Huvi ja hyöty – Kaisu Västinsalolla on omat systeeminsä

Polestar-tallilla Mäyryssä Etelä-Pohjanmaalla on täysi tohina päällä. Kaisu Västinsalo, Tuulia Nelimarkka, Kira Pellinen ja Tero Ruismäki tekevät tallin normaaleja hommia ja siinä samalla Piitsin Hurpalesta eli Hömppää valmistellaan satulaan. Tämä sama nuori ori on tänä vuonna ollut käytetyin suomenratsuori jalostuksessa. Se oli menossa kettujahtiin Hillevi Huttuselle Murronnevan maastoon, joka on 25 kilometrin päässä Alavudella. Jutuntekopäivänä nelivuotiasta oritta valmisteltiin tähän tilaisuuteen. Ja samalla suomenratsujen laatuarvostelun finaaliin, jossa se esitetään ratsastettuna. "Hillevi kysyi että onko sulla jotain sopivaa tämmöiseen ja ajattelin, että tämähän on iso ja näyttävä", Västinsalo toteaa. Tallinpihalla traktorihommissa ollut Ile, Ilkka Västinsalo keskeyttää hetken päästä omat hommat ja saapuu tallinkäytävälle varustuksenaan iso torvi. Hän oli valikoitunut tehtävään erityisesti siksi, että vain hän oli onnistunut tiristämään torvesta tarpeeksi kumean töräyksen. Hevonen oli totutettava ketunmetsästyksen äänimaailmaan. Valmistelu sujui varsin nopeasti ja varsin mallikkaasti, sillä heti kävi selväksi, että hevonen ei ollut torvesta millänsäkään. Ile vastusteli laimeasti kierrosta torvi kädessä ilman taluttajaa, mutta suostui siihenkin. Ei siinäkään sen kummempaa. . "Ravitallin meininki"Polestar- tallilla on "ravitallin meininki". Tietyissä asioissa ollaan tarkkoja, toisissa ei. Täällä ei ole karsinoissa kultaisia kalterinnuppeja. Mutta vanhassa navetassa viihdytään aivan ilmiselvästi, sekä ihmiset että eläimet. Hevosia ei syyttä suotta paapota. Ne huomioivat ihmiset, saavat katsoa jalkoihinsa ja kylkiinsä itsekin, mahtua ovesta, vaikka se ei olisi ihan kohtisuorassa linjassa.Tästäkö johtuu, että ne ovat varsin hyvin käyttäytyviä. Ne seisovat paikallaan, kun hoidetaan, eivät kuovi eivätkä kolistele. Paitsi hevosenpidossa, Västinsalo on tarkka myös taloudenpidossa. Tässä kohtaa voisi melkein puhua laihialaisesta nuukuudesta – nuukuuden pääkaupunki Laihia on 70 kilometrin päässä, mutta sillä erotuksella, että Laihialla säästämisestä on tehty kansanperinnettä, Mäyryssä se on tallinpidon käytännön edellytys.Ei ne suuret tulot vaan ne pienet menot, Västinsalo kiteyttää toimivan tallinpidon teesit. Ja lisää: "Ja hyvä elättäjä." "Isäntä -Ile- on ihan normi duunari, joka käy vieraalla töissä, mutta Ile on se, joka tuo leivän pöytään. Jos mun pitäisi tällä hevoshommalla huolehtia perheestä, niin vaikeeta olis. Ei siitä mihkään pääse, mä sanon ihan suoraan näin."Tulot ja menot yritetään saada synkrooniin esimerkiksi niin, että Västinsalo syöttää perusrehuja, eikä ostele turhia hevosvarusteita."Heinä ja kaura, Racing Mineral", hän sanoo. "Tuulian viljelyksiltä jää yli rypsin puristujätettä, jossa on öljyä ja paljon proteiinia. Sitä voi antaa lisävalkuaisena." Tuulia Nelimarkka nyökkäilee samalla kun harjaa Hömppää. "Ja vanha Stubben, satasen satula, joka on liukas, mutta jolla sisäänridattu 20 vuoden ajan kaikki ja kierretty kilpailut."Itse hän pukeutuu sadesäällä jätesäkkiin, eikä tämä ole mikään kuvaannollinen ilmaisu. "Tossa se on", hän viittaa rytyssä olevaan mustaan