Christopher Wegelius täyttää tänään 80 vuotta. Hän on varmasti eräs Suomen kaikkien aikojen menestyneimpiä kilparatsastajia, erityinen persoona ja oman tiensä kulkija alusta asti. Hänen kilparatsastusuransa on ainutlaatuinen Suomessa, kilpailihan hän jo vuonna 1963 Aachenissa. Vuosikymmenten mittaan tie vei kilpailemaan kansainvälisiin arvokisoihin ja kaikkiin kotimaan suurimpiin kilpailuihin, uran huippuhetkenä tietenkin Moskovan olympialaiset 1980.Christopher Wegelius asuu palvelutalossa ja eikä terveyssyiden takia itse anna haastattelua. Haastattelemme ihmisiä, jotka ovat seuranneet hänen ratsastajan urapolkuaan pitkältä ajalta ja läheltä. Hevosurheilu teki Wegeliuksesta laajan henkilökuvahaastattelun vuonna 2022, jonka olemme nyt nostaneet luettavaksi myös verkkolehteen. Linkki juttuun "Vanha mestari sanoo suoraan" löytyy tämän jutun lopusta. .”Chrissehän aloitti ratsastaa jo 9-vuotiaana, kun asuttiin osittain Tammisaaressa”, kertoo Christopher Wegeliuksen sisko Helene Söderblom.”Minä myös ratsastin ja itse asiassa koko meidän perhe. Dragsvikissa aluksi. Saimme molemmat Chrissen kanssa sitten omat hevoset, ja kun muutettiin kokonaan Helsinkiin, Chrissen hevonen tuotiin Ruskeasuolle. Muistan vielä senkin, että olimme koko perhe katsomassa ratsastusta olympialaisissa Helsingissä 1952. Se teki Chrisseen vaikutuksen, hän muistaa yhä mitkä hevoset siellä kilpailivat. Ihan pienestä lähtien Chrissellä on ollut valtavan suuri kiinnostus hevosiin.". "Maire Andersson-Blondyx opetti Chrisseä sitten Ruskeasuolla, mutta kyllä hän aika itsenäisesti myös ratsasteli. Mairen kautta tuli Suomeen valmentamaan varmaan sen ajan kuuluisin estevalmentaja saksalainen H-H Brinckmann ja häntä Chrisse kovasti arvosti. Chrisse kilpaili myös monella Keskustallin hevosella.”Sitten tuli opiskelujen aika. ”Meidän vanhemmat oikeastaan määräsi, että opiskella pitää. Vaikka kyllä ne hevoset ja opiskelu koko ajan kilpaili keskenään Chrissen elämässä ja vanhemmat myös todella paljon kannusti Chrisseä ratsastusuralla. Hän lähti sitten Irlantiin ratsastamaan ammatikseen 28-vuotiaana, ja löysi sieltä vaimonkin. He myöhemmin erosivat.”Christopher Wegeliuksella on kaksi poikaa, joista toinen asuu Englannissa ja toinen Italiassa.Mikä sisaren mielestä on Chrissen menestyksen salaisuus?”No hän on kyllä lapsesta asti ollut äärettömän määrätietoinen ihminen!”. Tom Gordin: Chrisse on aina ollut oman tiensä kulkija Tom Gordin tutustui Christopher Wegeliukseen Ruskeasuolla ollessaan itse vielä teini.”Joo, Chrisse oli meitä varmaan 10 vuotta vanhempi, parikymppinen, ja me ihailtiin häntä kovasti, hän oli niin taitava! Ei häntä tainnut kukaan silloin valmentaa, itse valmensi itseään. Chrissellä oli ratsastusuransa aikana erilaisia kausia, hän kyllä oli avoin omaksumaan uusia metodeita. Tuohon aikaan 70-luvulla kaikki vannoivat saksalaisen ratsastustyylin nimeen, ja Chrisse arvosti ja ihaili Alvin Schockemöhleä ja erityisesti Gert Wiltfangia. Chrisse on