui jo katalogista silmään, enkä huutanut mitään muuta hevosta. Tunne vahvistui, kun pääsin selkään. Se ei ollut täysin ongelmaton, mutta laatua löytyi.”.Mutta GP jäi sekin kanssa haaveeksi. Tervonen kilpaili sillä hyvin tuloksin nuorten luokkia, ja vielä 7-vuotiaana vaativaa A:ta, mutta hevonen alkoi olla haluton suorittamaan vaikeita liikkeitä. Sitä tutkittiin, ja lopulta vika paikannettiin selkään varsa-aikana tulleeseen traumaan. Hevonen siirrettiin siitokseen, ja se on tehnyt Tervosen yrityksen Ratsutarvike Ridaajan nimiin kaksi hienoa varsaa..Tamma ei viihtynyt siitoskäytössä, joten se otettiin takaisin ratsastukseen, ja se kilpailee edelleen mainioilla tuloksilla toisen ratsastajan alla. Tervonen kertoo, että hevonen suorittaa hyvin alemmalla tasolla, mutta vaikeita liikkeitä sen kroppa ei kestä. Hän itse tähtää pitkälle, joten hevosesta oli pakko luopua..”Jos ostat valmiin GP-hepan, saa laittaa paljon rahaa kiinni, mutta jos teet itse, voi käydä kaikkea tässä matkalla.”.Energinen hevonen haussaTaas Tervonen oli ilman kilpahevosta ja uran ensimmäistä GP-starttia. Hän käytti useita hevosia turhaan ostotarkastuksessa, eikä omaa löytynyt. Ruotsin Hästnetistä hän bongasi Fabulouz Firfodin (Skovens Rafael – Zardin Firfod), joka oli Tanskassa..”Soitin sen kasvattajalle, että haluan energisen hevosen. Se oli jo 6, mutta vasta sisäänratsastettu, ja se meni kovaa.”.Hevosen ostaminen on tunnejuttu, ei sillä ole aina järjen kanssa tekemistä.".Fabulouz Firfod on nyt 12, ja viime kaudella ratsukko starttasi ensimmäisen grand prix -luokan. Vaatimattomalla tuloksella, mutta pitkäjänteinen työ kantoi viimein hedelmää..”Aina, kun ostaa seuraavan hevosen on ajatus, millaista etsii. Olen saanut sitä, mitä etsinkin. Kokeilin sitä kaksi kertaa, eikä se kävellyt askeltakaan”, hän nauraa..”Hevosen ostaminen on tunnejuttu, ei sillä ole aina järjen kanssa tekemistä. Olen katunut ostoa useamman kerran, mutta toisaalta en koskaan halua hevosta, jolta energia loppuu kesken. Olen saanut sitä, mitä olen pyytänytkin.”.Tervonen kuvailee, että Blacky on nopealiikkeinen, eikä se ikinä hengästy, kun hän sillä ratsastaa. Toisaalta kuuman ja herkän hevosen kanssa ratsastajan virheet näkyvät hyvin ulos..”Menee vähän pidempään, että saa kanavoitua kaiken energian oikein ja voi alkaa ratsastaa tulosta. Kun hevonen on valmis, GP on sille helppoa.”.Karanteenissa terveellä hevosellaPäättyneelle ulkokaudelle Tervosella oli paljon suunnitelmia. Rutiinin hakeminen GP-tasolta oli yksi. Sitten ulkopuoliset asiat astuivat kuvioon..”Olemme olleet kahdessa tallissa karanteenissa. Ensimmäisessä todettiin keväällä EHV-1 ja kun muutimme toiseen talliin karanteenin jälkeen, sillä yhdellä hevosella oli hevosinfluenssa. Blacky ei ole sairastanut, mutta emme ole päässeet mihinkään.”.Tervonen harmittelee kevään ja kesän karanteeneja. Hän toteaa, että neljä kuukautta pois radoilta parhaaseen kisa-aikaan on paljon..”Keväällä ja alkukesästä oli paljon GP-luokkia, mutta myöhemmin niitä ei enää ollut. Kun on päässyt sille tasolle, niin haluan mennä GP:tä enkä interiä. Täytyy olla onnellinen siitä, että omat hevoset ovat olleet nyt terveitä.”.Aiemmin Fabulouz Firfod on sairastellut, ja se on leikattu elämänsä aikana jo kahdesti. 8-vuotiaana se alkoi reagoida polvea, josta löytyi pieni kyhmy polven jännekanavasta..”Se on ravihevosten vaiva yleensä. Kyhmy otettiin pois, eikä se ole koskaan enää vaivannut.”.Toinen leikkaus oli pari vuotta myöhemmin. 10-vuotiaana Blackylta puhdistettiin jännetupenlaajentuma. Hevonen ei ikinä reagoinut siihen, mutta jalka oli nesteisempi kuin muut..”Se puhdistettiin kerran, ettei siihen tulekaan mitään ongelmia. Se tehtiin sopivasti äitiyslomani aikana. Hevonen ei ole ontunut päivääkään.”