Suomalainen ratsastaja, joka on naamioitunut italialaiseksi – "Elämä on oppimisprosessi"

Esteratsastaja Giulio di Renzo von Freymann näkyy aina silloin tällöin kansainvälisissä kisoissa ratsastajalistoilla Suomen väreissä. Hän kuvaa itseään suomalaiseksi, joka on naamioitunut italialaiseksi. Hän on kasvanut isänsä kotimaassa Italiassa, mutta varsinkin nuorena viettänyt paljon aikaa myös Suomessa. Vuodesta 2016 hän on edustanut kansainvälisissä kilpailuissa Suomea.Oma talli ja koti sen yhteydessä sijaitsee Pohjois-Roomassa. Hevosia on tällä hetkellä viisi, joista kolme on nuoria hevosia. Tallin nimi Le tre querce tarkoittaa kolmea tammea, sillä aluksi paikassa oli vain kolme tammea.”Meillä on myös varsoja, kasvatamme hevosia. Useimmat menestyneistä hevosistani ovat omakasvatteja. Pidän siitä, sillä kasvamme yhdessä”, di Renzo von Freymann sanoo.30-vuotiaan ratsastajan ykköshevonen on 12-vuotias canstakkolainen tamma Carol de Letrequerce.”Carol on syntynyt tallissani, ja hyppää 145-luokkia. Toivottavasti syksyllä hyppäämme 150-tasolla. Se on hyvin lahjakas ja nopea. Se on pienikokoinen, joten ei uskoisi, että se on niin voimakas. Mutta se hyppää isosti.”Hänen uransa paras hevonen on ollut omakasvatti Candy Girl de Letrequerce (Calido I – Stakkato), joka hyppäsi 155 cm luokkia.”Aloitin Candy Girlin kanssa, kun olin 14-vuotias. Teimme kaiken yhdessä, ja se oli minulle valtava kokemus. Aloittaa yhdessä, ja päästä lopulta isoihin luokkiin. Tietysti sama tapahtui Carolin kanssa, mutta olin jo tehnyt sen kerran, ja se tuntui erilaiselta.”Kun kysytään, saattaisiko hän tulevaisuudessa olla Carolin kanssa käytettävissä Suomen nations cup -joukkueessa, di Renzo von Freyman vastaa:”Se olisi kunnia. Tietysti se on iso kilpailu, joten täytyy olla varma, että se hyppää 150 ja hyvin. Mutta toisaalta, miksi ei?”.Sinivalkoisiin väreihinNuorena di Renzo von Freymann edusti Italiaa, eikä edes tiennyt, että voisi edustaa Suomea. Muutoksen alkusysäyksenä oli pettymys, kun hän jäi Italian nuorten ratsastajien EM-joukkueen ulkopuolelle Arezzon kisoista 2014.”Suomessa isoisäni sanoi, että oletko ajatellut edustaa Suomea? Olin että, Suomea? Onko se mahdollista?", di Renzo von Freymann naurahtaa."Otin yhteyttä Ratsastajainliittoon ja kaikki toivottivat tervetulleeksi. Tiesimme, ettei se olisi mahdollista enää niihin EM:iin, mutta se antoi minulle uuden merkityksen.”Edustusmaan vaihtaminen kesti aikansa, eikä prosessi ollut helppo.”Alusta asti oli selvää, että se ei ollut minulle urheilullinen päätös. Se oli sitä mitä minä olen. Siksi Whatsapp-statuksessani lukee Finnish rider in Italian disguise – suomalainen ratsastaja naamioituneena italialaiseksi.”Suomen väreissä ratsastaminen on hänelle tärkeää, sillä hän kokee sen olevan osa häntä. Hänen äitinsä on suomalainen, ja hänen perheellään on yli 100-vuotinen historia liittyen Suomeen ja Italiaan. Nimittäin äidin puolelta hänen isoisänsä oli suomalainen, joka meni naimisiin