"Selkeä prioriteettilista olisi tarpeen", sanoo Stella Hagelstam kisakauden alussa

Stella Hagelstam aloittaa kisakauden 2026 kaksijakoisissa mietteissäOma tilanne on parempi kuin ehkä koskaan aikaisemmin. Hänellä on neljä hevosta lähes grand prix'ssä ja näistä kolme esitetään lauantaina Ypäjällä..Ratsastuksen viikko 11: Kouluratsastuksen hallimestaruudet Ypäjällä, aurinkotourit jatkuvat Espanjassa. Kansainvälisen kouluratsastuksen tilanne kuitenkin aika ajoin mietityttää."Minun tulokulma asiaan on aina se, että kilparatsastamisen täytyy aina perustua hevosen hyvinvointiin", hän aloittaa.. Hevosurheilu Ratsastus kysyi Hagelstamin mielipidettä Charlotte Dujardinista, joka pyörii sitkeästi negatiivisissa otsikoissa, lähes pari kuukautta Amsterdamin starttinsa jälkeen. Hagelstam toteaa näin: "Suurin osa ihmisistä kyllä tietää, että jos huonoja ratsastajia haetaan, Dujardin ei todellakaan ole pahimmasta päästä. Mutta kun hänet on kertaalleen jo onnistuttu poistamaan, ehkä jotkut ihmiset haluavat kokeilla, saavatko he uudelleen aikaiseksi kohun. Ehkä taktisista syistä?"Hagelstam sanoo, että käytännön elämässä kaikista ratsastajista saa halutessaan huonoja sekunteja videolle, varsinkin, jos hänellä on nuori tai kuuma hevonen, mutta se on eri asia kuin kysymys, ovatko kyseisen henkilön koulutusmetodit vääriä. Hän muistuttaa, että hevoset ovat eläviä eläimiä, joiden mielentila muuttuu päivästä toiseen."Jos pitäisi aina pakata hevonen silloin autoon ja palata kotiin, kun se jännittyi kisapaikalla, koulutus ei etenisi."Stella Hagelstam toteaa kuitenkin, että erittäin tärkeä hyvinvointitekijä on se, että hevonen on tehtäväänsä henkisesti ja fyysisesti sopiva. "Se asia on täysin fakta", Hagelstam sanoo. Kaikki eivät ole, vaikka niin luulisi, ja toisaalta joku toinen soveltuu lajiin mainiosti, vaikkei päällisin puolin uskoisi."Ja lisäksi ratsastajan on tunnettava hevosensa, tiedettävä missä sen rajat menevät ja suhteutettava kaikki tekeminen tähän.". Käytännön elämässä asiat eivät jälleen välttämättä mene näin. Ratsastajalla saattaa olla hevosenomistaja, jolla on omat ideansa edistymisestä ja kisoihin osallistumisesta. Ideaalitilanteessa ratsastaja voi itse päättää aikataulusta, jolloin sen voi tehdä hevosen ehdoilla. Tämä saattaa tosin johtaa hevosesta luopumiseen. Näin kävi esimerkiksi omakasvatti Hagels Tiffanyn (Sternkönig - Havel) kanssa, joka oli jo GP-tasolla, kun Hagelstam päätti myydä sen pyhä yrjö -tasolle. Hän huomasi, että tammalle GP-liikkeet ja niiden vaatima kokoaminen olivat fyysisesti sen verran haastavia, että pidemmän päälle tälle tasolle "väkisin työntäminen" olisi ollut hevosta kohtaan väärin.Lauantaina Ypäjällä nähdään radalla Hagelstamin uusin GP-tulokas New Hill Danneman (Danciano - Alcatraz), joka on samasta Julerose-emästä, kuin Hagelstamin takavuosien kilpatamma New Hill Julitrea. "Danneman on hauska esimerkki. Se on 178 senttiä sä'ältä, ja tosi moni asia grand prix'ssä on sille ihan äärimmäisen helppoa. Kyllähän se tekee asiat tosi paljon helpommaksi ratsastajalle! On paljon helpompi ratsastaa nätisti Dannemanin kaltaista hevosta kuin jotakin muuta hevosta", Hagelstam toteaa ja kertoo esittävänsä ruunan lauantaina nivelillä. Hän sanoo toivovansa, että kouluratsastajat eivät olisi liian ahneita edistymisensä suhteen, sillä siitä ei koskaan seuraa mitään hyvää. . Hagelstam on miettinyt kouluratsastuksen tilannetta vuosien aikana monet kerrat, ja joka kerta hän päätyy samaan lopputulokseen siitä, missä ratkaisu piilee.Suoraviivaisin ja nopein ratkaisu on