."Hevosessa on kaikki, mitä tarvitaan"Tältä kaudelta ratsukolla on kolme starttia GP:stä, joista viimeisin on syyskuun alkupuolelta Vihdistä. Siellä prosentit nousivat ensimmäistä kertaa yli 60:een..”Hevosessa on kaikki, mitä tarvitaan. Vihdissä tuli kaksi isoa virhettä kohdissa, jotka ovat kertaa kaksi. Nyt meidän vaan pitäisi päästä menemään ratoja, jotta hevoseltakin voi vaatia enemmän.”.Ratsastaja uskoo, että hevosella on kaikki potentiaali saada liikkeistä kasia. ”Ravilisäykset lähtee todella paljon, mutta sillä tulee olemaan myös hyvä passage. Piaffi on hyvä jo kotona. Vaihdot ovat hienot, eikä sillä ole mitään rajoitteita.”.Tervonen toteaa, että hevonen herättää huomiota. ”Rien (maajoukkuevalmentaja Rien van der Schaft) sanoi, että siitä pitäisi tehdä alkionsiirtovarsoja.”.Tervonen ei ole tehnyt asian suhteen päätöstä, koska Suomessa alkionsiirtoja tehdään niin vähän..GP-ratsastajana Tervonen on uusi, mutta hän ei koe, että tason nostossa oli mitään kovin ihmeellistä. Vaikka hän ei ole aiemmin päässyt ratsastamaan GP-valmiilla hevosella, ja hän on joutunut itse tekemään kaikki alusta lähtien, hänen hevosensa ovat olleet vahvoja eri asioissa..Esimerkiksi Pasolini oli hyvä piaffissa, mutta Blackylla on ollut vaikeampi taittaa lannetta oikein. ”On pitänyt tehdä ja opetella. Kaikki on tullut luonnostaan.”.Tervonen on oppinut erilaisten hevostensa kanssa sen, että jokaisen kanssa pitää tehdä vähän eri tavalla. Kaksi viimeisintä hevosta, Sunshine Girl ja Fabulouz Firfod ovat tammoja, joiden kanssa asioista pitää neuvotella välillä toisin kuin ruuna-Pasolinin..”Tammojen kanssa asiat pitää tehdä juuri oikealla tavalla, että pysymme sovussa. Mä ratsastan aina fiiliksellä ja se tulee itsestään, että kuinka paljon voi miltäkin vaatia ja milloin.”.Omakasvateista lupa odottaa paljonFabulouz Firfodin ohella Tervosen omistuksessa ovat edelleen Sunshine Girlin varsat, 5-vuotias FWB-tamma Ridaaja´s Donna Svea (i. Don Larino) ja vuonna 2019 syntynyt FWB-ori Ridaaja´s First Son (i. Fürst Jazz)..Ensin mainittu on muun muassa kantakirjattu 42 pisteellä, ja 3-vuotias ori voitti puolestaan EBEFin vuonna 2019 kokonaispisteillä 9,03..”Donna Svealla en ole ehtinyt kilpailla vielä tällä kaudella. Se on kehittynyt hitaasti, mutta se näyttää lupaavalta. First Sonista tulee kova, se on lähes sisäänratsastettu.”.”On tässä aika palapeli”Eri kilpalajeja harrastanut ratsastaja palaa aina hevosten pariin.Ratsastajana ja kilpaurheilijana Saga Tervonen on tavoitteellinen. Hän haluaa mennä lajissa niin pitkälle kuin mahdollista.”Olen erittäin kunnianhimoinen, ja elämässä pitää olla haastetta. Olen lapsesta asti kilpaillut eri lajeissa, lentopallossa pelasin 2-divisioonaan asti. Fitnessiä ja kaikennäköistä on tullut testattua.”Ratsastus on kuitenkin aina vetänyt voiton kaikesta, mutta on Tervosella aika paletti pyöritettävänään.Aamuisin hän ratsastaa kolme hevostaan, jonka jälkeen aloittaa työt Ratsutarvike Ridaajassa Porvoossa tai lähtee tien päälle satuloita sovittamaan. Hän käy Suomen lisäksi Virossa. Venäjälläkin olisi asiakkaita normaalitilanteessa, mutta tällä hetkellä hän ei sinne mene.Sen lisäksi hän viettää aikaansa perheensä parissa. ”Ei tässä ole hirveästi luppoaikaa. Joskus on pakko nähdä kavereita. On tässä aika palapeli.”Porvoon teollisuusalueella sijaitsevan Ratsutarvikeliike Ridaajan yrittäjäksi Tervonen lähes ajautui sattumalta vuonna 2008. Toinen hevostarvikeliike Porvoossa lopetti ja Tervoselle ehdotettiin toisen samanlaisen perustamista. ”Siitä se lähti.”Satulansovituksiin hän ajautui puolestaan Sunshine Girlin kautta. ”Hevonen oli niin herkkä ja aina tuntui, että kun joku toppasi satulan, siitä ei ikinä tullut niin hyvää kuin halusin.”Tervonen alkoi kurssittaa itseään ja lopulta hän otti Custom Saddleryn satuloita itselleen myyntiin.

Saga Tervonen nousi GP-tasolle monien vaiheiden jälkeen: "Kokeilin sitä kaksi kertaa, eikä se kävellyt askeltakaan"

Aiheeseen liittyvää