Miisa Pulkkanen syttyy raveista ja ratsastuksesta: ”Ihannetilanteessa voisin tehdä molempia lajeja tosissaan”

Esteratsastus ja raviratsastus. Sanoissa ja lajeissa on paljon samaa, mutta silti ne ovat keskenään hyvinkin erilaisia. Kärjistäen voi kuvailla esteratsastuksen olevan kontrolloitua puomien ylittämistä reippaassa tempossa. Raviratsastus eli monté on puolestaan laji, jossa annetaan hevosen mennä ”pitkänä” ja täyttä, toki ryhdikkäästi. Esteradalla ratsastaja on hevosensa kanssa yksin, montéssa samalla baanalla voi juosta 16 hevosta tiiviinä ryhmänä.Nuorten maajoukkueessa ratsastanut ja useita SM-mitaleita esteillä voittanut Miisa Pulkkanen hallitsee molemmat lajit. Montéssa hän on uudempi, mutta jo menestynyt kasvo. Hänet palkittiin juuri Vuoden monté-ohjastajana ja hänen nimensä komeilee tällä hetkellä useammin ravitilastoissa kuin ratsastuskilpailuiden tuloslistoilla..Miisa PulkkanenVoittanut esteratsastuksessa useita SM- ja PM-mitaleita eri ikäluokkatasoillaOhjasti ensimmäisen monté-voittonsa vuonna 2021, palkittiin tammikuussa vuoden 2023 monté-ohjastajanaHevoset-messuilla mukana muun muassa Matkalla montén maailmaan -nimeä kantavassa paneelikeskustelussa.Pitkään kasvanut FWB-tammaPulkkasella on oma ratsu, 7-vuotiaaksi kääntynyt FWB-tamma Cool Touch. Ravihevosta hänellä ei ole.Cool Touch on hieno ja laadukas, mutta se on kasvanut pitkään, eikä Pulkkanen ole halunnut ahnehtia sen kanssa.Tulevaa kautta hän lähestyy maltillisesti. Alkukaudesta 110-ratoja, loppuvuodesta mahdollisesti pykälää tai paria isompaa. Pulkkanen on realisti. Hän toteaa, että montéen panostaminen on johtunut etenkin siitä, ettei hänellä ole ollut viime vuosina samanlaisia mahdollisuuksia menestykseen ratsastuksen puolella.. Hän on kilpaurheilija, joka haluaa kehittyä koko ajan, ja hän janoaa menestystä. Raviurheilussa menestystä on tullut, mutta vielä on paljon saavutettavaa. Montéssa lainaohjastaja voi päästä kilpailemaan isoistakin rahoista isoissa kilpailuissa ilman, että oma talous kärsii siitä liikaa.”Ihannetilanteessa voisin tehdä molempia lajeja tosissaan, mutta koska olen voinut panostaa enemmän raviurheiluun, se on ottanut huomattavasti isompaa roolia”, Pulkkanen kertoo.Kysyttäessä, kumman hän voittaisi mieluummin, esteratsastuksen SM-kultaa vai montén suomenmestaruuden lämminverisen ravihevosen kanssa, Pulkkanen miettii vastausta.”Vaikea kysymys. Sanotaan näin. Jos tälle vuodelle pitää sanoa, niin valitsen montén. Se on omalla tavallaan kaukainen haave, mutta siihen on realistisemmat mahdollisuudet”, hän aloittaa.”Esteratsastuksen SM kaudelle 2024 vaatisi jo muutamia pieniä ihmeitä tähän alkuvuoteen. Tulevaisuudesta ei ikinä tiedä, toivotaan, että esteiden SM-kisat olisivat joskus mahdolliset.”Niinhän se on. Hevosurheilussa kannattaa pysyä realistisena, ja Pulkkanen on realisti..Näytöslähdöstä se alkoiSe oli ratsastusurheilu, joka vei Pulkkasen aikoinaan raviradalle. Hänet kutsuttiin Tampereen Teivon raviradalle montén näytöslähtöön