Saara Karhu hyvästeli viikonloppuna FWB-tamma HR Helein (Celantus – Verdi), kun se lähti uudelle omistajalleen Jens Fredricsonille Ruotsiin. Hevosta nelivuotiaasta asti ratsuttanut Karhu oli luonnollisesti haikea hevosen myynnistä, mutta iloitsi sen saavan mahdollisuuden näyttää kykynsä huippuratsastajan kanssa. Fredricson oli kehunut hevosen hyvää ratsastettavuutta.”Jos saat tuonkaltaisen ostajan hevosellesi, tiedät tehneesi työsi hyvin. Toivottavasti näitä tulee vastaan lisää”, hevoskaupan hoitanut Karhu toteaa.Hän ratsastaa paljon nuoria hevosia ja kertoo niiden kouluttamisen ja kilpailemisen olevan hänelle mielekästä työtä.”Harvalla meistä on mahdollisuutta ostaa valmista hevosta tuolta maailmalta ja toisaalta jos sellaisen hankkii, ei sitä haluaisi myydä. Hyviä hevosia löytyy Suomestakin, ei aina tarvitse hakea ulkomailta. Ne eivät ole aina valmiita, mutta jos jaksaa nähdä vaivaa ja tehdä sen työn, niin voi saada todella kivan hevosen, varsinkin jos tavoitteet ei ole ihan maksimissa.”.Suomalainen FWB-kasvatus on pientä, mutta hyville hevosille on aina markkinansa. Karhu toivookin, että HR Helein myynti Ruotsiin toimisi hyvänä esimerkkinä myös muille ratsuttajille ja kasvattajille.”Jos tämä olisi motivaatiopiikki kaikille. Kaikista hevosista voi tulla jotain, vaikka olisivat kuinka vaikeita aluksi. Kunhan vain ovat terveitä, saaneet hyvän alun ja pidetty hyvin, taivas on rajana, kun löytyy yhteinen sävel tehdä tätä hommaa.”Esimerkiksi HR Helei oli alkuun haastava ratsastaa ja yhteistyön löytymiseen meni aikansa. Karhu muistuttaa, että nuorissa hevosissa voi lahjakkuus näkyä vasta myöhemmin. Kaikki eivät loista nuorten hevosten luokissa. Harrastehevosiakin tarvitaan, vaikka kaikista ei tule hevosta viiteen tähteen niin ainakin Suomen kansallisiin.”Toivoisin, että suomalainen ostaisi Suomesta, eikä aina hakisi maailmalta. Mä väitän, että suomalaiset hevoset riittävät tänne meille.”.Ratsuttajana työskentely on Suomessakin mahdollista, mutta jokaisen on löydettävä tapansa tehdä työtä.”Onko se jollekin töihin menemistä, oman tallin ostaminen, vai mikä se reitti on. Vaikka itse ajauduin tähän vailla tarkkaa suunnitelmallisuutta, niin tykkään ihan hirveästi. Yritän kaikessa muistaa, että olen kiitollinen, kun saan tätä tehdä. Vaikka välillä on tosi rankkaa, niin kyllä se jossain kohtaa aina palkitsee.”Vaikka tällä hetkellä kilpailutettavat ovat nuoria hevosia, hän on asettanut tavoitteet SM-tasolle, kunhan jossain vaiheessa löytyy sopiva hevonen, jota hän saa ratsastaa pidempään. Pari vuotta sitten hän pääsi hyppäämään 140-tasolla omalla hevosellaan Beatle B Z, mutta hevonen menehtyi äkillisesti.”Siinä kohtaa piti tekeminen aloittaa alusta. Noista nuorista vanhin on nyt 7-vuotias, se on hypännyt ekat 130-luokat. Se antaa lupausta, että sen kanssa jonain päivänä hypätään vähän jotain isompaa, jos vain terveys kestää.”