Miten kasvatetaan menestyviä esteratsastajia ja estehevosia? Sen tietää Leon Thijssen, jonka kolme lasta kilpailee huipputasolla – osa jopa omakasvateilla.Thijssen on hevoskauppias ja kasvattaja, joka on itsekin kilpaillut absoluuttisella huipulla edustaen Hollantia mm. EM-kisoissa vuonna 2005. Tuon ajan huippuhevonen oli sittemmin USA:an myyty KWPN-ruuna Nairobi (Larno - Renville) ja ratsukko oli henkilökohtaisesti 10. ja joukkueena pronssilla.Hänen tallinsa sijaistee Sevenumissa, jossa kahdessa tallissa on 68 kilpahevosta. Lisäksi satakunta hevosta on ympäri maata; siitostammoja, varsoja ja nuoria hevosia.Lapsista Mel ja Mans ratsastavat hänen tallissaan, jonka lisäksi ratsuttajia on 4–5. Lapsista vanhin, Sanne on aloittanut oman tallinsa.”Hän ei ole enää kotona, mutta hänellä on edelleen meiltä hevosia. Minäkin ratsastan vielä, en tosin enää niin paljoa kuin ennen.”Tuloksia löytyy edelleen tältä kaudelta neljän ja kolmen tähden tasolta useilla hevosilla. Hän ei kuitenkaan halua kategorisoida itseään hevoskauppiaaksi tai kasvattajaksi.”Tärkeintä elämässä on se, että on hauskaa”, hän naurahtaa.. Pitämällä hauskaa hän on onnistunut ratsastajien ja hevosten kasvattamisessa. Lapsista kaikki kolme kilpailevat huipputasolla ja omat hevoskasvatitkin pärjäävät. Mans sijoittui isänsä kasvattamalla Hellolla (Ambler Gambler – Nabab de Reve) Oslon maailmancupissa neljänneksi.”Kasvattaminen on hauskaa, mutta teemme myös hevoskauppaa. Oikeastaan siksi, että voimme maksaa laskut. Emme myy tehdäksemme rahaa vaan maksaaksemme laskut ja pysyäksemme elossa”, Thijssen nauraa.Hän uskoo myös, että tullakseen hyväksi ja menestyksekkääksi ratsastajaksi, on oltava hevosihminen. Se on nykyään yhä vaikeampaa.”Heidän täytyy oppia, mikä on hevonen. Meillä ei ole sponsoreita, joten meidän täytyy rakentaa omat hevosemme korkealle tasolle.”Hevoset ovat tallissa pitkään, mikä opettaa nuorille ratsastajille askeleet ylöspäin. On myös tärkeää, ettei kisoihin meneminen ole tekemisen keskipisteenä. Kisoihin mennään, kun hevoset ovat hyvässä kunnossa ja valmiita.”On helppoa ostaa yksi ja mennä kisoihin, jos on rahaa. Minulle on tärkeää mennä askel askeleelta ja nousta sille tasolle. Olla hevosmies ja ymmärtää hevosia.”Hänen lapsensa ratsastivat ja kilpailivat poneilla, mutta melko pian siirtyivät hevosiin. Heillä oli aina kokeneempi hevonen, jolta saada kokemusta ja joka opetti heitä. Sen rinnalla ratsastettiin nuoria hevosia, joita he puolestaan opettivat.”Alussa tarvitaan hevonen, jolta he oppivat. Kokenut hevonen, joka ei ole kaikkein varovaisin. Hevonen, jolla saa myös tehdä virheitä. Koska lapset tekevät virheitä. Nyt on toisinpäin. Nyt heidän on tuotava hevonen tietylle tasolle, eikä tehdä virheitä vaan opettaa hevosta.”Thijssenin lapsilla on ollut loistava tilanne, koska ovat kasvaneet tallissa, jossa heidän isänsä on kilpaillut huipputasolla. Lisäksi tallissa on ollut useita hyviä ratsastajia, kuten Kevin Jochems.”Tallissamme oli aina ratsastajia, jotka kilpailivat huipputasolla. Lapset näkivät sitä, näkivät harjoittelun. Heillä oli helppo tapa oppia, miten pitää tehdä. Heidän ei tarvinnut lähteä minnekään.”Lisäksi perheen ystäväpiiriin kuuluu huippuratsastajia, joilta lapset ovat oppineet paljon.”Kun Jeroen Dubbeldam puhuu, lapseni kuuntelevat. He eivät sano mitään, imevät kaiken opin.”