Tuisku Lamberg palasi Suomeen: "Ne rahat mitä omiin hevosiin laittaa, pitää olla semmoisia, että voisi sytkärillä polttaa savuna ilmaan"

Syyskuun alussa kenttäratsastaja Tuisku Lamberg, 20, otti ratsastusurallaan aikalisän ja muutti takaisin kotitallilleen Tallinmäelle, Oulun kupeeseen Kempeleeseen. Nuoresta iästään huolimatta hän on ehtinyt reissata ja asua eri paikoissa pitkiäkin aikoja. Viimeisin tukikohta oli Englannissa maan kenttämaajoukkuevalmentaja Christopher Bartlen luona, missä hän valmentautui keväästä syksyyn viimeisen kahden vuoden ajan. Sinne hän olisi jäänyt pidemmäksikin aikaa, mutta Brexitin takia siellä valmentautuminen oli vaikeaa, ja työluvan saaminen hevosalalle lähes mahdotonta.Englanti on kenttäratsastuksen mahtimaa ja sen huomasi myös Lamberg. Jos Suomessa on kolme kahden tähden kilpailua kaudessa, siellä niitä on kolme viikonlopun aikana. Entisenä kouluratsastajana Lambergin kouluratsastus oli hyvällä tasolla. Silti hän sanoo ratsastustaitonsa kehittyneen Bartlella ”aivan valtavasti”.”Sellainen systemaattinen perusratsastus on ihan eri tasolla kuin lähtiessä. Hänen valmennussysteeminsä on tosi selkeä. On selkeät peruspalikat, jotka pidetään kasassa ja sitten se toimii”, Lamberg sanoo.Valmentajana Bartle opettaa ratsastajansa pitämään homma hallussa itse. Hänen ihanteensa on, että valmennettavat oppivat systeemin niin hyvin, että hänestä tulee tarpeeton.”Chris opettaa ratsastamaan, mutta hän ei pitele kädestä. Täytyy oppia seisomaan omilla jaloilla ja sen olen kokenut hyödylliseksi.”Lamberg tutustui Bartleen Ypäjällä, kun tämä oli pitämässä klinikkaa. Se mitä englantilainen esitteli Suomessa kahden päivän aikana, on hänen koko systeeminsä pähkinäkuoressa. Kun systeemi toimii, se ei muutu, vaikka valmennuksessa olisi huippuratsastaja.”Tavallaan ei tullut mitään uutta, vaikka olin siellä kaksi vuotta treenaamassa.”Hypätessä estevälien askelia ei lasketa. Kun hevonen on toimiva, eli se on takaosalla, sillä on vahva laukka ja se odottaa, pieniä säätöjä pystyy tekemään ja hevonen kykenee itse tekemään ratkaisuja. Maastoradalla on paljon vaihteluja, ja ratsukon tulee olla valmis kaikenlaisiin tilanteisiin. Tämä ajatus on siirtynyt myös rataesteisiin.Lamberg ei esimerkiksi mittaa estevälejä, paitsi sarjoilla.”Keskityn siihen, että hevonen on koossa ja takaosalla. Ratsastan esteelle silmällä ja fiiliksellä. Mulle se on toiminut paljon paremmin kuin se, että tähän linjaan neljä ja tuohon seitsemän askelta.”Bartle myös opettaa, että estettä ei katsota. Hevosen tehtävä on katsoa estettä.”Chris on aivan ehdoton, että estettä ei katsota. Katsotaan puunlatvoja tai seuraava estettä. Silmät ylös.”Aiemmin Lamberg oli valmentautunut myös Saksassa Sanna Siltakorven ja Elmo Jankarin luona, mutta hän halusi nähdä muutakin ja kehittää kielitaitoaan.”Halusin nähdä maailmaa ja avartaa maailmakuvaa, nähdä vähän erilaista. Maailma on enemmän auki, kun sen stepin on ottanut. Kun on kerran mennyt ulkomaalaisten luo, oppinut pärjäämään ja saanut lisää kontakteja.”Hän kokee erilaisten valmennustapojen näkemisen tärkeäksi myös oman systeemin löytämiseen.”Jos pysyy vain saman ympyrän sisällä, ei näe erilaisia mahdollisuuksia tai löydä itselleen sopivia tapoja. Kenenkään systeemi ei ole absoluuttisesti väärä tai oikea. On tuhat erilaista tapaa päästä samaan lopputulokseen. Nyt on hyvä ikä katsella maailmaa, kun ei ole vielä sitoumuksia.”Lamberg on siis oman tiensä kulkija?”Niin no, ehkä sen voi niinkin sanoa.”