.Oma systeemiAmmattivalmentajaksi kouluttautunut Karhu pyörittää Lempäälässä Varsahaka-tallia, jossa hänellä on niin ratsutettavia kuin valmennettavien hevosia. Lisäksi hän tarjoaa valmennushevosia ratsastajille, joilla ei ole vielä omaa hevosta.”Yritän luoda porrasta ratsastuskoulun ja ensimmäisen oman hevosen väliin, ettei tarvi heti hypätä ratsastuskoulusta omaan hevoseen vanhempien kanssa, jotka eivät välttämättä tiedä hevosista vielä mitään. Siinä voi harjoitella tallilla käymistä päivittäin ja katsoa, onko se sitä mitä haluaa.”Se että omien valmennettavien hevoset ovat omassa tallissa, on etu sekä valmennettavalle että valmentajalle.”Ensinnäkin he pystyvät heti kysymään, jos on jotain. Lisäksi kun näkee niiden hevosia aamusta iltaan, pystyy tarkkailemaan hevosten terveyttä – mikä on maailman vaikein asia nykyään.”Esimerkiksi Karhu nostaa tilanteen, jossa oppilaan hevonen ei halua liikkua eteenpäin tai sillä on vaikeuksia rytmin ylläpitämisessä. Vastaus saattaakin löytyä hevosen vapaa-ajan vietosta.Hevosen pito valmentajan tallissa myös vähentää ajamista paikasta toiseen.”Se helpottaa varsinkin nuorempia oppilaita js auttaa myös heitä kuskaavia vanhempia, kun he pääsevät saman katon alla valmentautumaan. Näen, että se on melkein välttämättömyys, jos meinaa hyvällä tahdilla kehittyä.”Uuden valmennettavan kanssa Karhu tekee selvän suunnitelman, mihin tähdätään, missä halutaan kehittyä ja kuinka nopeasti.”Jonkun tavoitteena voi olla vain se, että ratsastaa paremmin. Silloin tahti ei ole niin tärkeä, mutta jollain voi olla konkreettisena tavoitteena esimerkiksi SM-kilpailut seuraavana kesänä. Silloin on ylläpidettävä tahtia, jos on realiteetit olemassa siihen tavoitteeseen.”Valmennussuhteet ovat yksilöllisiä, mutta kaiken taustalla on Karhun systeemi.”Pidän tärkeänä, että ollaan systeemissä. Siinä otetaan kaikki huomioon. Kaikki hevosihmiset tietävät, että hevosten kanssa ei riitä, että ratsastaa hyvin vaan kaiken muunkin pitää olla kohdallaan. Yleinen management, ruokinta, hoito. Sitä pystyy ihan eri tavalla auttamaan, kun näkee sen kaiken tässä.”.Rooli sekä valmentajana että tallinpitäjänä vaatii välillä tasapainoilua”Sanon kaikille aina suoraan, että kaikki tiet vievät Roomaan. Ei ole yhtä oikeaa tapaa päästä hevosten kanssa eteenpäin, ja tässä lajissa monta eri tapaa ja ne voi johtaa yhtä hyvään lopputulokseen.”Tärkeintä on valita oma systeeminsä. Pahin tilanne on sellainen, jossa kokeillaan vähän kaikkea, mutta tekemisestä puuttuu punainen lanka.Karhu tietää omasta kokemuksestaan, kuinka paljon vaikeampaa on, kun joutuu yksin löytämään vastauksia kaikkeen. Hänen vanhempansa eivät olleet hevosihmisiä, eikä tietoa löytynyt sosiaalisesta mediasta kuten nykyään.”Sitä oli aika yksin ja valmentajaa näki aika harvoin. Olisi varmaan pitänyt varata aikaa valmentajalta erikseen juttelulle valmennuksen lisäksi.”Hän toteaa joutuneensa itse opettelemaan monta asiaa kantapään kautta, mutta nyt hän yrittää vaikuttaa siihen, että nuorten ei tarvitsisi.”Jos pystyisi ennaltaehkäisemään ne perusvirheet, jotka moni alkuvaiheessa tekee. Jo ihan hevosen valinnassa. Sitä tässä yrittää auttaa. Se on mun perusluonne, auttamisenhalu.”Nyt kuuden vuoden ajan Karhun valmentajana on toiminut Sanna Backlund, joka on myös tunnettu systemaattisesta valmentamisesta. Lisäksi hän valmentautuu sileällä Kirsi Hagnerin kanssa.”Sanna on mulle todella hyvä esimerkki, miten tällä alalla voi pärjätä ja menestyä ja luoda omaa polkuansa.”.FWB-tamma HR Helei myytiin Jens Fredricsonille - "Tämä on isojen areenojen hevonen"