.Intohimoa ei voi ostaaLajin tulevaisuus kuitenkin mietityttää Thijsseniä. Mukana on yhä enemmän rikkaita ratsastajia, jotka haluavat ostaa rahalla oikotien menestykseen.”Kun olin nuori, ratsastimme, koska se oli meistä hauskaa. Isoisälläni oli eläimiä, koko maaseutu oli täynnä maatiloja. Nyt maatiloja ei ole enää niin paljon. Lasten on vaikea oppia, mikä eläin on.”Hän näyttää pöydällä olevaa puhelinta.”Meillä ei ollut näitä. Olimme pelloilla, laitoimme vuohia kärryjen eteen ja menoksi. Siinä oppii ymmärtämään eläimiä. Se on tällä hetkellä ihmisille vaikeinta.”Nyt ihmisillä on rahaa ja he haluavat oppia ratsastamaan, mutta se ei korvaa menneisyyttä ja kasvamista eläinten kanssa.”Rahalla voit ostaa taitoa, mutta et intohimoa.”Intohimon pitää olla vahvaa, jotta voi menestyä hevosurheilussa. Töitä on tehtävä seitsemän päivää viikossa..Tallinsa ulkopuolisia ratsastajia Thijssen ei valmenna lainkaan. Hevosista hän suosii tammoja ja oreja, sillä niille on käyttöä myös urheilu-uran jälkeen.”Ruunat myyn helposti. Mel ja Mans tietävät, että jos he ratsastavat tammaa tai oria, en myy sitä helposti.”Thijssenin urallaan ratsastamista hevosista paras on ollut Voyeur (Tolano van´t Rienhof – Goodwill), mutta se oli ruuna ja hän möi sen amerikkalaiselle Kent Farringtonille. Ratsukko kilpaili USA:n joukkueessa olympia- ja MM-tasolla.Elämänsä paras hevonen on ollut ori, tyttärensä Sannen ratsastama Con Quidam (Quinar Z – Cardino). Ori on jo 18-vuotias ja kilpailee edelleen huipputasolla. Hevosen pitäminen pitkään kilpailukunnossa vaatii Thijssenin mielestä hevosmiestaitoa.”Kun ihminen on kunnossa, hänet voi vetää äärirajoilleen. Sama hevosten kanssa. Kun ne ovat kunnossa, niiltä voi vaatia paljonkin, mutta kun huomaa rajan tulevan vastaan, on otettava rauhallisesti. Pitää tauko, tehdä elämästä helppoa.”Jos hevonen ei tunnu hyvältä, tasoa pitää laskea, vaikka varsinaista terveydellistä vikaa ei löytyisikään.”Olemme onnekkaita, koska meillä on kotona paljon peltoja ja metsää. Kun laukkaat metsässä läpi veden, ylämäkiä… Se on kuin stressaantuneilla ihmisillä, heidän pitää kävellä. Sama hevosilla, kävelet stressin pois.”Hänen tallissaan kaikkia hevosia ratsastetaan pari kertaa viikossa maastossa, vanhempia jopa enemmän. Jatkuva kentällä pyöriminen käy hevoselle tylsäksi, mutta maastossa se saa vaihtelua. .Asenne voittaa lahjakkuudenVuosikymmeniä hevoskaupan parissa työskennellyt Thijssen on huomannut markkinoiden muutoksen.”Nyt kaikki joilla on rahaa, haluavat hevosen, joka hyppää 140-145-luokkia. Siitä on helppo aloittaa. Ihmiset kuten me, ostamme metriä hyppäävän hevosen ja yritämme tehdä siitä kalliin.”Nuoria hevosia ei haluta ostaa. Syynä osittain se, että nuoren hevosen kouluttaminen korkeammalle tasolle kestää, eikä kaikista tule huippuhevosta.”Se on kuin jalkapalloseurassa. Yhdeksänvuotiaita on 100, ja kun he ovat 12-vuotiaita, jäljellä on 40. 15-vuotiaina heitä on vielä 20, mutta 18-vuotiaana enää 3. Sama hevosten kanssa. On opittava, mistä hevosista on loppuun asti.”Kokemuksen kautta hänen oma silmänsä on harjaantunut tunnistamaan hyvän nuoren hevosen. Vertauksena toimii jälleen jalkapallo.”Jotkut ovat pieniä ja ne voivat nousta nopeammin korkealle tasolle. Isot tarvitsevat enemmän aikaa. Jos pusket 4-vuotiasta lahjakasta hevosta liikaa, rikot sen. On löydettävä tasapaino siitä, mitä keho kestää.”Thijssen on oppinut sen vuosien varrella ja hänen lapsensa oppivat häneltä. Hevosissa tärkeimmäksi ominaisuudeksi Thijssen nostaa asenteen.”Hevonen jolla on 60 % lahjakkuutta ja 100 % asennetta on parempi kuin hevonen, jolla on 100 % lahjakkuutta ja 60 % asennetta.”Sama koskee ratsastajia: "Asenne päihittää lahjakkuuden, jos lahjakkuudella ei ole asennetta", Thijssen sanoo..Thijssenin Mel ja Mans - sisarusenergiaa parhaimmillaan