italialaisen naisen kanssa. Isoisoisä puolestaan omisti Espoossa sijaitsevan Backbyn kartanon, jossa myös oli hevosia.”Hulluinta tässä sata vuotta vanhassa tarinassa on se, että se juontuu tästä suomalaisitalialaisesta yhteydestä hevosiin. Äitini perheessä kaikki olivat hevosihmisiä, ja nyt minä edustan Suomea, mikä on hienoa!”Suomen kieltä di Renzo von Freymann ymmärtää melko hyvin, sillä nuorena hän tuli joka kesä Suomeen pariksi kuukaudeksi. Kotona kuitenkin puhuttiin pääasiassa ruotsia tai italiaa.”Puhun ja ymmärrän ruotsia paremmin, mutta jos tulen Suomeen, pystyn parin päivän jälkeen ymmärtämään lähes kaiken. Mutta jos minun pitää puhua… Luulen, että jos olisin siellä pidempään tai kävisin lyhyen kurssin, pystyisin puhumaankin.”Kahteen kulttuuriin kasvaneena hän kokee kuuluvansa molempiin, ja toisaalta ei kumpaankaan. Koti on molemmissa maissa. Hän on kasvanut ja elänyt Italiassa, jota hän luonnollisesti rakastaa, mutta hän arvostaa monia suomalaisia arvoja.”Arvostan suomalaisten kiinnittämää huomiota innovaatioihin ja heidän tehokkuuttaan. Ihailen todella paljon sitä, kun menin sinne talvella ja kaikki toimi. Se oli hullua! Tuntui siltä, että jos voi tehdä kaiken niin kovissa olosuhteissa, on jo voittanut.”.Vaativa italialainen valmentajakoulutusTällä hetkellä di Renzo von Freymannilla on ratsastuksessaan menossa siirtymävaihe.”Minulla on vanhempia hevosia, joita edelleen ratsastan, mutta ne ovat lopettamassa uraansa. Lisäksi minulla on hevosia nostamassa tasoaan, joten aikataulussani ei ole vain kilpailuja. Nyt on oikea aika jatkaa oppimista, ja minulle se tarkoittaa korkeamman valmentajatutkinnon opiskelua”, di Renzo von Freymann kertoo.Hän on mukana Italian ratsastajainliiton kolmannen eli korkeimman tason valmentajakoulutuksessa. Kouluttajat ovat itse ratsastaneet tai valmentaneet olympialaisissa, ja ryhmään otetaan vain viisi opiskelijaa.Opiskelu muodostuu 10 päivän lähijaksoista, jonne pitää ottaa mukaan omat hevoset. Kaikki valmentajaopiskelijat suorittavat sekä koulu-, este- ja kenttäratsastusta. Opiskelijoilla on kuusi isompaa tenttiä ja heidän tulee tehdä kirjallinen opinnäytetyö. Koko tutkinnon suorittamiseen menee noin puolitoista vuotta.”Tämän tason kokeissa he usein esittävät meille ongelman, kuten vaikkapa, että tämä hevonen hyppää 145-tasolla ja ratsastajalla on tällainen ongelma. Kuinka ratkaiset sen? Myös opettamistamme arvioidaan, ja jokaisen lähijakson lopuksi on ratsastuskoe.”Edellisellä lähijaksolla heidän oli pitänyt kokeessa hypätä 2 tähden tasolla maastorata.”Se oli minulle aika vaikeaa, en ole koskaan aikaisemmin mennyt kenttää, vain ratesteitä. Oli vaikeaa päästä sille tasolle vain 10 päivässä. Mutta siinä testataan, kuinka ratsastajat pystyvät olemaan joustavia ja valmiita sopeutumaan.”Lähijaksolla ei keskitytty vain kokeesta selviytymiseen, vaan he oppivat kouluttajalta myös miten kenttäratsastusta voisi hyödyntää esteratsastuksessa.Valmentajakoulutus mahdollistaa di Renzo von Freymannille nyt oman ratsastuksensa kehittämiseen erittäin hyvien valmentajien kanssa, mutta myös opettaa konseptin siirtämistä eteenpäin valmennettaviin.”Kun konsepti on selkeänä mielessä, sitä seuraa askel askeleelta ja siitä tulee selkeä metodi. Sen oppiminen vie aikaa, ja siihen tarvitsee ohjausta muilta. Sain tilaisuuden ja ryhdyin siihen heti, koska nyt minulla on aikaa ja mahdollisuus.”