tuomareissa. Tuomareilla on jo nyt mahdollisuus arvostelussaan painottaa hevosystävällisyyttä. Hyvä tuomari näkee, onko hevosen peruskoulutus onnistunut hevosta kunnioittaen ja jos se sitä on, siitä täytyy palkita. Jos ei muuten, niin siksi, jotta tällainen ratsastus tulisi tavoiteltavaksi asiaksi ratsastajien parissa ja yleistyisi. Eihän ole salaisuus, että kouluratsastusareenalle mennään saamaan tuomareilta pisteitä. "Ja jos sä menet radalle hevosella, jolle se on liian vaikeaa, ja meneminen ei näytä kivalta, helpolta ja eettiseltä, sen täytyy näkyä selkeästi tuloksissa. Ja sen täytyy näkyä niin selkeästi, että sitä hevosta ei kannata enää kilpailuttaa sillä tasolla! Siinä on ratkaisu tähän ongelmaan. Näin yksinkertaista se loppujen lopuksi on", Hagelstam sanoo. "Voimakas positiivinen vahvistaminen tuomarikopista käsin toimisi todella tehokkaasti. Et kuitenkaan usein näe tuomarikommenteissa kiitosta siitä, että sun hevonen suoritti hyvällä ilmeellä, korvat eteenpäin, kauniissa tasapainossa ja kevyillä avuilla."Tuomaroinnissa itsessään on kehitettävää, se näkyy jo siinä, että yhtenäistä linjaa ei tuomarikopeissa läheskään aina luokan ratsukoiden suhteen löydetä. "Tämä aiheuttaa sen, että tuomarointiin on joskus vaikea luottaa."Tuomarit eivät suin surminkaan halua olla eri linjoilla kollegojensa kanssa, jolloin herää kysymys, arvaillaanko kopeissa mitä "halutaan". Näin ei saisi olla, eikä näin päästä myöskään edellä mainittuun yhtenäisyyteen. Yhtenäisyys vaatii yhteisesti sovitut linjaukset ja prioriteetit. Minkään ei pitäisi estää tuomaroimasta hevosen hyvinvointi edellä, sillä säännöt ja ohjeet mahdollistavat sen ja, kuten Hagelstam sanoo, sekä ratsastajien että tuomareiden on kestettävä kritiikkiä. "Tuomari ei voi pelätä kritiikkiä. Silloin hän on väärässä tehtävässä. Me ajatellaan usein, että tuomarin työ on tosi vaikeaa, mutta kyllä maailmassa on aika paljon vaikeampiakin tehtäviä", Hagelstam kuittaa. . Ja jos vastaavasti vielä palkitaan halutunlaisesta ratsastuksesta, joka Hagelstamin mielestä on yhtä kuin Cathrine Dufourin ja Justin Verboomenin ratsastus, ei mene kauaakaan, kun ollaan hyvässä tilanteessa. "Mutta on myös ymmärrettävä, että matkalla sinne korkeimmalle tasolle nähdään kaikenlaista, ja jo siinä vaiheessa on palkittava rentoudesta ja tyytyväisyydestä, oli se hevonen sitten ehkä vähän liian avoimessa muodossa tai jotain vastaavaa. Ne liian kuumat ja paineistetut, ja lyhyeksi vedetyt hevoset pitää karsia jo alkuvaiheessa."Hagelstam sanoo, että käytännön elämässä "ne vähän liian pitkät, mutta tyytyväiset" hevoset eivät kuitenkaan saa hyviä pisteitä. Hän toteaa myös, että virheitäkin on erilaisia. "On eri asia saada tahtirikko piffipaffisiirtymisessä tyytyväisellä, mutta vielä kokemattomalla hevosella kuin siksi, että hevonen vastustelee, eikä sen takia pysty siihen. Numero on kuitenkin sama."Totta kai vastuu on ratsastajilla, ja sitä suurempi vastuu on, mitä näkyvämmästä henkilöstä on kyse. . "Meidän, jotka olemme tällä alalla, on oltava hevosten suurimmat suojelijat. Meidän on pidettävä hevosten puolia."Tämä ei aina näy yleisessä mielipiteessä, ainakaan somejulkaisuista päätellen. Siellä olettamus on toisinaan, että ratsastaja ei suinkaan aina ole hevosensa asialla, vaan enemmänkin vain henkilökohtaisella omalla asiallaan, mukana siksi, että haluaa menestyä. "Toi on tosi outoa, koska kaikki me halutaan, että meidän hevoset olisi elämässään onnellisia ja tehdään niiden eteen kaikki mahdollinen ja joskus mahdotonkin. Niillä on puhtaat tallit, tasapainoinen ruoka, ne ulkoilee, ne lepää, niille järjestetään mielekästä tekemistä... Kehonhuollot, kengitykset. 