Miten kasvatetaan menestyviä esteratsastajia ja estehevosia? Sen tietää Leon Thijssen, jonka kolme lasta kilpailee huipputasolla – osa jopa omakasvateilla.Thijssen on hevoskauppias ja kasvattaja, joka on itsekin kilpaillut absoluuttisella huipulla edustaen Hollantia mm. EM-kisoissa vuonna 2005. Tuon ajan huippuhevonen oli sittemmin USA:an myyty KWPN-ruuna Nairobi (Larno - Renville) ja ratsukko oli henkilökohtaisesti 10. ja joukkueena pronssilla.Hänen tallinsa sijaistee Sevenumissa, jossa kahdessa tallissa on 68 kilpahevosta. Lisäksi satakunta hevosta on ympäri maata; siitostammoja, varsoja ja nuoria hevosia.Lapsista Mel ja Mans ratsastavat hänen tallissaan, jonka lisäksi ratsuttajia on 4–5. Lapsista vanhin, Sanne on aloittanut oman tallinsa.”Hän ei ole enää kotona, mutta hänellä on edelleen meiltä hevosia. Minäkin ratsastan vielä, en tosin enää niin paljoa kuin ennen.”Tuloksia löytyy edelleen tältä kaudelta neljän ja kolmen tähden tasolta useilla hevosilla. Hän ei kuitenkaan halua kategorisoida itseään hevoskauppiaaksi tai kasvattajaksi.”Tärkeintä elämässä on se, että on hauskaa”, hän naurahtaa.. Pitämällä hauskaa hän on onnistunut ratsastajien ja hevosten kasvattamisessa. Lapsista kaikki kolme kilpailevat huipputasolla ja omat hevoskasvatitkin pärjäävät. Mans sijoittui isänsä kasvattamalla Hellolla (Ambler Gambler – Nabab de Reve) Oslon maailmancupissa neljänneksi.”Kasvattaminen on hauskaa, mutta teemme myös hevoskauppaa. Oikeastaan siksi, että voimme maksaa laskut. Emme myy tehdäksemme rahaa vaan maksaaksemme laskut ja pysyäksemme elossa”, Thijssen nauraa.Hän uskoo myös, että tullakseen hyväksi ja menestyksekkääksi ratsastajaksi, on oltava hevosihminen. Se on nykyään yhä vaikeampaa.”Heidän täytyy oppia, mikä on hevonen. Meillä ei ole sponsoreita, joten meidän täytyy rakentaa omat hevosemme korkealle tasolle.”Hevoset ovat tallissa pitkään, mikä opettaa nuorille ratsastajille askeleet ylöspäin. On myös tärkeää, ettei kisoihin meneminen ole tekemisen keskipisteenä. Kisoihin mennään, kun hevoset ovat hyvässä kunnossa ja valmiita.”On helppoa ostaa yksi ja mennä kisoihin, jos on rahaa. Minulle on tärkeää mennä askel askeleelta ja nousta sille tasolle. Olla hevosmies ja ymmärtää hevosia.”Hänen lapsensa ratsastivat ja kilpailivat poneilla, mutta melko pian siirtyivät hevosiin. Heillä oli aina kokeneempi hevonen, jolta saada kokemusta ja joka opetti heitä. Sen rinnalla ratsastettiin nuoria hevosia, joita he puolestaan opettivat.”Alussa tarvitaan hevonen, jolta he oppivat. Kokenut hevonen, joka ei ole kaikkein varovaisin. Hevonen, jolla saa myös tehdä virheitä. Koska lapset tekevät virheitä. Nyt on toisinpäin. Nyt heidän on tuotava hevonen tietylle tasolle, eikä tehdä virheitä vaan opettaa hevosta.”Thijssenin lapsilla on ollut loistava tilanne, koska ovat kasvaneet tallissa, jossa heidän isänsä on kilpaillut huipputasolla. Lisäksi tallissa on ollut useita hyviä ratsastajia, kuten Kevin Jochems.”Tallissamme oli aina ratsastajia, jotka kilpailivat huipputasolla. Lapset näkivät sitä, näkivät harjoittelun. Heillä oli helppo tapa oppia, miten pitää tehdä. Heidän ei tarvinnut lähteä minnekään.”Lisäksi perheen ystäväpiiriin kuuluu huippuratsastajia, joilta lapset ovat oppineet paljon.”Kun Jeroen Dubbeldam puhuu, lapseni kuuntelevat. He eivät sano mitään, imevät kaiken opin.”