aina ollut rohkea oman tiensä kulkija, ei ollut mukana missään ryhmässä tai joukkueessa.”Hänellä ei ollut omia kilpahevosia.”Ei, hän oli niin hyvä, että hänelle tarjottiin aina hyviä hevosia kilpailtavaksi. Con Amour, Irish Dream, No Girls, Solar Lady, Trigger Hill, Monday Morning… lista on pitkä. Monet yksityishenkilöt halusivat, että juuri hän kilpailee heidän hevosillaan. Chrissehän on aika mustavalkoinen tyyppi, ei ehkä valmentaja, hänelle kilpaileminen oli kaikki kaikessa. Ja hänen hevosensa olivat aina loistavassa kunnossa. Hän todella osaa lukea hevosia, tietää tasan tarkkaan mitä hevonen tarvitsee – ja mitä se ei tarvitse.”Sitten Christopher Wegelius lähti Irlantiin.”Juu, ja siellä hän ikään kuin hylkäsi vanhan saksalaisen tyylin ja muutti ratsastustaan paljon kevyemmäksi. Hän vietti siellä kaksi vuotta hevosperheen luona, ratsasti ja kilpaili.”Wegelius vaikutti Gumbölessä 1990-luvun puoliväliin asti, kunnes siirtyi Siuntioon. SKOP-pankin kaatumisen jälkeen hän ryhtyi välittämään erityisesti venäläisiä hevosia.”Chrisse välitti mm Eevi-Pirre Rautiaisen Ritmitsnoin (Rejs - Chertopoloh) Amerikkaan vuonna 1995. Siellä se sai uuden nimen Rhytmical ja voitti Nona Garsonin kanssa lukuisia isoja kansainvälisiä maailmancup-luokkia ja osallistui olympialaisiin.”Christopher Wegelius teki merkittävän päivätyön myös Suomen Ratsastajanliitossa puheenjohtajana vuosina 1985 - 1992.”Chrisse nosti liiton 80-luvulla ihan uudelle tasolle, hän hankki liitolle täydellisen estekaluston ja tilapäiskarsinat, ja sai liiton talouden erinomaiseen kuntoon, sijoitti liiton varoja todella menestyksellisesti."Hän on hyvin avoin uusille asioille ratsastuksessa, kun George Morris alkoi käymään Suomessa, Chrisse ymmärsi nopeasti, kuinka tehokas Morrisin todella kevyt tyyli on.”Tom Gordin, olet tuntenyt Christopher Wegeliuksen kuutisenkymmentä vuotta, miksi hän mielestäsi on ollut niin menestyksekäs?”Siihen on monta syytä. Ennen kaikkea, hän on puhtaasti urheilija, ihan täysverinen. Enkä tiedä ketään, jolla on niin kova kilpailuvietti, hän kerta kaikkiaan vihaa häviämistä! Toki hänellä on ollut myös loistava fyysinen kunto ja hapenottokyky. Chrisse ei ole joukkueurheilija vaan oman tiensä kulkija, Suomen ratsastusurheilun valovoimaisin ja pitkäaikaisin tähti. Sivistynyt, historiasta kiinnostunut tunneihminen, joka arvostaa järjestystä.”. Nina Fagerström: "Kyllähän Chrisse on viitoittanut mun tien"Nina Fagerström päätyi Christopher Wegeliuksen valmennettavaksi hauskalla tavalla vuonna 1996.”No kun mä 14-vuotiaana mietin TET-paikkaa niin äiti sanoi mulle, että kysy Chrisseltä. Mä ajattelin, että kehtaako sitä, mutta äiti sanoi tapansa mukaan, ettei kysyminen mitään maksa!", Fagerström muistaa. Ensimmäiset päivät Nina siivosi karsinoita, sitten Wegelius pisti hänet hevosen selkään.”Ilmeisesti hän tykkäsi siitä mitä näki koska aika pian sain ratsastaa jo paljon. Menin koulun jälkeen aina junalla Siuntioon, ratsastin 6 hevosta, silloin