muiden ratsuihmisten joukkoon. Kipinä syttyi heti, mutta liekki ei vielä tuolloin roihahtanut täyden palon vaiheeseen, pelastuslaitostermein kerrottuna.Pulkkasen avopuolison Patri Filatoffin perheellä on ammattimaista ravivalmennustoimintaa Turussa. Sikäläiselle Metsämäen raviradalle järjestettiin näytöslähtö, jonne Pulkkasta tuupittiin mukaan.Kun toinen kerta montéa tuntui yhtä hienolta kuin ensimmäinenkin, ja lähipiiri sai houkuteltua Pulkkasen vielä ajolupakurssille, oli homma paketissa.”Itse olin alussa vähän sitä mieltä, että en kai mä nyt kurssille lähde. En osannut nähdä itseäni kilpailemassa raviradalla. Nyt sitä ajattelee, että miten olen edes koskaan harkinnut, ettenkö lähtisi lajiin mukaan.”Hiljalleen Pulkkanen on raivannut tietään lajin huipulle Suomessa. Se on vaatinut lukuisia tunteja monté-satulassa, mutta myös matkustuskilometrejä. Monté-lähtöjä kun ajetaan pääsääntöisesti vain maksimissaan yksi per ravipäivä, ja ravikilpailuita ajetaan Suomessa etelästä pohjoiseen.Otetaan esimerkiksi Pulkkasen maaliskuun ensimmäiset kahdeksan päivää. Niiden sisällä hän kilpaili Seinäjoella, Lappeenrannassa, Oulussa ja Porissa.Tuntipalkoille lajissa ei pääse.”Odotan aina seuraavaa lähtöä, että pääsen yrittämään uudelleen. Se, että jaksaa tehdä näitä reissuja kertoo ehkä siitä, miten koukuttava ja hieno laji monté on.”Pulkkasen arki on muutenkin hektistä. Oman aikansa haukkaavat opinnot Rovaniemen oikeustieteellisessä, jossa Pulkkasella on vielä kolmisen vuotta opintoja jäljellä. Parhaillaan hän on työharjoittelussa, jossa hän tekee hommia insolvenssioikeuden, eli maksukyvyttömyysoikeuden parissa..Rutiini tulee sadan startin jälkeenPulkkasella on ohjastettuja monté-lähtöjä haastatteluhetkellä yhtä vajaa 250, sittemmin niitä on kertynyt muutama lisää. Hän arvelee, että perusrutiini ohjastamiseen on tullut noin sadan startin jälkeen. Mutta oppiminen ei ole loppunut.”Tälläkin hetkellä koen, että on vielä monta osa-aluetta, joissa minun pitää kehittyä. Tämä laji on ylä- ja alamäkeä, joskus onnistutaan, joskus ei.”Rutiini kehittyy starttien lisäksi myös harjoitusten myötä. Juuri nyt Pulkkanen on Seinäjoella, mutta ollessaan avopuolisonsa perheen tallilla Turussa, hän treenaa siellä hevosia selästä. Mitä enemmän monté-satulasta treenaa, sitä nopeammin lihaksisto tottuu poikkeavaan ajoasentoon.Pulkkanen tunnetaan erittäin aktiivisena urheilijana, jonka fysiikan luulisi kestävän mitä tahansa. Montéssa ohjastaja käyttää kuitenkin sellaisia lihasryhmiä, että kuskin kuin kuskin kroppa väsyy.Pulkkanen sanoo, että monté-asentoa hänen on pitänyt harjoitella eniten. ”Se on niin staattinen. Minulla väsyi alussa sellaiset lihakset, jotka eivät tunnu muissa lajeissa. Asento vaikuttaa todella paljon hevoseen ja omaan suorittamiseen.””Oma monté-kunto pitää saada niin hyväksi, että voi olla hevosen selässä sitä häiritsemättä ja keskittyä itse lähtöön. Ravistartin aikana tapahtuu paljon pieniä asioita, ja laji on taktinen. Hevoset ovat erilaisia ja jokaista pitää voida ajaa sen ominaisuuksien mukaan.”Pulkkanen toteaa, että ohjastaminen helpottuu huomattavasti, kun oman ajoasennon saa siihen pisteeseen, ettei siitä tarvitse huolehtia lähdön aikana. Silloin muihin, tärkeisiin asioihin, keskittyminen onnistuu, ja lähdöissä voi myös pärjätä.”Muistan, miten minulle tuli intoa treenata lisää, kun huomasin, että oma kroppa alkoi väsyä.”