Peruspuksukauppiaan asiakkaan toivehevonen on hidas ja matala, mutta sillä on kiva ilme ja väri

Ostakees tää superkiltti 6-vuotias noin 143cm sahapukki meiltä poies.Paula Perksalo on maanantaina iltapäiväyhden aikaan tehnyt jo yhden työpäivän ja ehtinyt sen jälkeen nukkua päiväunetkin.Aamukymmeneltä työvuoro kahvilatyöntekijänä Turun Satamassa oli hoidettu. Kimotamma Casque's Pandora ja voikkoruuna Bounty ovat pihalla. Herätyskello soi joka aamu kello 4.30. Hän laittaa hevoset pihalle ja lähtee kuudeksi töihin. Toinen työ on hevoskauppa, jossa Perksalo keskittyy niin sanottuihin "edullisempiin vaihtoehtoihin". Hän kertoo myyvänsä viitisenkymmentä hevosta vuodessa. Siinä missä jonkun ratsuhevosten myyjän voitto voi olla kymmeniä tuhansia, jopa satoja tuhansia, Perksalolle riittää voitoksi tonni."Se on se peruspuksu, joka menee sitä kenttää ympäri, mutta ei tee just muuta", Perksalo luonnehtii. Joskus marginaali on suurempi, mutta silloin ovat olleet kaikki tuurit kohdallaan. Hän osti kerran hevosen vaihtokaupan yhteydessä 700 eurolla ja myi sen muutaman kuukauden päästä tästä 8000 eurolla. Tuo hevonen ei soveltunut siihen ratsastuskouluun, mistä se vaihdossa tuli, mutta osoittautui Perksalon yhteistyökumppani Marianne Rantasen satulan alla näpsäkäksi kilparatsuksi. Perksalon myynti-ilmoitukset ovat suoria, kaunistelemattomia ja lämpimän humoristisia. Kiltti ratsastaa, käsitellä, lastata, kuljettaa, kengittää ja mitä näit ny o. Talli käy. Pihatto käy. Kaverit käy. Pysyy langassa. Ei tiedossa fyysistä vikaa. Kengitetty, raspattu, madotettu ja rokotettu. Hyvin pidetty poni. Antti kuljettaa mihinpäin tahansa maapalloa.Jos ratsastuskouluja ei oteta lukuun, halpojen hevosten asiakaskunta ei ole helpoimmasta päästä. Siinä on monta syytä, josta ensimmäinen on se, että hyvä ja halpa vain harvoin kohtaavat yhdessä ja samassa hevosessa, ja toinen syy on se, että harva hevosalan osaaja ostaa kolmen tonnin pikkuvikaisen liettuantuonnin. Yhtälö on vaikea, sillä juuri se pikkuvikainen halpishevonen tarvitsisi osaavan omistajan päästäkseen ongelmistaan. . Kauppa käyKun päiväunet on nukuttu pois alta, Perksalo jatkaa tallin siivoukseen. Toimittajan saapuessa hän huhkii olkia karsinoihin. Ulkona tihuttaa marraskuun synkkää harmautta, mutta tallituvassa on lämmin. Pöydällä latautuu trimmeri ja ympäri huonetta on muita hevosvarusteita, joista osa myytävänä. Hevosten passit ovat omalla paikallaan. "Yllättävän hyvin se kauppa käy", Perksalo toteaa heti alkuun ja viittaa Suomen tämänhetkiseen heikkoon taloustilanteeseen. "Mulla on se hintaluokka, joka raha ihmisillä kuitenkin vielä on, eli hintaluokka 3500 - 8000 euroa", hän toteaa.Nämä hevoset tulevat mikä mistäkin, usein Liettuasta. Aiemmin Virosta, mutta enää ei niinkään, sillä naapurimaan hinnat ovat nousseet."Siellä alkaa hinnat olla tähän mun genreen vähän liian korkeat."Voiko 3000 euron hevonen olla aivan ”priima”? Jos se olisi, miksi se ei maksaisi ”normaalia hevosen hintaa”, joka lienee 10 tonnista ylöspäin?Perksalo luonnehtii, että 3000–5000 euron hevonen on "peruskäsitelty". Se pitää selässä, on ohjattavissa ja menee käyntiä, ravia ja laukkaa. Ehkä pienen esteenkin. Mutta täysin terve se ei välttämättä ole.Voitko saada 110-luokkien hyppääjän viidellä tonnilla?”Et. Jos ei nyt ihan hirveä pulla käy, mikä joskus elämässä tietty aina voi käydä.”Perksalo ostaa hevoset aina ensin itselleen. Hän ei ole välittäjä.Kun kauppahevonen tulee pihaan, se käydään läpi