Kun viisi viikkoa koomassa ollut Tarja Patrikainen heräsi, hän totesi puolisolleen: Mitä lie tapahtunut

Kun Jarmo Peittola syyskuun 8. päivänä hälytettiin tuttuun osoitteeseen Haapalanlahden ratsastuskoululle Sotkamossa, hän löysi puolisonsa Tarja Patrikaisen istumassa ratsastuskypärä päässä tallin vessassa, pöntön kannella. Patrikainen sylki siinä verta, ihmetellen mikä hänellä on. Hän kysyi puolisolta, että "mistä tätä verta näin paljon tulee", ja totesi, ettei pysty nielemäänkään. Peittola huomasi heti, että vaikka puoliso puhui ja vastaili kysymyksiinkin, läsnä hän ei ollut."Tarja oli aivan sekaisin."Peittola ei vielä tiennyt miten vaarallinen tilanne oli, mutta sen verran pahalta se näytti, että hän soitti ambulanssin. Myöhemmin samana päivänä Kajaanin keskussairaalassa selvisi, että nyt on niin tosi kysymyksessä, että Kajaanissa ei pystytä auttamaan. Paikalle lähetettiin lääkärikopteri, mutta tuona päivänä oli ukkosta ja niin kova tuuli, että kopteri ei pystynyt laskeutumaan sairaalan katolle. Patrikainen kuljetettiin autolla Vaalaan ja sieltä kopterilla Ouluun teho-osastolle, jonne hän jäi lähes kolmeksi viikoksi. Patrikainen itse ei muista tapahtuneesta mitään muuta kuin jostain syystä sen, että on pessyt hevosta pesupaikalla. Tapahtuneella ei ole myöskään silminnäkijöitä, sillä paikalla oli vain aiemmin ollut toinen ratsastaja. Hän oli tullut pois kentältä samalla hetkellä kun Patrikainen oli mennyt sinne hevosensa kanssa. Sekä kesäharjoittelija, joka oli ollut omissa töissään tallin toisella puolella siihen asti, kunnes löysi Patrikaisen vessasta. Siihen katkesi filmi moneksi viikoksi. Sitä Patrikainen ihmettelee yhä, että oli kuitenkin pesun jälkeen vienyt hevosen tarhaan ja palannut sieltä, vaikka ei siitä mitään muistakaan. Jossakin vaiheessa hän oli saanut niin kovan iskun leukaansa, että alaleuan hampaat olivat irronneet ja alaleuka oli neljänä kappaleena. Vaarallisin oli verenvuoto aivoissa. Leuassa oleva jälki antaa vahvaa viitettä siitä, että leukaan oli osunut kavio. Mutta tapahtuiko tämä kenties pesupaikalla, johon muisti katkeaa vai vasta sen jälkeen tarhalle mennessä, mahdoton tietää. Ehkä jostakin kertoo se, että tarhassa oli vain yksi lanka kiinni laitettuna. "Siinä oli sellainen painostavan kuuma päivä, joka kääntyi myöhemmin myrskyksi ja liikkeellä oli todella paljon ampiaisia", hän toteaa.Patrikainen miettii yhä uudelleen ja uudelleen, miten hänen oma, tuttu ja äärimmäisen kiltti 19-vuotias latvianhevosensa Land Great (Le Cowando - Donnerbube II) olisi häntä potkaissut. Kokenutta hevosnaista, joka on tehnyt hevosten kanssa töitä koko elämänsä, ratsastanut SM-tasolla ja maajoukkueessa, ollut ratsastuskouluyrittäjänä ja valmentajana ja on yksi menestyneimpiä ratsastajia Pohjois-Suomessa.Patrikainen on puhunut asiasta paljon ratsastavien ystäviensä kanssa ja yllättynyt siitä, miten monelle on itse asiassa tapahtunut jotakin vastaavaa. Vastausta kysymykseen ei ole luvassa, jos sellaiseksi ei riitä, että hevosen kanssa tilanne tulee eteen äkkiarvaamatta, eikä siinä katsota, onko ammattilainen vai ei."Tuli mieleen se Susunkin juttu", Patrikainen sanoo hiljaa ja viittaa toukokuussa menehtyneeseen Susanna Freyhin. Patrikainen sanoo olevansa kiitollinen siitä, että sai elää. Se ei ollut mitenkään itsestään selvää. Päinvastoin, ennuste oli huono. Hän oli koomassa viisi viikkoa, josta puolet nukutettuna. Ensimmäiset herätysyritykset jouduttiin keskeyttämään kovien epilepsiaoireiden takia. Kolmas herätysyritys olisi viimeinen, jäljellä olisi enää saattohoito, sanoi lääkäri. Hänen annettiin levätä nukutuksessa vielä yksi vuorokausi, sitten yhdistelmä viittä eri epilepsialääkettä suoraan suoneen ja toivottiin parasta. Tällä kertaa onnistuttiin. Narkoosi saatiin päätökseen, mutta potilas ei vielä herännyt koomasta. Tässä vaiheessa hänet siirrettiin teho-osastolle Kajaaniin.Peittola kävi joka päivä katsomassa vaimoa sairaalassa. Eräänä päivänä hän näki jo ovelta, että Patrikainen oli nostettu sängyssä puoli-istuvaan asentoon. Kuullessaan ääniä ovelta hän käänsi päänsä ja totesi puolisolleen: "Mitä lie tapahtunut."Toipuminen alkoi tästä, vaikka oli alussa hidasta. Kaiken lisäksi hengitysputken sijaintipaikkaan iski sairaalabakteeri, joka aiheutti verenmyrkytyksen. Kun hän sairaalasta kotiutui, hän liikkui ensin pyörätuolilla, sen jälkeen rollaattorilla. Kävelemään oli opeteltava lähes nollasta. Kädet alkoivat toimia viimeisenä, lusikkaa piti opetella käyttämään uudelleen ja esimerkiksi kahvikupin pitäminen on vasta hiljattain alkanut olla mahdollista. Pariskunta kiittelee suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää ja lääkäreiden huikeaa osaamista. Patrikainen sanoo myös, että hyvä ystävä, kajaanilainen fysioterapeutti Kirsi Piirainen on ollut suurena apuna. "Kirsin apu oli aivan korvaamaton ja iso osa sitä, että olen kuitenkin näin nopeasti toipunut."Patrikainen on noussut jo hevosensa selkään. Lande haettiin kuukausi sitten hoidosta tutulta Etelä-Suomessa ja se on nyt Jormualla. Vielä hän ei jaksa isoliikkeisellä hevosella niin kuin ennen, tietenkään. Mutta suunta on selvä, se on eteenpäin. Patrikaisen tapauksesta kertoi ensimmäisenä Kainuun Sanomat. ."Nanosekunnin musta hetki" – Väsyneenä tapahtunut onnettomuus sai Riitta Rautiaisen miettimään hevosihmisen jaksamista

Kun viisi viikkoa koomassa ollut Tarja Patrikainen heräsi, hän totesi puolisolleen: Mitä lie tapahtunut

Aiheeseen liittyvää

Hevonen ojassa, karhu lietealtaassa – pelastusyksikkö tulee apuun

Maailmanranking 10/2026: Tim Price jatkaa ykkösenä, Sanna Siltakorpi kärjessä suomalaisista

Ratkaisunanto siirtyy Jaana Mäkisen Hevostalli.net-tapauksessa

Tuomari Summasen kello vaikeni 50 vuoden jälkeen: "Olen kiitollinen"