ehdin just ja just viimeisellä junalla kotiin. Ja viikonloppuisin olin usein yötä siellä tallinvintillä ja ratsastin päivät.”Millainen Wegelius oli valmentajana?”No suuri auktoriteetti tietenkin, mähän olin tosi nuori. Hän oli myös tiukka ja vaativa, mutta mä olin aiemmin ollut Jepa Idmanin opetuksessa, ettei se mua häirinnyt, olin tottunut. Tallissa oli kova kuri ja säännöt, mutta samalla Chrisse oli myös todella suora ja reilu. Hyvin pärjäsi, kun teki vain mitä sanottiin.”Aika pian Chrisse jo halusi, että alat kilpailemaan hänen hevosillaan.”No juu. Katsottiin paljon hänen vanhoja ratojaan videolta, ja hän laittoi mut rakentamaan ratoja ja itse miettimään niitä juttuja. Aina hypättiin treeneissä rataa tai sen osia. Mähän olin mennyt aiemmin vaan jotain metrin ratoja, olin ihan valkoinen paperi, jota Chrisse lähti kehittämään. Aika pian Chrisse laittoi mut menemään Reitarin kanssa 120, sitten 130-ratoja. Ja ehkä vuoden päästä menin Oulussa 150-radan ja tulin Reitorilla kolmanneksi.”Aikamoinen saavutus.”Ei sitä oikein ajatellut silloin, meni vaan. Mä olin silloin just ehkä 15-vuotias.Chrisse Wegelius auttoi monin tavoin.”Kyllä hän oli aina tukena. Hänen avullaan pääsin PM -joukkueeseenkin ja aina hän yritti varmistaa, että mulla on hevosia käytössä, kisasin siis sittemmin muillakin kuin Chrissen hevosilla, muistaakseni ainakin Petu Pesosen hevosilla.””Meillä synkkas aina hyvin, luulen, että hän, kun hän itse vähensi omaa kilpailemistaan, hän sai ehkä samoja onnistumisen tunteita mun menestyksen kautta, kuin oli saanut omilla radoillaan. Hän on kyllä seurannut mun uraa vuosikausia ja oli myös ylpeä minusta.”Mitkä olivat tärkeimmät asiat mitä Chrisse valmentajana painotti?”Tekemisen piti olla yksinkertaista ja systemaattista, asioista ei saanut tehdä vaikeita. Chrisse oli myös ihan edelläkävijä mitä tulee keveyteen, hän painotti keveyden merkitystä ratsastaessa aina. Ja herkkyyden, se oli tärkeää. Hän saattoi jopa vähän hermostua, jos joku hevosenostaja oli kokeilemassa jotain hänen myyntiheppaa ja jos ostaja potki ja käytti kovaa kättä. ”Ei sitä tarvitse potkia! Se on herkkä ja pehmeä, toimii kyllä ihan pienillä!” Ja pelkästään perusnivelillä yleensä ratsastettiin, kotona ja kisoissa.””Kyllähän Chrisse on viitoittanut mun tien. Hänen avullaan pääsin ensin Royne Zettermanille Ruotsiin kesäksi, ja kun koulu oli ohi, varmaan Chrisse ja Royne pohtivat keskenään mitä ton tytön kanssa pitäis tehdä. Ja sitten mulle sanottiin, että soita Stephexin omistajalla Stephan Conterille. Soitin, ja Stephan pyysi, että lähetän videoita mun radoista ja kun hän oli ne nähnyt, niin tuli viesti tervetuloa tänne. Ja kyllä ne Chrissen opit on vieläkin käytössä, se asioiden yksinkertaistaminen, selkeys ja herkkyys. Niihin perustuu myös mun ratsastus.”Päivitys 15.9. klo 22: Muutettu ajankohtaa Gumbölen tallin ajoista. .Vanha mestari sanoo suoraan.Hurja challenge laatikollisesta shampanjaa - pystyykö Finnderbyn hyppäämään tuosta vain?