ja hampaat raspautetaan. Tässä vaiheessa viimeistään käy ilmi, jos hevosessa ei kaikki ole niin kuin on puhuttu. Jos hevonen on ori, se ruunautetaan, jos ei ole erityistä syytä olla niin tekemättä."En mä nyt ehkä ruunauttaisi ikäluokkaikäistä suomenhevosta esimerkiksi, jos se vaikuttaa kivalta."Tällaisen hevosen saattaa saada nuorena hyvinkin edullisesti, sillä kasvattajien on joskus vähennettävä hevosmääräänsä ja harva haluaa pitää pihassaan isoa määrää kaksivuotiaita projekteja, jotka pian tarvitsevat ratsastajan.Perksalolla on yksi pienhevosen rajoilla oleva nelivuotiaaksi kääntyvä ruuna, joka on opetettu kärryjen eteen ravitallilla ja nyt se on laitettu satulaankin. .Kyllä, kaikki tämä nostaa hintaa."Vaikka tämä kyseinen hevonen onkin aivan helevetin ruma!" Perksalo nauraa.Perksalon hevosia ratsuttaa Melina Sandelin. Itse hän ei selässä käy."Ei kiinnosta, eikä kerkeä", Perksalo kertoo. . Tiedossa on sekin, että tämän hintaluokan hevoskaupoista riidellään usein oikeudessa. Perksalo myöntää huomanneensa asian, vaikka itse välttää oikeuteen menemistä viimeiseen asti, sillä siinä tilanteessa ei enää ole voittajia."On pystyttävä sopimaan jollain lailla, tulemaan ehkä puolitiehen", hän sanoo. "On kurjaa, jos asioita ei pysty puhumaan ja miettimään mikä vaihtoehto olisi molemmille sopiva, vaan lähdetään siitä ajatuksesta, että mä olen tässä nyt sataprosenttisen oikeassa ja tää toinen osapuoli on huijari."Perksalo arvelee, että oikeuteen joudutaan pääasiassa siksi, että kun ihminen on pitkään säästänyt pienistä rahoistaan 5000 euroa kokoon ja viimein löytänyt hevosen, eikä se sovikaan omaan käteen, pettymys on liian kirvelevä kestettäväksi. Eikä ihmisellä ole missään vaiheessa välttämättä ketään asiantuntevaa neuvomassa."50 tonnin hevosen ostajalla on likviditeettiä touhuta vähän muutakin, ja hänellä on myös valmentaja mukana kuvioissa", Perksalo huomauttaa.Perksalo kertoo listaavansa kaikki tiedossaan olevan ominaisuudet, plussat ja miinukset täysin avoimesti, sillä mikään muu ei hevoskauppiaalle loppujen lopuksi kannata. "Kun mä kerron aivan kaiken, mä turvaan sillä oman selustani."Loppujen lopuksi tyytymättömyyttä aiheuttava ongelma voi olla, että hevosella ei päästä kotipihasta enää mihinkään. Tämä voi johtua yhtä paljon uudesta omistajasta, kuin hevosesta. Jos tilanne on se, että omistajan kannalta olisi ollut parempi jatkaa vielä ratsastuskoulussa kuin siirtyä omaan hevoseen, se voi olla vaikea sopia. Yhteinen kieli puuttuu."Hevonen on aina opportunisti. Se mukauttaa oman tekemisensä ympärillään oleviin ihmisiin. Jos se huomaa, että yhtä hyvin voi olla tekemättäkin mitä ihminen pyytää, äkkiä ollaan sitten siinä tilanteessa, että oikein mikään ei myöskään enää käy."Hevoset eivät yleensä koskaan ole vihaisia tai oikeasti hankalia, mutta taitamaton käsittely voi saada ne näyttämään sellaiselta.Kun Perksalo listaa epätoivottavia ominaisuuksia hevosen ostajassa, liiallinen arkuus on aivan listan kärkipäässä."Hevosihminen ei vaan voi olla kovin arka. Ja jos on arka ja vielä osaamaton, se yhtälö ei vaan toimi yhtään."Vastaavasti "tavallisen rempseä ja rehellinen maalaisjärkinen ihminen" on toiveasiakas. Sellainen, joka ymmärtää omat rajansa ja myös ostattelemansa hevosen rajat.ToivelistaPerksalo kertoo ajautuneensa tekemään hevoskauppaa vähitellen ja sattumalta "niin kuin yleensä tälle alalle tullaan", hän nauraa.Hänellä on Liettuassa hyvä kontakti, joka tietää minkätyyppisiä hevosia haetaan.Asiakkaan