muovikasaan suulin lattialla. "Näköjään jäänyt viime kerrasta."Lista jatkuu: "Halvat autot. Passat maksoi 528 euroa.". Hyöty ja helppousPolestar-tallin tyylillä tehdään helppoja hevosia. Muunlaisia hevosia Västinsalo ei suvaitsekaan. Mutta helppous ei ole ainoa vaatimus, vaikka tärkeä onkin. Lisäksi helppous on tietenkin aina myös suhteellinen käsite. Käsittelytaidottomalle mikä tahansa hevonen voi olla liian vaikea, taitavalle ei välttämättä mikään. Mutta, takaisin asiaan.Yhtä tärkeä ominaisuus on, että hevosesta on oltava jotakin hyötyä. Tässä Västinsalo on melko ehdoton. Hän ei harrasta jouto- ja eläkehevosia siitä yksinkertaisesta syystä, että hänellä ei ole sellaiseen varaa. Kuusivuotias hevonen on Västinsalon mielestä jo vanha hevonen, menee myyntiin, tai jopa poistoon, jos ei fokusta löydy. Västinsalo luonnehtii itsensä sanomalla, että ei ole "tunneihminen", paitsi kun hevoskasvatus on kyseessä. "Ihan perusmatematiikalla tajuaa nopeesti, ettei hevosten kasvattamisessa ole mitään järkeä. Niinpä mä sanonkin aina, että se on mun harrastus. Koska se on kivaa, jos joku harrastaa tässä, mun kasvattamalla hevosella."Talli on täysi. Määrän hän perustelee vastaansanomattomasti sillä, että jos on vain yksi tai kaksi hevosta, ja se yksi sairastuu, silloin se harrastaminenkin jää. Omia on tällä hetkellä kymmenkunta ja niistä kolme myynnissä.Yleisesti ottaen, jo nelivuotiaalle, tehdylle eli koulutetulle ja hyvin pidetylle hevoselle, kertyy niin paljon hintaa, ettei siitä saa enää millään omiaan pois. Västinsalo sanoo ostotarjoukselle herkästi ei, jos ei sopimukseen hinnasta päästä. "20 tuhatta on suomalaiselle iso summa laittaa hevoseen, mutta eihän se ole kuin kaksi-kolmivuotiaaksi kasvatetun hevosen pitokustannukset vasta."Hyöty edellä siis. Kun toimittaja näiden puheiden jälkeen ihmettelee karsinasta käytävälle otettua kimoa minishettistä hyttysloimissaan, Västinsalo toteaa, että tämä poni, Rölli, se vasta hyödyllinen onkin. Saattaa olla, että hyödyllisin kaikista."Se on meidän tallin arvokkain eläin, johtaja ja superponi ja se tietää sen."Seuraavaksi nähdään, miksi.Västinsalon hevoset treenaavat laatuarvosteluun ja yksi ensikertalainen lähtee kokeilemaan irtohypytystä, vuoden vanha Minstreli (Rannan Ruhtinas - Harjun Murmeli, Hermeli). Västinsalo käyttää ponia paljon apuna opettamisessa. Poni ja varsa talutetaan irtohypytyskujan alkuun ja päästetään irti. Poni hyppää kujan, koska tuntee tehtävän ja tietää, että toisessa päässä on kaurakippo. Varsa imeytyy sen kantaan. Kuja hypätty ja opittu."Ja mä vähän veikkaan, että noin kymmenen kertaa paremmin ja helpommin, kuin jos siinä olisi joku piiskan kanssa heilumassa", Västinsalo naurahtaa. Sen jälkeen kujaan tulee vielä toinen treenaaja, Rannan Ruhtinaan nelivuotias poika Mauno Markiisi (e. Sadetanssi, ei. Totemi Rok), jonka jälkeen Linda Kulmala jo saapukin, ja hyppää Piitsin Hurpaleksella (Herkko Hurmaus - Leva, Knuutilan Veikko) pikku radan. Hyvin menee sekin. Kulmala esittää oriin myös viikonlopun laatuarvostelussa. Västinsalo on tarkka ratsastajiensa suhteen."Mä mietin tosi paljon kuka sopii kenellekin. Ja vaihdan, jos on tarvis.". Kuortaneen talliKuortaneen talli ei ole