Christopher Wegelius täyttää tänään 80 vuotta. Hän on varmasti eräs Suomen kaikkien aikojen menestyneimpiä kilparatsastajia, erityinen persoona ja oman tiensä kulkija alusta asti. Hänen kilparatsastusuransa on ainutlaatuinen Suomessa, kilpailihan hän jo vuonna 1963 Aachenissa. Vuosikymmenten mittaan tie vei kilpailemaan kansainvälisiin arvokisoihin ja kaikkiin kotimaan suurimpiin kilpailuihin, uran huippuhetkenä tietenkin Moskovan olympialaiset 1980.Christopher Wegelius asuu palvelutalossa ja eikä terveyssyiden takia itse anna haastattelua. Haastattelemme ihmisiä, jotka ovat seuranneet hänen ratsastajan urapolkuaan pitkältä ajalta ja läheltä. Hevosurheilu teki Wegeliuksesta laajan henkilökuvahaastattelun vuonna 2022, jonka olemme nyt nostaneet luettavaksi myös verkkolehteen. Linkki juttuun "Vanha mestari sanoo suoraan" löytyy tämän jutun lopusta. .”Chrissehän aloitti ratsastaa jo 9-vuotiaana, kun asuttiin osittain Tammisaaressa”, kertoo Christopher Wegeliuksen sisko Helene Söderblom.”Minä myös ratsastin ja itse asiassa koko meidän perhe. Dragsvikissa aluksi. Saimme molemmat Chrissen kanssa sitten omat hevoset, ja kun muutettiin kokonaan Helsinkiin, Chrissen hevonen tuotiin Ruskeasuolle. Muistan vielä senkin, että olimme koko perhe katsomassa ratsastusta olympialaisissa Helsingissä 1952. Se teki Chrisseen vaikutuksen, hän muistaa yhä mitkä hevoset siellä kilpailivat. Ihan pienestä lähtien Chrissellä on ollut valtavan suuri kiinnostus hevosiin.". "Maire Andersson-Blondyx opetti Chrisseä sitten Ruskeasuolla, mutta kyllä hän aika itsenäisesti myös ratsasteli. Mairen kautta tuli Suomeen valmentamaan varmaan sen ajan kuuluisin estevalmentaja saksalainen H-H Brinckmann ja häntä Chrisse kovasti arvosti. Chrisse kilpaili myös monella Keskustallin hevosella.”Sitten tuli opiskelujen aika. ”Meidän vanhemmat oikeastaan määräsi, että opiskella pitää. Vaikka kyllä ne hevoset ja opiskelu koko ajan kilpaili keskenään Chrissen elämässä ja vanhemmat myös todella paljon kannusti Chrisseä ratsastusuralla. Hän lähti sitten Irlantiin ratsastamaan ammatikseen 28-vuotiaana, ja löysi sieltä vaimonkin. He myöhemmin erosivat.”Christopher Wegeliuksella on kaksi poikaa, joista toinen asuu Englannissa ja toinen Italiassa.Mikä sisaren mielestä on Chrissen menestyksen salaisuus?”No hän on kyllä lapsesta asti ollut äärettömän määrätietoinen ihminen!”. Tom Gordin: Chrisse on aina ollut oman tiensä kulkija Tom Gordin tutustui Christopher Wegeliukseen Ruskeasuolla ollessaan itse vielä teini.”Joo, Chrisse oli meitä varmaan 10 vuotta vanhempi, parikymppinen, ja me ihailtiin häntä kovasti, hän oli niin taitava! Ei häntä tainnut kukaan silloin valmentaa, itse valmensi itseään. Chrissellä oli ratsastusuransa aikana erilaisia kausia, hän kyllä oli avoin omaksumaan uusia metodeita. Tuohon aikaan 70-luvulla kaikki vannoivat saksalaisen ratsastustyylin nimeen, ja Chrisse arvosti ja ihaili Alvin Schockemöhleä ja erityisesti Gert Wiltfangia. Chrisse on