Saara Karhu hyvästeli viikonloppuna FWB-tamma HR Helein (Celantus – Verdi), kun se lähti uudelle omistajalleen Jens Fredricsonille Ruotsiin. Hevosta nelivuotiaasta asti ratsuttanut Karhu oli luonnollisesti haikea hevosen myynnistä, mutta iloitsi sen saavan mahdollisuuden näyttää kykynsä huippuratsastajan kanssa. Fredricson oli kehunut hevosen hyvää ratsastettavuutta.”Jos saat tuonkaltaisen ostajan hevosellesi, tiedät tehneesi työsi hyvin. Toivottavasti näitä tulee vastaan lisää”, hevoskaupan hoitanut Karhu toteaa.Hän ratsastaa paljon nuoria hevosia ja kertoo niiden kouluttamisen ja kilpailemisen olevan hänelle mielekästä työtä.”Harvalla meistä on mahdollisuutta ostaa valmista hevosta tuolta maailmalta ja toisaalta jos sellaisen hankkii, ei sitä haluaisi myydä. Hyviä hevosia löytyy Suomestakin, ei aina tarvitse hakea ulkomailta. Ne eivät ole aina valmiita, mutta jos jaksaa nähdä vaivaa ja tehdä sen työn, niin voi saada todella kivan hevosen, varsinkin jos tavoitteet ei ole ihan maksimissa.”.Suomalainen FWB-kasvatus on pientä, mutta hyville hevosille on aina markkinansa. Karhu toivookin, että HR Helein myynti Ruotsiin toimisi hyvänä esimerkkinä myös muille ratsuttajille ja kasvattajille.”Jos tämä olisi motivaatiopiikki kaikille. Kaikista hevosista voi tulla jotain, vaikka olisivat kuinka vaikeita aluksi. Kunhan vain ovat terveitä, saaneet hyvän alun ja pidetty hyvin, taivas on rajana, kun löytyy yhteinen sävel tehdä tätä hommaa.”Esimerkiksi HR Helei oli alkuun haastava ratsastaa ja yhteistyön löytymiseen meni aikansa. Karhu muistuttaa, että nuorissa hevosissa voi lahjakkuus näkyä vasta myöhemmin. Kaikki eivät loista nuorten hevosten luokissa. Harrastehevosiakin tarvitaan, vaikka kaikista ei tule hevosta viiteen tähteen niin ainakin Suomen kansallisiin.”Toivoisin, että suomalainen ostaisi Suomesta, eikä aina hakisi maailmalta. Mä väitän, että suomalaiset hevoset riittävät tänne meille.”.Ratsuttajana työskentely on Suomessakin mahdollista, mutta jokaisen on löydettävä tapansa tehdä työtä.”Onko se jollekin töihin menemistä, oman tallin ostaminen, vai mikä se reitti on. Vaikka itse ajauduin tähän vailla tarkkaa suunnitelmallisuutta, niin tykkään ihan hirveästi. Yritän kaikessa muistaa, että olen kiitollinen, kun saan tätä tehdä. Vaikka välillä on tosi rankkaa, niin kyllä se jossain kohtaa aina palkitsee.”Vaikka tällä hetkellä kilpailutettavat ovat nuoria hevosia, hän on asettanut tavoitteet SM-tasolle, kunhan jossain vaiheessa löytyy sopiva hevonen, jota hän saa ratsastaa pidempään. Pari vuotta sitten hän pääsi hyppäämään 140-tasolla omalla hevosellaan Beatle B Z, mutta hevonen menehtyi äkillisesti.”Siinä kohtaa piti tekeminen aloittaa alusta. Noista nuorista vanhin on nyt 7-vuotias, se on hypännyt ekat 130-luokat. Se antaa lupausta, että sen kanssa jonain päivänä hypätään vähän jotain isompaa, jos vain terveys kestää.”