Muistamme: Oululaisen ratsastusvaikuttajan sydämen asia oli hevosurheilu
"Isäni ei ollut alkujaan lainkaan hevosihminen, mutta hevosurheilusta tuli hänelle nopeasti sydämen asia ja etenkin tyttöjen harrastusmahdollisuuksien parantaminen oli hänelle erittäin tärkeä arvo. Hän oli vielä viimeisiin hetkiinsä saakka mukana monenlaisessa vapaaehtoistoiminnassa ja voisinkin sanoa, että hänen tärkeä harrastuksensa oli vapaaehtoistyö", joulukuussa menehtyneen Ilkka Yliniemen tytär Mari Yliniemi kertoo.
Ilkka oli Oulun Ratsastajien kunniajäsen ja seuran puheenjohtaja vuosina 1993-1994 sekä 2002-2007.
Hänellä oli merkittävä mahdollistajan rooli Äimärautiolla sijaitsevan, seuran omistaman maneesin laajennustöissä. Maneesin pituus lähes tuplaantui ja samalla rakennutettiin maneesin kylkeen varastotila sekä yläkertaan klubitila.
"Isä vei siskoni Annan usein aamuisin kouluun. He ajoivat aina Äimäraution kautta, jotta hän pystyi tarkistamaan, miten työt maneesissa etenivät."
Seuran ajauduttua taloudellisiin vaikeuksiin 1990-luvun lama-aikana Ilkka kääri hihat ja oli mukana, jotta Oulun kaupungin kanssa saatiin neuvoteltua laina, ettei maneesia menetettäisi. Samoin hän toimi 2020-luvulla, kun seuran hallitus ehdotti maneesin myyntiä.
Ilkan päättäväisen työn myötävaikutuksella seuralla on edelleen omistuksessaan 138 metriä pitkä maneesi, aivan Äimäraution raviradan kyljessä. Vielä viimeiseen kesäänsä saakka hän myös huolehti, että ratsastusalueet ympäristöineen pidettiin kunnossa.
"Hänelle oli tärkeää, että kentän päätyyn istutettiin pensaat ja sinne ne toissa kesänä vielä saatiin laitetuksi. Isä taisi olla Äimäraution kuuluisin talonmies ja työnjohto oli verissä."
Mainitsemisen arvoista on myös se, että suurkilpailu Oulun Pokaali järjestettiin 24 kertaa, joista 16 kertaa Ilkka oli kilpailunjohtajana.
"Juuri katselimme vanhoja valokuvia. Sieltä löytyi myös otos, missä oli isä ja vastikään menehtynyt Christopher Wegelius meidän parvekkeella juurikin Pokaalin aikoihin."
Vaikuttaminen ei rajoittunut ainoastaan oman seuran asioihin, sillä hän ehti olla muun muassa myös Suomen Ratsastajainliiton hallituksen jäsen, kolme kautta Oulun valtuustossa, yleisten töiden lautakunnan puheenjohtaja sekä lähes loppuun saakka Tuiran seurakuntaneuvostossa ja Oulun Seurakuntayhtymän valtuustossa. Vapaaehtoistyö alkoi jo opiskeluaikoina Ylioppilaskunnasta. Vapaaehtoistyön tärkeyttä hän halusi opettaa myös tyttärilleen, ja kuinka sen avulla saadaan tärkeitä asioita tapahtumaan.
"Isä oli monessa mukana ja aikaansaava niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin. Pitkä työura alkoi Toppilan lämpövoimalaitoksen projektipäällikkönä, jonka jälkeen hän oli omien yritystensä toimitusjohtajana. Viimeiset 10 vuotta ennen eläkkeelle siirtymistään hän työskenteli kehitysjohtajana Pohjois-Pohjanmaan liitossa."
Ilkka kiersi vaimonsa Leenan kanssa paljon estekilpailuissa seuraten kilpailevien tyttöjensä menoa.
"Se oli meille koko perheen yhteinen harrastus useamman vuosikymmenen ajan. Vielä viime kesänäkin asuntoauto suuntasi kilpailuihin ja iltaisin päivän päätteeksi aina grillattiin. Kesämökkiä ei tarvittu, kun asuntoauto ja grilli oli helppo siirtää milloin mihinkin kilpailuun. Savonlinna oli isälle yksi mieluisimmista kilpailupaikoista, koska silloin oli mahdollista käydä myös oopperassa."
Eläkkeellä "Upin" vauhtia ja vetreyttä ylläpiti myös Annan vuonna 2017 syntynyt lapsenlapsi Paavo, jonka kanssa Ilkka ehti pelata useat jalkapallopelit. Opettipa hän tyttärenpojalleen myös kalastusta Pyykösjärven rannalla.
"Isäni toivoi, että ratsastusta arvostettaisiin sekä tuettaisiin joskus kuten jääkiekkoa ja Äimärautio oli hänelle tärkeä paikka loppuun saakka oman hevostallin talkkarina", Mari Yliniemi muistelee.
Ilkkaa jäivät kaipaamaan vaimo Leena, tyttäret Mari ja Anna, pikku-Paavo sekä laaja ystäväpiiri.
Ilkka Yliniemen muistoa kunnioitten ja surussa myötäeläen
Oulun Ratsastajat ry