aina ollut rohkea oman tiensä kulkija, ei ollut mukana missään ryhmässä tai joukkueessa.”Hänellä ei ollut omia kilpahevosia.”Ei, hän oli niin hyvä, että hänelle tarjottiin aina hyviä hevosia kilpailtavaksi. Con Amour, Irish Dream, No Girls, Solar Lady, Trigger Hill, Monday Morning… lista on pitkä. Monet yksityishenkilöt halusivat, että juuri hän kilpailee heidän hevosillaan. Chrissehän on aika mustavalkoinen tyyppi, ei ehkä valmentaja, hänelle kilpaileminen oli kaikki kaikessa. Ja hänen hevosensa olivat aina loistavassa kunnossa. Hän todella osaa lukea hevosia, tietää tasan tarkkaan mitä hevonen tarvitsee – ja mitä se ei tarvitse.”Sitten Christopher Wegelius lähti Irlantiin.”Juu, ja siellä hän ikään kuin hylkäsi vanhan saksalaisen tyylin ja muutti ratsastustaan paljon kevyemmäksi. Hän vietti siellä kaksi vuotta hevosperheen luona, ratsasti ja kilpaili.”Wegelius vaikutti Gumbölessä 1990-luvun puoliväliin asti, kunnes siirtyi Siuntioon. SKOP-pankin kaatumisen jälkeen hän ryhtyi välittämään erityisesti venäläisiä hevosia.”Chrisse välitti mm Eevi-Pirre Rautiaisen Ritmitsnoin (Rejs - Chertopoloh) Amerikkaan vuonna 1995. Siellä se sai uuden nimen Rhytmical ja voitti Nona Garsonin kanssa lukuisia isoja kansainvälisiä maailmancup-luokkia ja osallistui olympialaisiin.”Christopher Wegelius teki merkittävän päivätyön myös Suomen Ratsastajanliitossa puheenjohtajana vuosina 1985 - 1992.”Chrisse nosti liiton 80-luvulla ihan uudelle tasolle, hän hankki liitolle täydellisen estekaluston ja tilapäiskarsinat, ja sai liiton talouden erinomaiseen kuntoon, sijoitti liiton varoja todella menestyksellisesti."Hän on hyvin avoin uusille asioille ratsastuksessa, kun George Morris alkoi käymään Suomessa, Chrisse ymmärsi nopeasti, kuinka tehokas Morrisin todella kevyt tyyli on.”Tom Gordin, olet tuntenyt Christopher Wegeliuksen kuutisenkymmentä vuotta, miksi hän mielestäsi on ollut niin menestyksekäs?”Siihen on monta syytä. Ennen kaikkea, hän on puhtaasti urheilija, ihan täysverinen. Enkä tiedä ketään, jolla on niin kova kilpailuvietti, hän kerta kaikkiaan vihaa häviämistä! Toki hänellä on ollut myös loistava fyysinen kunto ja hapenottokyky. Chrisse ei ole joukkueurheilija vaan oman tiensä kulkija, Suomen ratsastusurheilun valovoimaisin ja pitkäaikaisin tähti. Sivistynyt, historiasta kiinnostunut tunneihminen, joka arvostaa järjestystä.”. Nina Fagerström: "Kyllähän Chrisse on viitoittanut mun tien"Nina Fagerström päätyi Christopher Wegeliuksen valmennettavaksi hauskalla tavalla vuonna 1996.”No kun mä 14-vuotiaana mietin TET-paikkaa niin äiti sanoi mulle, että kysy Chrisseltä. Mä ajattelin, että kehtaako sitä, mutta äiti sanoi tapansa mukaan, ettei kysyminen mitään maksa!", Fagerström muistaa. Ensimmäiset päivät Nina siivosi karsinoita, sitten Wegelius pisti hänet hevosen selkään.”Ilmeisesti hän tykkäsi siitä mitä näki koska aika pian sain ratsastaa jo paljon. Menin koulun jälkeen aina junalla Siuntioon, ratsastin 6 hevosta, silloin