Muistamme: Tallimestari hallitsi kengityksen

Tallimestari Tauno ”Tane” Rauhala on poistunut paremmille ratsastuskentille. Hän nukkui pois Muonion terveyskeskuksessa läheistensä läsnä ollessa 11. päivä heinäkuuta lyhyen sairastelun jälkeen. Tane oli pohjoisen poika, joka teki 40-vuotisen uran hevosten parissa Helsingissä mm. Ratsupoliisissa ja Tuomarinkylän ratsastuskoululla.

Tane syntyi kesäkuussa 1934 Muonion Äkäsjärvellä. Pojan koltiaisesta asti hän oli kiinnostunut eläimistä. Tämä näkyi erityisen hyvin evakkomatkalla Ruotsissa, missä hän opetti muita lapsia tunnistamaan lintujen lauluja. Myös porot olivat lähellä hänen sydäntään, ja hän huolehtikin tätinsä poroista.

Hevosiin Tane tutustui kunnolla suorittaessaan varusmiespalvelustaan ratsuväessä Ypäjällä vuonna 1954. Armeijan jälkeen Tane palasi takaisin pohjoiseen, mutta oli hakenut Ypäjälle opiskelemaan. Tieto Ypäjälle pääsystä tuli Särkivaaran savotalle, jonka myötä Tane otti ja lähti, sekä jäi sille tielle. Työura Helsingissä kengitysseppänä alkoi vuonna 1957. Tunnustusta työurastaan hän sai vuonna 1993, kun Suomen Kengityssepät ry nimesi hänet vuoden sepäksi.

Helsingissä vierähti lopulta 40 vuotta, mutta kotiseutu ei kuitenkaan unohtunut vuosien varrella, vaan Tane kävi aina lomillansa pohjoisessa. Samassa vanavedessä tuli mukana uusia ystäviä Helsingistä. Helsingin poikien kanssa käytiin reissuilla Norjassa, hillastamassa ja kalastamassa. Kesäiset vierailut jatkuivat Tanen eläkkeelle jäämisen jälkeen. Niistä oli myös iloa Tanen sukulaislapsille, sekä Tanen äidille, jolla oli aina valmiina vanhan talon korjausprojekteja lomalaisten tullessa.

Tane jäi eläkkeelle vuonna 1997, oltuaan 10 vuotta tallimestarina Ratsupoliisissa Helsingin Ruskeasuolla. Hevosurheilu-lehdessä vuonna 1997 eläkeilmoituksessa toivottiin, ettei Tane kokonaan karkaisi Lappiin, mutta niin hän vain teki. Hän muutti takaisin kotitilalleen Äkäsjärvelle, jossa asui muutaman vuoden ympärivuotisesti. Liikkuminen asioille hoitui veneellä tai suksilla Muotkavaaraan ja siitä julkisilla eteenpäin. Veneen avulla Tane myös kuljetti järven toiselta puolelta omalla palstallaan itsetehtyjä polttopuita. Vanhoilla päivillä hän huomasi kuitenkin, että talvet oli mukavampi asua kirkonkylällä lähellä palveluita, vanhuksille suunnatussa rivitalossa.

Vuonna 2020 Tane sai toispuolisen halvauksen, ja sen myötä kotitilalla vietettiin vähemmän aikaa. Helsingin vieraiden käydessä, Tane löytyi kuitenkin aina Äkäsjärveltä. Hevosiakaan hän ei  unohtanut, vaan kävi innokkaasti raveissa Levillä ja Kaukosessa, kun sellainen mahdollisuus suotiin. 89-vuotiaana Tane muutti palvelutaloon, koska koki ettei pystynyt enää asumaan kotonaan yksin. Mieli ja järki pysyivät terävinä muun muassa ristikoiden avulla, mutta vanhuus ja halvaus tuntuivat kehossa.

Viimeiset hetkensä hän vietti Muonion terveyskeskuksessa sukulaisten ympäröimänä. Helsingissä vietetyt vuodet pystyi loppuun asti kuulemaan Tanen puheesta. Hevosetkin pysyivät mukana viimeiseen henkäykseen asti, koska 11. heinäkuuta 2025 vietettiin ensimmäistä kertaa YK:n maailman hevosten päivää.

Tane siunataan Muonion kirkossa 9.8. Kello 13, ja saatellaan viimeiselle matkalle äitinsä ja veljensä vierelle. Tanea jäävät kaipaamaan siskot ja sisarusten lapset perheineen.

Pirkko Rauhala, Tanen veljentytär

Päivitys 30.7. klo 14.15: Tämä verkossa julkaistu muistokirjoitusteksti on päivitetty Pirkko Rauhalan kirjoittamaan alkuperäiseen, pidempään muotoon.