Robert Whitaker: "Tämä on kaikki tai ei mitään -työ"

"Ehkä world cupin finaalipaikka avautuisi, jos voitan sunnuntaina", Robert Whitaker pohtii. "Mutta ei se kovin todennäköistä ole."Whitaker aikoo parantaa mahdollisuuksiaan hyppäämällä Vermento-oriillaan sekä GP:n lauantaina että maailmancupin osakilpailun sunnuntaina."Satsaan kyllä kaikkeni, ja se lauantain startti auttaa pärjäämiseen sunnuntaina. Muuten Vermento voi olla vähän liiankin fresh."43-vuotias ammattiratsastaja on tottunut siihen, että aina jossain vaiheessa puheeksi tulee hänen isänsä, elävä legenda John Whitaker."Dad, yeah, mutta se on ihan okei", hän naurahtaa ja sanoo, että he asuvat aivan eri puolilla Iso-Britanniaa, joten eivät välttämättä paljoa tapaile, jolleivat törmää toisiinsa kisoissa, kuten viime viikonloppuna Göteborgissa. "Isä asuu Yorkshiressä ja itse asun lähellä Hicksteadia, Etelä-Englannissa. Mutta totta kai kysyn isältä, jos tulee joitain ongelmia, joihin ei omat rahkeet riitä."Tuleeko sieltä hyvä neuvo?"Jep."Whitaker aloitti itse ratsastaa kilpaa "jotain 10-vuotiaana", osallistui ponien EM:iin ja niin edelleen."Tein paljon erilaisia muita sportteja ehkä 16-vuotiaaksi, mutta lopulta tässä lajissa on pakko valita."Whitaker kertoo, että esteratsastaminen kilpaa on elämäntapavalinta, ei edes ammatinvalinta."Tämä on kaikki tai ei mitään -ammatti", hän naurahtaa. "Ja vieläpä niin, että vaikka antaa kaiken ajan, sekään ei tunnu riittävän.". Isän kasvattiIsä-Whitakerin kasvattama on myös AES-kantakirjaan merkitty musta ori Equine America Vermento (Argento - Skippy II), Robertin ykköshevonen. "Isä päätti yhdistelmät. Emätamma Vicky van de Grundeval on minun entinen kilpatammani 150-tasolla. Se on iso ja kuuma, joten kun se yhdistettiin Argentoon, joka oli pieni ja varovainen, yhdistelmä oli hyvä."Whitaker toteaa, että kun 160-esteiden hyppääminen on hevoselle fyysisesti riittävän helppoa, se tietää pitkää uraa."Hevosta ei todellisuudessa voi pakottaa tekemään mitään", hän sanoo. "Se tekee vain, jos se sille itselleen sopii. Mikään pakottaminen ei koskaan vähänkään pidemmän päälle onnistu.". Vermento on ori, vieläpä hyvinkin maskuliinisen näköinen sellainen, mutta harvinaisen lauhkea ja taipuisa."Se on todella siivo ja hiljainen. Se on aina mukana jutussa. Mutta niin ovat kaikki oikein ratsastetut hevoset. Hevonen on sellainen eläin, että jos sillä ei ole syytä olla tekemättä mitä siltä pyydetään, se kyllä tekee", hän sanoo.Whitaker kuuluu niihin ratsastajiin, jotka ovat vakuuttuneita siitä, että hevoset ovat erittäin älykkäitä eläimiä, vaikka ei olekaan aivan varma, mitä ne siitä ymmärtävät, mitä kisa-areenalla tapahtuu."Eivät ne ehkä sen tyyppisiä asioita mieti, mutta kyllä ne haluavat tehdä asioita sinulle. Ne taistelevat puolestasi, kun kohtelet niitä hyvin. Itse asiassa ne tekevät puolestasi mitä vain. Vermento menisi vaikka kaksinkerroin jos pyytäisin."Salaisuus on siinä, että tällaista ei pyydä. Luottamus säilyy. Whitaker sanoo, että ratsastaja tekee hevosesta omannäköisensä, itselleen sopivan. "Ei Vermentokaan alussa ollut niin nopea kuin se on tänä päivänä."Mutta jos ne ymmärtäisivät täysin, eivätkö ne silloin näkisi enemmän vaivaa olla pudottamatta puomeja?"Totta tuokin. Mutta silti, kyllä ne täysillä mukana radalla ovat. Vaikea sanoa mistä tämä varmuus minuun tulee, mutta tunnen satulaan, että hevonen on positiivisesti innostunut siitä, mitä se tekee."Whitaker on myös varma siitä, että hänen hevosensa ovat ratsastajaansa kiintyneitä."Aivan satavarmasti on niin. Näkeehän sen niiden ilmeestä, kun ne näkevät minun tulevan talliin."Whitaker naurahtaa ja sanoo, että niin tai näin, "hevosten kanssa koko elämäni viettäneenä henkilönä ja tälle alalle syntyneenä", tämä on hänen käsityksensä. "Siitä en tiedä, mitä tiede hevosten älykkyydestä sanoo."AmmattiWhitaker on joka viikonloppu kisoissa. Tälle viikonlopulle avautui paikka Helsinkiin, joten hän päätti tulla, riippumatta siitä, ovatko pisteet tarpeellisia vai eivät. Whitaker on voittanut Helsingin osakilpailun aiemmin, kerran Vermentolla ja kerran Catwalkilla. Hänellä on perhe ja lapsetkin, mutta perhettä hän ei ehdi nähdä kuin maanantaista keskiviikkoon.Kilparatsastajan hotellielämä ei muuten haittaa, mutta perhe-elämään sitä on vaikea sovittaa."Mutta minkäs teet kun olet valinnut tällaisen työn?" hän kysyy.Whitaker toteaa, että Helsingissä kilpailevista MC-ratsastajista "ainakin puolet" voi voittaa. "Se yksi puomi tulee niin nopeasti...""On niin paljon hyviä ratsastajia ja heillä on hyviä hevosia. Se aiheuttaa, että tämä laji käy kaiken aikaa yhä hiotummaksi ja hiotummaksi, ja niin vaikeaksi, että radoilta ei ole varaa olla yhtäkään viikonloppua poissa", hän sanoo. Koska Whitakerin työpaikkoja ovat kisa-areenat ympäri maailmaa, hän kiinnittää niihin paljon huomiota. On enemmän kuin kätevää, kun voi olla kaiken aikaa sisätiloissa. Whitaker voitti Helsingin osakilpailun viimeksi, vuonna 2024, kun se viimeisen kerran järjestettiin Jäähallissa. "Tämä uusi on fantastinen kilpailuareena. Onnittelut siitä", hän sanoo.

Robert Whitaker: "Tämä on kaikki tai ei mitään -työ"

Aiheeseen liittyvää

Saksan poliisi tutkii kolmen hevosen kuolemaan johtaneita väkivallantekoja Paul Schockemöhlen siittolassa – tekijöistä luvattu 10 000 euron palkkio

Osmo Metsälä: ”Kyllä se virheen vaatii” – Vekardon voittaminen on lähes mahdotonta

Ratsastuksen viikko 43: suomenhevosten hallimestaruuksissa 10 osallistujaa ja Vekardo

Kaisa Kähö: "Unelmana ei missään vaiheessa ollut olla loppuelämää Ratsastajainliiton toiminnanjohtajana"