toivelistalla on kiltti, pieni ja matala hevos- tai poniruuna. "Sellanen, joka menee kolmea askellajia, antaa hoitaa, menee traileriin, hyppää 70 sentin esteitä. Erikoinen väri on aina plussaa, lehmänkirjava on ihan paras. Mutta erityisesti sen pitää olla kiltti. Kiltti ja hidas. Ei saa missään nimessä olla liian arka ja säpsy. Kiva, ystävällinen ilme on aina hyvä ominaisuus."Liettuassa on edelläkuvatun kaltainen rotukin: zemaituka. "Se on sellanen skrode pieni hevonen, joka ei paljoa vaadi on aika jees."Perksalo kertoo, että yllättävän usein ostaja ei viitsi tulla kokeilemaan hevosta. Se ei lähtökohtaisesti ole hyvä tilanne, sillä kokeilutilanteessa selviää monta sellaista asiaa, jotka todennäköisesti vaikuttavat kaupan onnistumiseen.Perksalo kertoo haastattelevansa ostajan perusteellisesti. "Paljon näkee siitä, miten asiakas käsittelee hevosta. Nouseeko hän selkään miettimättä ja huomaamatta yhtään, että se jakkara jäi nyt sinne hevosen jalkoihin ja muodostaa ison riskin. Ja tietysti järjettömät kysymykset paljastavat. Jos asiakas kysyy sulta että 'pelästyykö tää koskaan?', sä tiedät, että nyt ei puhuta hevosihmisen kanssa ollenkaan, ja lisäksi, että ihminen on arka. Luvassa on ongelmia."Jos hevosta tai ponia hankitaan lapselle, Perksalo toivoo, että kokeilija on henkilö, jolla on visio siitä, mitä tämä lapsi tarvitsee, ei lapsi itse.Entä osamaksukauppa?"Tutuille, joissakin yllättävissä äkkitilanteissa. Mutta kyllä siinä kohtaa pitää soida ehkä vähän hälytyskellot, jos asiakas tällaista pyytää. Millä sä sitten sen hevosen hoidat, jos rahat ovat jo noin tiukassa?"HutiostotJoskus Perksalo hän saattaa huomata hankkineensa vääränlaisen hevosen. Ehkä hevosen, jolle pitäisi tehdä niin massiiviset eläinlääketieteelliset korjaustoimenpiteet, etteivät ne hinta- ja osaamistasoon ja hevosen rotuun ja ikään suhteutettuina yksinkertaisesti kannata. Iso hammasremontti voi esimerkiksi olla tällainen. Tai selkävika."Vietkö sä sen parin tonnin hevosen skintigrafiaan?"Toivottoman hevosen Perksalo vie lopetettavaksi ja katsoo tekevänsä siinä myös kaikkia hyödyttävän hyvän työn. Myös kyseistä hevosta hyödyttävän, sillä sen loppuelämä ei reaalimaailmassa näyttäydy kovin ruusuisena."Toisaalta mä sanon aina, että jos mut itseni laitettaisiin ostotarkastukseen, niin monttuunhan mä joutuisin", hän hymähtää.Ja toisaalta tiedossa on, että harva huippuratsukaan ostotarkastuksen läpäisisi.Välillä hevoskauppiasta itseään petkutetaan. Näin kävi Perksalolle juuri hiljattain ja hän kertoi siitä avoimesti somessaan."Se oli ihan klassinen kusetus!"Hän osti muka-terveen hevosen valheellisin tiedoin, ja hevosen saavuttua kotiin Tarvasjoelle Turun seudulle, kävi ilmi, että se oli aivan luokattoman huonossa kunnossa ja lisäksi kävi ilmi, että hevosta oli aiemmin kaupiteltu selkävikaisena.Ongelma selässä ei ollut parannettavissa ja lisäksi muutakin vikalistaa löytyi, joten hevonen palautettiin myyjälleen.Perksalo kertoo ehdottaneensa, että hän lopetuttaa hevosen, mutta kauppa perutaan. Tämä ei myyjälle kuitenkaan käynyt.Somekommenteista, joita tämän hevosen tapauksessa Facebook-postaukseen kertyi yli 500 ja joissa Perksaloa opastettiin, että hevosta ei olisi saanut palauttaa vaan se olisi pitänyt hoitaa kuntoon, hän toteaa, että "suurin osa on sellaisten ihmisten kirjoittamia, jotka eivät koskaan tule elämässään ostamaan ensimmäistäkään hevosta".. Nyt pääsette hyötyy mun ahdingosta. Mellu lähtee reissuun ja joudun ridaa täl