Orvokki Jalkanen: "Kantakirjoista on tullut enemmänkin hevosrekistereitä"

Tapaamme Orvokki "Okki" Jalkasen hänen Espoon kodissaan, ja kiinnostuksen kohteet eivät jää epäselviksi: kaikkialla on tauluja hevosista, hevospatsaita, valokuvia omista hevosista, mm Henrik Tikkasen hieno sarja ratsastajapiirroksia - Tikkanen lahjoitti ne aikoinaan Lauri Jalkaselle. Jo 1960-luvulla Okki ja Lauri Jalkasen kiinnostus suuntautui paitsi ratsastukseen, erityisesti hevosten sukuihin ja kantakirjoihin ja Okki Jalkanen tunteekin erityisesti estehevosten sukuja.Vuosikymmenten mittaan pariskunta kävi vuosittain Euroopassa eri kantakirjojen oripäivillä ja huutokaupoissa, kävipä Lauri kylmän sodan aikaan laittomasti Neuvostoliiton puolella myös katsomassa kuuluisaa Trakehnen-siittolaa..OkkiJoulupäivänä 81 vuotta täyttävä Orvokki ”Okki” Jalkanen on hevosmaailman Grand Old Lady. Hän aloitti ratsastuksen Helsingissä Ruskeasuolla Osku Andersson-Blondyxin oppilaana, mutta muutti Tampereelle 15-vuotiaana kun isä siirtyi Tampereelle töihin. Okki Jalkanen jatkoi ratsastusharrastusta Kaupin tallilla siihen asti, kunnes lähti Helsinkiin opiskelemaan, ja tapasi ensimmäisessä työpaikassaan jo edesmenneen miehensä Lauri Jalkasen..Intohimoiset. Mitä ajattelet kantakirjoista ja niiden merkityksestä nykyään?”Mielestäni kantakirjojen funktio on täysin muuttunut. Koska nykyään yhdistellään geenejä vähän sieltä sun täältä. Eikä siinä mitään, koska kaikkien päämäärä on jalostaa mahdollisimman hyvä ja lajiinsa sopiva hevonen. Mutta sanoisin että kantakirjat ovat nykyään enemmän hevosrekistereitä”, toteaa Okki Jalkanen.Entä FWB?"Hevosrekisterihän sekin on, kuten SWB tai DWB. Nykyään lähes kaikkiin kantakirjoihin hyväksytään hyvin laajasti hyviä hevosia. Suljettuja kantakirjoja on enää vähän, trakehner johon hyväksytään muista roduista vain täysverisiä, angloarabeja ja arabeja. Ja tietenkin suomenhevonen.””Zangersheidehan on nykyään myös kantakirja”, Jalkanen jatkaa ”Aikoinaan Leon Melchior teki kaikenlaisia kokeiluja, risteytti ratsuja ravureihin ja muuta. Nykyään tilanne on eri, Zangersheide on keskittynyt tuottamaan ainoastaan estepuolen suoritushevosia. Judy-Ann Melchior ja Christian Ahlmann tekevät hyvää työtä ja ovat nostaneet paljon Z-hevosten arvostusta. Moni suomalainenkin kasvattaja rekisteröi varsansa Zangersheideen, esimerkiksi Kimmo Lahti.”Jalkasen mielestä kantakirjojen merkitys on vähentynyt nykyään.”Toki lähes kaikki kantakirjat järjestävät omien oripäiviensä yhteydessä huutokauppoja, mutta kyllä kaikkein isoimmissa ratsuhevoshuutokaupoissa, kuten vaikka PSI-huutokaupassa on hevosia kaikista kantakirjoista.” Clarimore Jalkasilla itsellään on ollut monia hevosia vuosikymmenten mittaan. Viimeisin oli ori Clarimore, jolla heidän poikansa Tomi Jalkanen kilpaili useamman vuoden.”Se on hieno, karismaattinen ori. Vähän jäi harmittamaan että Tomin aika - kun hän on työssäkäyvä perheenisä - eikä talouskaan antanut myöten kilpailla isompaa Euroopassa. Jone Illin äiti Sanna Illi kommentoi juuri, että kilpailemisesta on tullut niin järjettömän kallista, että se kertakaikkiaan alkaa olla keskituloisen saavuttamattomissa. Nyt sitten kun Jose Bernardes halusi ostaa Clarimoren, niin myytiin se hänelle”, kertoo Okki Jalkanen.. Jalkanen on seurannut tiiviisti paitsi hevosjalostusta, myös kilparatsastusta vuosikymmeniä. Miten laji on muuttunut?”Paljon on tapahtunut hyvää kehitystä, hevosten kohtelussa ja turvallisuudessakin. Eläinlääketiede on kehittynyt ja hevosia osataan hoitaa paremmin. Mutta jotkut asiat ovat menneet väärään suuntaan. Mukaan on tullut paljon amatöörejä joilta puuttuu hevosmiestaito ja en tiedä ovatko he kiinnostuneita sitä hankkimaankaan. Nykyajan harrastajista on tullut vähän nössöjä”, nauraa Jalkanen ja jatkaa: ”Ei uskalleta laukata maastossa ja hypätä siellä esteitä. Ratsastus vaan on laji, jota ei koskaan voida tehdä täysin turvalliseksi, se on asia, joka jokaisen ratsastusta harrastavan pitää hyväksyä ja ymmärtää.””On hyvä että menneiden vuosien väkivaltaisesta kohtelusta on valtaosin päästy eroon. Sehän oli peräisin armeijasta. Mutta hevonen on iso 600-kiloinen pakoeläin, ja siksi ihmisen täytyy kohdella sitä johdonmukaisesti ja systemaattisesti, asettaa selkeät rajat.” Mitä Okki Jalkanen ajattelee suomalaisen kilparatsastuksen, erityisesti hänelle rakkaan esteratsastuksen tilanteesta?”Ratsastajan pitäisi mielestäni lähteä Keski-Eurooppaan tosi nuorena, jos haluaa edetä. Raha toki on haaste. Vasta kilpailemalla siellä todella hyviä vastaan, parhaiden valmentajien opissa, oppii ratsastamaan. Suomessa tyydytään liian vähään, ja joskus mietin onko nuorilla ratsastajillamme riittävästi kunnianhimoa ja sitä palavaa intohimoa lajiin?” Mutta palataanpa vielä hevosjalostukseen ja kantakirjoihin.”Este- ja kouluhevosten jalostus on lähtenyt eriytymään jo vuosikymmeniä sitten. Siitä huolimatta joskus, jos haetaan varsaan jotain tiettyä ominaisuutta, esimerkiksi hyvää laukkaa, saattaa kannattaa astuttaa koulutamma hyväliikkeisellä esteoriilla. Mutta silloin kasvattajan täytyy tietää mitä tekee ja olla todella taitava.”Trakehnerit ovat kautta elämän olleet sydäntä lähellä.”Trakeissa ei ole enää niin paljon sukuja joita voi käyttää. Vähän huolestuttaa mikä tulee olemaan niiden kohtalo. Toisaalta, monet trakiorit ovat jättäneet todella hienoja kouluhevosia, kuten vaikka Daleran isä Easy Game tai aikoinaan Totilaksen isä Gribaldi", summaa Okki Jalkanen.."Tässä hevosessa ei kapasiteetti lopu" - Clarimore nyt Jose Bernardeksella

Orvokki Jalkanen: "Kantakirjoista on tullut enemmänkin hevosrekistereitä"

Aiheeseen liittyvää