ehdin just ja just viimeisellä junalla kotiin. Ja viikonloppuisin olin usein yötä siellä tallinvintillä ja ratsastin päivät.”Millainen Wegelius oli valmentajana?”No suuri auktoriteetti tietenkin, mähän olin tosi nuori. Hän oli myös tiukka ja vaativa, mutta mä olin aiemmin ollut Jepa Idmanin opetuksessa, ettei se mua häirinnyt, olin tottunut. Tallissa oli kova kuri ja säännöt, mutta samalla Chrisse oli myös todella suora ja reilu. Hyvin pärjäsi, kun teki vain mitä sanottiin.”Aika pian Chrisse jo halusi, että alat kilpailemaan hänen hevosillaan.”No juu. Katsottiin paljon hänen vanhoja ratojaan videolta, ja hän laittoi mut rakentamaan ratoja ja itse miettimään niitä juttuja. Aina hypättiin treeneissä rataa tai sen osia. Mähän olin mennyt aiemmin vaan jotain metrin ratoja, olin ihan valkoinen paperi, jota Chrisse lähti kehittämään. Aika pian Chrisse laittoi mut menemään Reitarin kanssa 120, sitten 130-ratoja. Ja ehkä vuoden päästä menin Oulussa 150-radan ja tulin Reitorilla kolmanneksi.”Aikamoinen saavutus.”Ei sitä oikein ajatellut silloin, meni vaan. Mä olin silloin just ehkä 15-vuotias.Chrisse Wegelius auttoi monin tavoin.”Kyllä hän oli aina tukena. Hänen avullaan pääsin PM -joukkueeseenkin ja aina hän yritti varmistaa, että mulla on hevosia käytössä, kisasin siis sittemmin muillakin kuin Chrissen hevosilla, muistaakseni ainakin Petu Pesosen hevosilla.””Meillä synkkas aina hyvin, luulen, että hän, kun hän itse vähensi omaa kilpailemistaan, hän sai ehkä samoja onnistumisen tunteita mun menestyksen kautta, kuin oli saanut omilla radoillaan. Hän on kyllä seurannut mun uraa vuosikausia ja oli myös ylpeä minusta.”Mitkä olivat tärkeimmät asiat mitä Chrisse valmentajana painotti?”Tekemisen piti olla yksinkertaista ja systemaattista, asioista ei saanut tehdä vaikeita. Chrisse oli myös ihan edelläkävijä mitä tulee keveyteen, hän painotti keveyden merkitystä ratsastaessa aina. Ja herkkyyden, se oli tärkeää. Hän saattoi jopa vähän hermostua, jos joku hevosenostaja oli kokeilemassa jotain hänen myyntiheppaa ja jos ostaja potki ja käytti kovaa kättä. ”Ei sitä tarvitse potkia! Se on herkkä ja pehmeä, toimii kyllä ihan pienillä!” Ja pelkästään perusnivelillä yleensä ratsastettiin, kotona ja kisoissa.””Kyllähän Chrisse on viitoittanut mun tien. Hänen avullaan pääsin ensin Royne Zettermanille Ruotsiin kesäksi, ja kun koulu oli ohi, varmaan Chrisse ja Royne pohtivat keskenään mitä ton tytön kanssa pitäis tehdä. Ja sitten mulle sanottiin, että soita Stephexin omistajalla Stephan Conterille. Soitin, ja Stephan pyysi, että lähetän videoita mun radoista ja kun hän oli ne nähnyt, niin tuli viesti tervetuloa tänne. Ja kyllä ne Chrissen opit on vieläkin käytössä, se asioiden yksinkertaistaminen, selkeys ja herkkyys. Niihin perustuu myös mun ratsastus.”Päivitys 15.9. klo 22: Muutettu ajankohtaa Gumbölen tallin ajoista. .Vanha mestari sanoo suoraan.Hurja challenge laatikollisesta shampanjaa - pystyykö Finnderbyn hyppäämään tuosta vain?