.Oma systeemiAmmattivalmentajaksi kouluttautunut Karhu pyörittää Lempäälässä Varsahaka-tallia, jossa hänellä on niin ratsutettavia kuin valmennettavien hevosia. Lisäksi hän tarjoaa valmennushevosia ratsastajille, joilla ei ole vielä omaa hevosta.”Yritän luoda porrasta ratsastuskoulun ja ensimmäisen oman hevosen väliin, ettei tarvi heti hypätä ratsastuskoulusta omaan hevoseen vanhempien kanssa, jotka eivät välttämättä tiedä hevosista vielä mitään. Siinä voi harjoitella tallilla käymistä päivittäin ja katsoa, onko se sitä mitä haluaa.”Se että omien valmennettavien hevoset ovat omassa tallissa, on etu sekä valmennettavalle että valmentajalle.”Ensinnäkin he pystyvät heti kysymään, jos on jotain. Lisäksi kun näkee niiden hevosia aamusta iltaan, pystyy tarkkailemaan hevosten terveyttä – mikä on maailman vaikein asia nykyään.”Esimerkiksi Karhu nostaa tilanteen, jossa oppilaan hevonen ei halua liikkua eteenpäin tai sillä on vaikeuksia rytmin ylläpitämisessä. Vastaus saattaakin löytyä hevosen vapaa-ajan vietosta.Hevosen pito valmentajan tallissa myös vähentää ajamista paikasta toiseen.”Se helpottaa varsinkin nuorempia oppilaita js auttaa myös heitä kuskaavia vanhempia, kun he pääsevät saman katon alla valmentautumaan. Näen, että se on melkein välttämättömyys, jos meinaa hyvällä tahdilla kehittyä.”Uuden valmennettavan kanssa Karhu tekee selvän suunnitelman, mihin tähdätään, missä halutaan kehittyä ja kuinka nopeasti.”Jonkun tavoitteena voi olla vain se, että ratsastaa paremmin. Silloin tahti ei ole niin tärkeä, mutta jollain voi olla konkreettisena tavoitteena esimerkiksi SM-kilpailut seuraavana kesänä. Silloin on ylläpidettävä tahtia, jos on realiteetit olemassa siihen tavoitteeseen.”Valmennussuhteet ovat yksilöllisiä, mutta kaiken taustalla on Karhun systeemi.”Pidän tärkeänä, että ollaan systeemissä. Siinä otetaan kaikki huomioon. Kaikki hevosihmiset tietävät, että hevosten kanssa ei riitä, että ratsastaa hyvin vaan kaiken muunkin pitää olla kohdallaan. Yleinen management, ruokinta, hoito. Sitä pystyy ihan eri tavalla auttamaan, kun näkee sen kaiken tässä.”.Rooli sekä valmentajana että tallinpitäjänä vaatii välillä tasapainoilua”Sanon kaikille aina suoraan, että kaikki tiet vievät Roomaan. Ei ole yhtä oikeaa tapaa päästä hevosten kanssa eteenpäin, ja tässä lajissa monta eri tapaa ja ne voi johtaa yhtä hyvään lopputulokseen.”Tärkeintä on valita oma systeeminsä. Pahin tilanne on sellainen, jossa kokeillaan vähän kaikkea, mutta tekemisestä puuttuu punainen lanka.Karhu tietää omasta kokemuksestaan, kuinka paljon vaikeampaa on, kun joutuu yksin löytämään vastauksia kaikkeen. Hänen vanhempansa eivät olleet hevosihmisiä, eikä tietoa löytynyt sosiaalisesta mediasta kuten nykyään.”Sitä oli aika yksin ja valmentajaa näki aika harvoin. Olisi varmaan pitänyt varata aikaa valmentajalta erikseen juttelulle valmennuksen lisäksi.”Hän toteaa joutuneensa itse opettelemaan monta asiaa kantapään kautta, mutta nyt hän yrittää vaikuttaa siihen, että nuorten ei tarvitsisi.”Jos pystyisi ennaltaehkäisemään ne perusvirheet, jotka moni alkuvaiheessa tekee. Jo ihan hevosen valinnassa. Sitä tässä yrittää auttaa. Se on mun perusluonne, auttamisenhalu.”Nyt kuuden vuoden ajan Karhun valmentajana on toiminut Sanna Backlund, joka on myös tunnettu systemaattisesta valmentamisesta. Lisäksi hän valmentautuu sileällä Kirsi Hagnerin kanssa.”Sanna on mulle todella hyvä esimerkki, miten tällä alalla voi pärjätä ja menestyä ja luoda omaa polkuansa.”.FWB-tamma HR Helei myytiin Jens Fredricsonille - "Tämä on isojen areenojen hevonen"