.Kiireitä myös tallin ulkopuolellaHevosurheilun lisäksi di Renzo von Freymann on myös mukana perheyrityksessä, joka myy matkalaukkuja. Lisäksi hän on hoitanut ison kilpailujärjestäjän Montefalcon neljän tähden kilpailun viestintää ja markkinointia. Montefalco on Italiassa tärkeä kilpailupaikka, jossa järjestetään myös paljon kansallisia kilpailuja.”Aloitimme yhteistyön tänä vuonna. Tein kilpailun logot ja lehden, ja kaiken mikä liittyy tapahtumaan yhdessä järjestäjien kanssa. 30 maata ja maailman parhaita ratsastajia osallistui kilpailuun. Siinä oli kaksi olympiakarsintaluokkaa, joten se oli aika intensiivistä.”Lisäksi hän huolehti myös kilpailun VIP-alueesta. Hänellä oli samasta tehtävästä kokemusta jo aiemmin Rooman GCT-osakilpailusta, ja sen kokemuksen vuoksi häntä pyydettiin mukaan Montefalcoon.”Yllätyksekseni se oli todella hyvä juttu. Saimme paljon näkyvyyttä ja vuorovaikutusta. Nyt meillä on ensi vuodelle isompia suunnitelmia, yritämme saada isompia sponsoreita. Se on erittäin stimuloivaa. Se tuli kuin tyhjästä, liittyy hevosiin ja antaa minulle mahdollisuuden kilpailla siellä. Se oli todella hienoa.”Di Renzo von Freymann on opiskellut markkinointia ja taloustieteitä, ja graafista suunnittelua hän oppi äidiltään, joka on tehnyt sitä ammatikseen. Suunnittelijan työ oli myös di Renzo von Freymannille kakkossuunnitelma hevosille.Nyt työskennellessään ison ratsastuskilpailun järjestäjänä, hän pääsee yhdistämään osaamistaan. Silti kilpailun menestys, ja se että hän piti työstä, oli mieluisa yllätys.”Elämä on oppimisprosessi. Jos pysähdyt, häviät. Kun sain mahdollisuuden, minua pelotti hieman, mutta sanoin, että tällainen mahdollisuus tulee kerran elämässä. Siinä näkee ison kilpailun kulissien taakse. Jos elämä antaa mahdollisuuksia, on typerää heittää ne ikkunasta ulos.”Miten sitten oman ratsastuksen, perheyrityksen ja kilpailujen järjestämisen yhdistäminen onnistuu? Di Renzo von Freymannin mukaan hyvin. Kun keskittyy välillä eri asioihin, mieli toimii paremmin.”Yritin pitkään pakottaa itseäni keskittymään vain hevosiin. Mutta tajusin, että se ei toimi minulla. Laajensin horisonttiani ja se paransi myös ratsastustani. Siksi tartun näihin mahdollisuuksiin ja yritän monipuolistaa kiinnostuksen kohteitani, koska se toimii ja antaa minulle voimia.”.Janne Ruskeeniemi korkkaa kansallisen 140-tason: "Hiljalleen nostetaan omaa tasoa"."Vahvoja vieroitusoireita", toteaa Kimmo Kinnunen

Suomalainen ratsastaja, joka on naamioitunut italialaiseksi – "Elämä on oppimisprosessi"

Aiheeseen liittyvää