mikään kultakaivos, eivätkä Västinsalot miljonäärejä. Maatila on Västinsalon isän synnyintila, eikä jo edesmenneen äidinkään kotitalo kaukana ole - se on viereinen talo. "Oon pitänyt tätä vuodesta 2006", Västinsalo kertoo. Polestar-tallilla on kenttä, mutta ei maneesia. Maneesi saisi vaikka ollakin, mutta koska ei ole, Västinsalo joutuu käyttämään mielikuvitusta treenien järjestämiseen sen ajan vuodesta, kun tulee joko vettä tai lunta.Karsinavuokra ei ole täällä päin maailmaa suuri, 450 euroa kuussa, mutta kulut eivät ole samassa suhteessa kuitenkaan pieniä. Paitsi, jos ollaan tarkkoja. Tallinpito hyötyy suuresti siitä, että tallia pitävä ihminen osaa ja haluaa laskea. "Jos mä otan tänne joutohevosen, se maksaa mulle kaksinkertaisesti, sillä omalla olemassa olollaan se estää myös sen maksavan asiakkaan tulemisen, sillä vie sen karsinapaikan", Västinsalo laskee. "Kyllä mä kysyn myös, onko järkeä hoitaa kaksikymppistä vaivaista, jolla on enää vaan vanhuus edessään, vai laittaa se sama raha ja energia nuorempaan hevoseen. Ja vielä voi laskea niinkin, että jos mä laitan viisi tonnia yhteen hevoseen, se on pois sitten kaikilta muilta."Hevoset saavat mieluiten olla myös oriita. Ja kun ne ovat oriita, ne ovat mieluiten myös jalostuksessa ja saavat siinä hommassa asiakkaita. Yhden oriin kohdalla iso lukumäärä tammoja ei ole ikuinen ominaisuus. Rannan Ruhtinaan kohdalla ruunaus oli vakavassa mietinnässä, sillä Västinsalo on antanut sen Annika Haarajärvelle harrastehevoseksi. Eläinlääkärit olivat kuitenkin sitä mieltä, että kohta 18-vuotiaalle ruunaus on turhan iso riski. Se saa jatkaa eloansa ja oloansa oriina. Jutuntekopäivänä se näytti viihtyvän omiin ajatuksiinsa vaipuneena tarhassa.. FinaalitTämä vuosi on ollut Västinsalon kasvattien menestysvuosi. Vielä vuoden viimeinen koitos on edessä. Tulevana viikonloppuna Ypäjällä järjestetään laatuarvostelun finaalit, joihin on ilmoittanut lähes 80 hevosta ikäryhmissä 3-5 vuotta. Kerstin Nyberg, Marianna Paavolainen, Carl-Harry Frey, Salla Varenti, Marja Tetri-Rantanen, Johanna Mikkola, Anne-Mari Miss ja Rosali Kivitie tuomaroivat kaksipäiväisen tapahtuman. Polestar-tallilta on lähdössä monta. Tietenkin hevosihmisen tavanomaisella mantralla evästettynä "jos pysyvät terveinä": Taikavalssi (Savelan Hemuli - Taikatanssi, Lastun Leka) Piitsin Pioni (Rannan Ruhtinas - Vernan Kielo, Turkka K), Piitsin Hurpales (Herkko Hurmaus - Leva, Knuutilan Veikko), Metkuttaja TS (Porttikielto - Hailin Hali, Kelmi) ja vielä Anna-Elina Kolin Kuninkaan Paluukin (Lakeus KIngi - Rullarsböle Lilli, Säkkärän Sälli). Ja "koska puolityhjiä koppeja ei ajeta", niin myös puoliveriori Coldfly KNE (Chacfly PS - Ceara, Converter) tulee matkaan mukaan treenaamaan - se oli puolestaan tämän vuoden ykkönen lämminveriratsuoriiden astutustilastossa.

Huvi ja hyöty – Kaisu Västinsalolla on omat systeeminsä

Aiheeseen liittyvää

Huvi ja hyöty – Kaisu Västinsalolla on omat systeeminsä

Maailmanranking 9/2026: Henri Ruoste nostanut sijoitustaan, Isabell Werth kirinyt kolmen kärkeen

"Kyllä tämä tästä", sanoo Tom Gordin

Maailmanranking 9/2026: Shane Sweetnam ja Daniel Bluman nostavat sijoituksiaan, Jone Illi pitää yhä suomalaisten kärkeä