.Intohimoa ei voi ostaaLajin tulevaisuus kuitenkin mietityttää Thijsseniä. Mukana on yhä enemmän rikkaita ratsastajia, jotka haluavat ostaa rahalla oikotien menestykseen.”Kun olin nuori, ratsastimme, koska se oli meistä hauskaa. Isoisälläni oli eläimiä, koko maaseutu oli täynnä maatiloja. Nyt maatiloja ei ole enää niin paljon. Lasten on vaikea oppia, mikä eläin on.”Hän näyttää pöydällä olevaa puhelinta.”Meillä ei ollut näitä. Olimme pelloilla, laitoimme vuohia kärryjen eteen ja menoksi. Siinä oppii ymmärtämään eläimiä. Se on tällä hetkellä ihmisille vaikeinta.”Nyt ihmisillä on rahaa ja he haluavat oppia ratsastamaan, mutta se ei korvaa menneisyyttä ja kasvamista eläinten kanssa.”Rahalla voit ostaa taitoa, mutta et intohimoa.”Intohimon pitää olla vahvaa, jotta voi menestyä hevosurheilussa. Töitä on tehtävä seitsemän päivää viikossa..Tallinsa ulkopuolisia ratsastajia Thijssen ei valmenna lainkaan. Hevosista hän suosii tammoja ja oreja, sillä niille on käyttöä myös urheilu-uran jälkeen.”Ruunat myyn helposti. Mel ja Mans tietävät, että jos he ratsastavat tammaa tai oria, en myy sitä helposti.”Thijssenin urallaan ratsastamista hevosista paras on ollut Voyeur (Tolano van´t Rienhof – Goodwill), mutta se oli ruuna ja hän möi sen amerikkalaiselle Kent Farringtonille. Ratsukko kilpaili USA:n joukkueessa olympia- ja MM-tasolla.Elämänsä paras hevonen on ollut ori, tyttärensä Sannen ratsastama Con Quidam (Quinar Z – Cardino). Ori on jo 18-vuotias ja kilpailee edelleen huipputasolla. Hevosen pitäminen pitkään kilpailukunnossa vaatii Thijssenin mielestä hevosmiestaitoa.”Kun ihminen on kunnossa, hänet voi vetää äärirajoilleen. Sama hevosten kanssa. Kun ne ovat kunnossa, niiltä voi vaatia paljonkin, mutta kun huomaa rajan tulevan vastaan, on otettava rauhallisesti. Pitää tauko, tehdä elämästä helppoa.”Jos hevonen ei tunnu hyvältä, tasoa pitää laskea, vaikka varsinaista terveydellistä vikaa ei löytyisikään.”Olemme onnekkaita, koska meillä on kotona paljon peltoja ja metsää. Kun laukkaat metsässä läpi veden, ylämäkiä… Se on kuin stressaantuneilla ihmisillä, heidän pitää kävellä. Sama hevosilla, kävelet stressin pois.”Hänen tallissaan kaikkia hevosia ratsastetaan pari kertaa viikossa maastossa, vanhempia jopa enemmän. Jatkuva kentällä pyöriminen käy hevoselle tylsäksi, mutta maastossa se saa vaihtelua. .Asenne voittaa lahjakkuudenVuosikymmeniä hevoskaupan parissa työskennellyt Thijssen on huomannut markkinoiden muutoksen.”Nyt kaikki joilla on rahaa, haluavat hevosen, joka hyppää 140-145-luokkia. Siitä on helppo aloittaa. Ihmiset kuten me, ostamme metriä hyppäävän hevosen ja yritämme tehdä siitä kalliin.”Nuoria hevosia ei haluta ostaa. Syynä osittain se, että nuoren hevosen kouluttaminen korkeammalle tasolle kestää, eikä kaikista tule huippuhevosta.”Se on kuin jalkapalloseurassa. Yhdeksänvuotiaita on 100, ja kun he ovat 12-vuotiaita, jäljellä on 40. 15-vuotiaina heitä on vielä 20, mutta 18-vuotiaana enää 3. Sama hevosten kanssa. On opittava, mistä hevosista on loppuun asti.”Kokemuksen kautta hänen oma silmänsä on harjaantunut tunnistamaan hyvän nuoren hevosen. Vertauksena toimii jälleen jalkapallo.”Jotkut ovat pieniä ja ne voivat nousta nopeammin korkealle tasolle. Isot tarvitsevat enemmän aikaa. Jos pusket 4-vuotiasta lahjakasta hevosta liikaa, rikot sen. On löydettävä tasapaino siitä, mitä keho kestää.”Thijssen on oppinut sen vuosien varrella ja hänen lapsensa oppivat häneltä. Hevosissa tärkeimmäksi ominaisuudeksi Thijssen nostaa asenteen.”Hevonen jolla on 60 % lahjakkuutta ja 100 % asennetta on parempi kuin hevonen, jolla on 100 % lahjakkuutta ja 60 % asennetta.”Sama koskee ratsastajia: "Asenne päihittää lahjakkuuden, jos lahjakkuudella ei ole asennetta", Thijssen sanoo..Thijssenin Mel ja Mans - sisarusenergiaa parhaimmillaan