.Montéssa on vauhtiaToinen tärkeä, opittava asia on antaa hevoselle lupa mennä. Montéssa vauhti kiihtyy kovaksi, ja lähdössä vedetään periaatteessa kaksi kilometriä täyttä.”Jotta hevosen ominaisuudet saadaan hyödynnettyä oikealla tavalla, siinäkin pitää olla taustalla rento ja rauha, mutta itse suoritus eroaa esteratsastuksesta. Kyllä se vauhti yllätti, miten kovaa ne voivatkin mennä. Esteratsastuksen aikaluokassa on aina enemmän kontrollia.”Pulkkanen muistaa aivan alkuaikoja, kun hänenkin mieltään monté-satulassa kolkutteli pieni, luontainen itsesuojeluvaisto. Mitä jos tämä ei olekaan kohta kontrollissa?”Nopeasti se meni ohi. Hevonen on itselleni niin tuttu ja ratsastaminen luontaista, että osaan lukea hevosta. Vaikka se menee kovaa, tunnen, että kontrolli säilyy.”Toki ravihevosia on erilaisia. Toisia on helpompi hallita kovassa vauhdissa kuin toisia. Silti Pulkkanen sanoo, että enemmän häntä jännitti itse kilpailutilanne.”Kaikki ovat pienessä rykelmässä ja sulla saattaa olla meneväinen hevonen, joka on kovasti ohjilla. Sitä vaan mietti, että toivottavasti hauislihas kestää, että saan pidettyä hevosen siellä. Kovassa vauhdissa hevosetkaan eivät välttämättä hahmota muita hevosia, ja tilanteet tulevat eteen todella nopeasti.”.Kannattaa kokeillaLaji on fyysinen ja vaatii kuskilta nopeita reaktioita. Se on kuitenkin imaissut Pulkkasen täysin mukaansa. Hän suosittelee montén kokeilemista ratsastajille.”En keksi mitään tekosyytä, miksi tätä ei lähtisi kokeilemaan. Jos vauhti ei pelota, varmasti hurahtaa mukaan. Monté on mahtava laji.”Eikä monté-kuskin tarvitse mahtua tiettyyn muottiin. Pulkkanen kehottaa katsomaan lähtöjä. Niitä näkee raveissa paikan päältä tai suorina lähetyksinä TotoTV:stä ja tallenteina Veikkauksen videokirjastosta.”Meillä on laaja skaala eri pituisia ja kokoisia ohjastajia. Ajotyylejä riittää, eikä siinäkään ole yhtä ja oikeaa.”Jos joku innostuu, Pulkkanen suosittelee kääntymään ravikoulujen puoleen. Suomesta löytyy useita ravikouluja, joista voi varata ratsastuskoulutyyppisesti tunnin. ”Ravikouluilla on toimivat, kivat hevoset ja ihmiset, jotka ohjastavat sinut askel askeleelta eteenpäin. Kun itse aloitin, näitä mahdollisuuksia ei vielä ollut, mutta ravikoulutoiminta on kehittynyt valtavasti viimeisten vuosien aikana.”Toki, jos tuttavapiiristä löytyy ravivalmentaja, voi myös häneltä kysyä, jos satulaan pääsisi kokeilemaan.”Ravihevosten ratsastaminen ihan treenimielessä on mielestäni lisääntynyt.”

Miisa Pulkkanen syttyy raveista ja ratsastuksesta: ”Ihannetilanteessa voisin tehdä molempia lajeja tosissaan”

Aiheeseen liittyvää