viikon ellei joku tuu hakee tätä su iltaan mennessä. Sen jälkeen tää onki arvokas peli jos joudun täl käppänäl viikon vetää galoppii..Vaivat ja hankaluudet"Kipukäytösjutut on niin hirveästi esillä, mutta mä näen asian myös niin, että jos hevonen on jonkin vaivansa kanssa oppinut olemaan, eikö voida ajatella, että se tulee sen kanssa myös toimeen... Koska ei me kaikkia voida aina vaan pistää poiskaan."Voiko epäsopivan hevosen palauttaa? Yleensä voi, muttei ostohintaan. Hevosilla on tietty käyttöikä, ja jokainen kuukausi on pois siitä.Jos ostaja on pilannut hevosen omalla osaamattomuudellaan, vaikka sai ohjeet mukaansa kaupantekovaiheessa, Perksalo toteaa, että sellaista hevosta hän ei välttämättä halua enää takaisinkaan."Jos vaikka sen selkään ei enää pääse, vaikka myyntitilanteessa pääsi... Siinä pitää laskea, että hevosen kohdalla on tehtävä ehkä kahden kuukauden työ, että siitä saadaan tämä uusi tapa karsittua pois."Lähtökohtaisesti Perksalo sanoo haluavansa aina auttaa, mutta "jos ostajalla ei ole mitään muuta sanottavaa, kuin että tää on sun vika, en mä sitten välttämättä halua auttaa".Hevosissa voi olla monenlaisia erilaisia vikoja. Siinä missä Perksalolle paha selkävika on ehdoton ei, joskus muinoin reagoinut hankoside, tai karies tai diasteema jossakin hampaassa taas voi hyvinkin mennä - puhumattakaan vaikkapa luutuneesta kinnerpatista tai kavioruston luutumasta suomenhevosella. Hankoside on voinut parantuakin ja hammasremontista ei ole tulossa monien tuhansien kustannusta. Samoin hän suhtautuu vaikkapa kesäihottumaan, kyllä sen kanssa voi elää."Tiettyjen selkävaivojen kanssa pystyy elämään, jos sä olet tosi hyvä ratsastaja. Mutta siitä mä lähden, että selkävaivaiset eivät ole aloittelijoiden hevosia. Mä en halua sotkeentua niihin, koska ne voivat olla myös vaarallisia. Jos hevosen kipu on yllättävä ja kova, siinä voi helposti käydä vakava vahinko."Mitä 110-hyppääjiin tulee, Perksalo kertoo ostaneensa tonnilla tamman, jolla on 110-historia, mutta myös hankosidehistoria. Hankoside on kuitenkin nyt ultrattu ja tilanne näyttää rauhoittuneen. "Se on viiden tonnin hevonen, joka voi tehdä vielä sitä metrikymppiä, mutta voi myös olla, että hankkari ei kestä, eikä siitä ole muuhun kuin siitostammaksi. Ja voi olla ettei se tule kantavaksikaan! Ei näistä aina tiedä."Jos ja kun tätä tammaa lähdetään kuljettamaan kilpailuissa, sen hinta nousee 8000 euroon, koska kulua tulee lisää. Ostajat eivät aina hahmota, että hevoseen pistetty työ ja aika on rahanarvoista."Ja se on kuitenkin Suomessa syntynyt FWB-tamma, jolla ihan ookoo suku. Rikkinäisenäkin, näin rumasti sanottuna, se on kuitenkin kahden tonnin hevonen, kun emäkin on KWPN."Nyt mäkin tulin huijatuksi hevos- tai no ponikaupoissa. Piti olla kaheli ja vaarallinen mut olikin vetelä ja tylsä. Mihin saa valittaa??? .Ratsastava juristi Antti Linna: Jos ostaa sian säkissä, kantaa suuren vastuun .Esteratsun paras myynti-ikä on kuudesta vuodesta eteenpäin – "Ostajia on nyt liikkeellä"

Peruspuksukauppiaan asiakkaan toivehevonen on hidas ja matala, mutta sillä on kiva ilme ja väri

Aiheeseen liittyvää

Peruspuksukauppiaan asiakkaan toivehevonen on hidas ja matala, mutta sillä on kiva ilme ja väri

Nina Fagerström myy, ostaa ja kasvattaa – ja tuntee kansainvälisen ratsastuksen toimintatavat

Ratsastuksen viikko 45: Ei kansallisia kisoja Suomessa, ulkomailla vipinää

Kisaaminen halvemmaksi – SRL hakee stoppia jabakarsinoiden kestämättömälle riskibisnekselle