"Jos sä haluat tässä lajissa menestyä"

Erilaiset ja kuitenkin myös samanlaiset ratsastajan polut. Siinä missä Aura Vasama vasta aloittelee, Siiri Kyrö on valintansa jo tehnyt ja laittanut cruise-kontrollin päälle. .Kun Aura Vasama Hollantiin kolme vuotta sitten lähti, hän sinne myös jäi. "Ei ole suunnitelmia palata", hän sanoo. Päivät kuluvat tallilla. Vasamalla on yksi hevosenhoitaja, mutta kun hänellä on vapaata, Vasama tekee myös tallin. Tiimiin kuuluu valmentaja Vincent Voorn ja kaikki muut tallilaiset, jotka tulevat apuun tarvittaessa. 7-8 hevosta päivässä kun ratsastaa, siinä on jo täysi 8 tunnin työpäivä. Viikonloppuisin on kisoja ja kisamoodi alkaa jo torstaisin."Mutta eilen ja tänään pääsin Suomeen", hän naurahtaa. "Huomenna pitää jo lentää takaisin."Vasama toteaa, että loma kannattaa viettää muualla kuin tallilla, jos mahdollista, sillä muuten on vaarana, että tie vie tallille myös vapaapäivänä. Siiri Kyrö, tällä hetkellä 6-vuotiaan tyttären äiti, on itse maatalon tyttö, ja sai shetlanninponin jo alle kouluikäisenä. "Meillä kävi ratsastuksenopettaja viikottain ja silloin hypin esteitä, ja kilpailikin jonkin verran, mutta esteet pelottivat liikaa", Kyrö kertoo. Hän kävi puutarhakoulun peruskoulun jälkeen, sillä ei ajatellut ammattia hevosista. Mutta tämän jälkeen hän päätti lähteä hevosen kanssa Saksaan, tallille töihin. Aika Uwe Kröllillä oli silmiä avaava ja näytti mitä ammattimainen ratsastaminen on. "Niitä ratsastettavia oli paljon."Saksan jälkeen hän meni vielä Ruotsiin töihin, Jyri "Jykke" Malmströmille, jossa painopiste oli nuorissa hevosissa ja oreissa, sisäänratsastuksesta lähtien."Siitä se lähti, pikkuhiljaa."Kun hän palasi ulkomaan reissulta koti-Suomeen, ratsutettavia alkoi vaivihkaa ilmaantua. "Siinä rupesin ajattelemaan, että tästä voisi tulla ammattikin."Oli erittäin tärkeää, että valmennus ja opetus oli oikeanlaista ja osaavaa alusta alkaen, Kyrö sanoo."Luonnonlahjakkuudet nousevat tietenkin esiin, mutta oppimisella on iso merkitys. On myös oltava tunne eläimestä, eläinrakkaus."Vasama ei pidä itseään "luonnonlahjakkuutena", mutta sanoo, että jonkinlainen lahjakkuus tarvitaan, että motivaatio pysyy. Jos alkutaipaleella tulee pelkkiä epäonnistumisia, se syö motivaatiota. Hän toteaa suoraan että pelkällä lahjakkuudella ei pääse kovinkaan pitkälle. Työ on se, mikä vie eteenpäin. Vasama sanoo, että Vincent Voornin osuus on korvaamaton. Lisäksi hänellä on mentaalinen valmentaja Albert."Salilla käyn myös, jossa saan tukilihaksia ratsastukseen. Ja hevosenhan täytyy olla yhtä hyvässä kunnossa kuin ratsastajakin."Kyrö toteaa, että ei kouluratsastuskaan pelkkää "hidasta nylpytystä" ole. "Myös nuorten hevosten selkään täytyy uskaltautua."Tällä hetkellä hänellä ei oikeastaan ole enää GP-hevosta, sillä omakasvatti Kyro Hot Flow on jo osa-aikaeläköitynyt. "Koti-aikaakin pitää arvostaa ja antaa sitä aikaa perheellekin."Aika perheelle ei ole itsestään selvyys, kun kotona on 40-50 hevosta, eikä Kyrö edes muista tarkkaa lukumäärää. "Meillä on kuitenkin hyvä tiimi. Kaikki eivät ole mun varassani."Aura Vasaman tärkein tähän astinen saavutus ja samalla myös muisto on world cup -suoritus Canto Brunolla (Canto Blanco - Quality), joka on nyttemmin jo myyty Eve Jobsille. Nyr hän nostaa tälle tasolle nuorempia hevosiaan. Ensi viikolla Ranskaan ja vähän myöhemmin kauden nations cupit.Kyrö nostaa ykköseksi Kyrö Hot Flow'n (Hotline - Florestan), jonka kanssa hän oli nuorten hevosten MM:issä ja jonka hän nosti myöhemmin GP-tasolle. "Ne ovat olleet hienoja hetkiä. Niistä hetkistä pitää myös osata nauttia, kun hevonen on kunnossa ja sen kanssa pääsee kilpailuihin."Toisen kasvatin, Kyrö Hot Swayn, hän myi Amerikkaan Pariisin paralympialaisten jälkeen, jonne se oli Laura Kangasniemen varahevosena, maksaakseen uuden maneesin rakentamisen. Kasvatus on omanlaisensa juttu. Kyrö sanoo, että jokainen syntynyt varsa on hetken "se maailman hienoin ja paras". Tänä vuonna syntyy yksi varsa. Kahta odotettiin, mutta toinen kantavaksi luulluista tammoista olikin tyhjä. Tässä ammatissa hevosia on myös myytävä. Vasamalla se on jopa tapa rahoittaa toiminta. "Mulla on siellä kolme-neljä nuorta, joita vien eteenpäin ja jotka jossain vaiheessa sitten myydään, jotta pääsee maksamaan laskuja.""Mutta on myös pari hevosta, jotka haluan pitää ainakin tietyn aikaa."Kysymykseen, voiko kilparatsastusta tehdä täysipainoisesti Suomesta käsin, vastaukset vaihtelevat."Ei täällä kisoja ole samalla lailla kuin Hollannissa, kisapaikkoja ei ole ja talvi tekee pitkän kilpailutaon", Kyrö toteaa. "Keskemmällä Eurooppaa ollaan pykälän edellä."Hänen mielestään Suomen olosuhteet ovat kuitenkin vain hidaste, ei este, vaikka hän joutuikin asiasta kysyneelle Vasamalle toteamaan, että tänä vuonna kansainvälisiä koulukisoja ei Suomessa ole yhtäkään.Vasama ei ole ihan samoilla linjoilla. "Jos sä haluat tässä lajissa menestyä, on lähdettävä ulkomaille. Mulle on tärkeä päästä kansainvälisiin kisoihin, jotta saan kvaaleja vaikka MM:iin tai minne nyt vain", Vasama sanoo. "Se on se suurin syy maanvaihtoon mun kohdalla. Kyllä sinne rinkiin muutaman kerran saa mennä, että siellä pärjää."Hän näkee tulevaisuutensa Keski-Euroopassa. Tänä vuonna tavoitteena on MM-kisat ja sinne tarvitaan kvaalitulokset kolmen ja neljän tähden luokista. "Ja jos se ei mene jostain syystä putkeen, jää vielä se päätavoite. Eli viedä näitä hevosia eteenpäin ja voida olla yhtä hevosen kanssa kilpailuissa." .Ei koskaan luottamuksen kustannuksella - "Älä harpo etappeja", varoittaa estevalmentaja Vincent Voorn

"Jos sä haluat tässä lajissa menestyä"

Aiheeseen liittyvää