95 prosenttia niiden treenistä niille ei tule edes hiki, koska valtaosa siitä treeniä on yhteistyön rakentamista ja kehonkielen tulkintaa. Ihan siksi, että kun se hevonen tulee kuulluksi ja nähdyksi, se oppii parhaiten.""Älä oleta. Ota selvää asioista", hän sanoo ja kertoo ohittavansa systemaattisesti keskustelut, jotka ovat keskusteluja vain näennäisesti, sillä niiden ainoa tarkoitus on kärjistää ja tuoda esille vain jonkun tietyn henkilön näkemyksiä."Mun mielestä kannattaa valita ne keskustelut, joihin lähtee mukaan. Mua ei kiinnosta velloa ongelmissa, jos on selvää, että mitään ratkaisua ei olla hakemassakaan."Mutta jonkun tulisi keskustella lajin puolesta ja nostaa tarvittaessa jopa kissa pöydälle."Totta. Isabell Werthillä on ollut hyviä ja maltillisia ulostuloja. Vaikka hän itse ehkä onkin enemmänkin vanhan liiton edustaja ratsastuksessaan, ja taisi vastustaa kankikuolaimesta luopumistakin, hän on omassa somessaan tarttunut oikeisiin asioihin ja puhunut niistä julkisesti mielestäni hyvin.". Lajin kansainvälinen kattojärjestö FEI ei saa Hagelstamilta täysiä pisteitä kouluratsastuksen johtamisesta. Johtaminen onkin kaikkea muuta kuin helppoa, sillä se ei tarkoita myöskään sitä, että mennään joka asiassa sen mukaan, kuka huutaa koviten. Mutta tähän maailmanaikaan se tarkoittaa, että tuomareille on ilmaistava se, mihin lajissa pyritään ja kommunikoitava heille asioiden tärkeysjärjestys."Selkeä prioriteettilista olisi tarpeen: mikä on kaikkein tärkeintä, toiseksi tärkeintä, kolmanneksi tärkeintä? Nyt tilanne on se, että yhdelle tuomarille tärkeintä on tyytyväinen ilme ja helppous, ja jollekin toiselle suu, liikkeet tai täsmällisyys. Tämä johtaa isoihin eroihin pisteissä."Hagelstamin mukaan kouluratsastuksen kansainvälisiä lajiasioita päättämässä täytyy olla ihmisiä, joilla on ymmärrys tilanteesta, jossa ollaan, ymmärrys lajista ja selkärankaa seistä oikeiden asioiden takana. "Se on kaikkein vaarallisinta, että sellainen korkeassa instanssissa oleva henkilö pääsee näköalapaikalle, joka ei uskalla ottaa vastuuta ja pesee varmuuden kätensä joka asiasta, jotta häntä ei voi syyttää virheestä." .Mahdollisuudet ovat vaikka mihinOlemassa olevat ohjeet ja säännöt kyllä antavat mahdollisuuden tehokkaaseen tuomarityöskentelyyn. FEI:n kouluratsastuksen päivitetyt tuomarointiohjeet linjaavat lajia, ja niissä lukee näin:Kouluratsastuksen tavoitteena on kehittää hevosesta tyytyväinen urheilija, joka on sekä henkisesti että fyysisesti positiivisessa tasapainossa. Tämä saavutetaan harmonisen koulutuksen kautta, jonka ansiosta hevonen on rauhallinen, notkea, rento ja joustava, mutta samalla myös itsevarma, tarkkaavainen ja halukas työskentelemään. Näin hevonen ja ratsastaja saavuttavat täydellisen yhteisymmärryksen.Nämä ominaisuudet ilmenevät:askellajien puhtaudessa ja säännöllisyydessäliikkeiden harmoniassa, keveydessä ja vaivattomuudessaetuosan keveydessä ja takaosan aktiivisessa työskentelyssä, joka syntyy aidosta eteenpäinpyrkimyksestäkuolaimen hyväksymisessä sekä läpiratsastettavuudessa ilman jännitystä tai vastustelua. .Kyra Kyrklund lähtee jo lauantaina FEI:n kokoukseen Lausanneen: "Joskus se yksi tuomari, joka näkee toisin kuin muut, voi olla oikeassa".Herpeksen pelko oli saanut puolet jäämään kotiin, mutta Stella Hagelstam vei hevosensa Novaan harjoittelemaan GP:tä

"Selkeä prioriteettilista olisi tarpeen", sanoo Stella Hagelstam kisakauden alussa

Aiheeseen liittyvää