.Koulu vaihtui kenttäänMoni muistaa Lambergin kouluratsastajana. Lapsiratsastajana hän voitti SM- ja PM-kultaa Netstutteriets Bachiolla (Don Scufro – Come Back II), ja oli mukana lapsiratsastajien ja junioreiden EM-joukkueissa.Siirtyminen kenttäratsastukseen tapahtui vähän yllättäen, kun Tallinmäelle tuli Kirsi Oksasen tamma Una (Wetano – Maraton), joka oli liian reipas tunneille. Koska kenttäratsastus kiinnosti Lambergia, parin maastoestetreenin jälkeen hän lähti kilpailemaan Niinisaloon 2019. Parin kisan jälkeen hän hyppäsi jo junioreiden SM-kisassa maastoradan puhtaasti.Kenttäratsastus kulki alussa kouluratsastuksen rinnalla. Lopullinen lajinvaihto tapahtui, kun Netstutteriets Bachio päätettiin myydä Tanskassa Mikaela Fabricius-Bjerren luona vietetyn talven jälkeen.”Oli selviö, että kun pitäisi nuorten ratsastajien luokkia mennä, se ei ole riittävän hyvä kansainväliselle tasolle.”Tanskaan Lamberg sai ratsastettavakseen myös Anne Niemen kokeneen Duendecillo P:n (Don Romantic – Midt-West Ibi-Light), mutta yhteistyö loppui muutaman viikon treenin jälkeen.”Se loukkaantui ilmeisesti karsinassa. Se olisi ollut kuukausien pitkä kuntoutus, niin Annen kanssa päätettiin, että on hevoselle reilumpaa mennä takaisin. Ei olisi ollut reilua millekään osapuolelle, että sitä ensin seisotetaan ja sitten otetaan täyteen kisatreeniin ja reissaamaan.”Hevosen loukkaantumien tietysti harmitti aikoinaan, mutta Lamberg uskoo asiat menevät niin kuin on tarkoitettu.Lajin vaihtaminen kokonaan kenttäratsastukseen ei ollut Lambergille itselleen vaikeaa. Hän oli lapsena hypännyt esteitä ja kouluratsastus tuli kuvioihin vain, koska yksi hänen poneistaan ei kestänyt hyppäämistä.”Saatoin lipsauttaa äidille, että kouluratsastusta voisi mennä, jos olisi kouluhevonen. Hän innostui, että nyt se lopettaa hyppäämisen niin mää ostan sille kouluhevosen. Äidin mielestä kouluratsastaminen olisi turvallisempaa”, Lamberg naurahtaa.Kouluratsastukseen hän ei ole enää palaamassa, vaikka lajina hänellä ei ole mitään sitä vastaan. Kenttäratsastuksen monipuolisuus kiehtoo, mutta hän kokee myös kenttäratsastuspiirit rennommiksi ja yhteisöllisemmiksi.”Vaikka koulurata olisi riehuttu aivan pilalle, niin hevonen voi vielä hypätä kauhean hyvin. Sitten on mukavaa. Jos koulukilpailuissa riehut radan pilalle, keljuttaa seuraaviin kisoihin asti.”.Kotona Tallinmäellä -toistaiseksiLambergin vanhemmat Riikka Lamberg ja Hanski Määttä ovat tukeneet tyttärensä ratsastusuraa täysillä. Varsinkin ajokilometrejä Oulusta käsin kertyy paljon, sillä Lamberg saa kuorma-autokortin vasta ensi vuonna, mutta reissuille lähtemisestä on tullut vanhempien välille pieni kilpailu. Äiti onkin sanonut, että hän ”voi maksaa niin kauan kuin saa osallistua”.Nyt Lamberg puolestaan auttaa äitiään ratsastuskoulussa ja opiskelee ratsastuksenopettajaksi Kiuruveden Hingunniemessä. Toistaiseksi, sillä ratsastaminen edelleen ”kutittelee”. Toiveena olisi palata ulkomaille ratsastamaan.”Jos tekisi sen opekoulun ensiksi, niin on sitten ne paperit. Siitä on korkeintaan hyötyä, että on kouluttautunut, sivistynyt ja verkostoitunut. Tekee nyt sen ja jos sitten lähtisi jonnekin ratsastelemaan. Koska ratsastaa täytyy nyt, jos haluaa, mutta opettaa ehtii myöhemminkin.”Englannista palattuaan Lamberg teki myös muutoksia hevoskalustossaan. Omakasvatti Tallinmäen Leonardo (Ludwig von Bayern – Electro) siirtyi hänen äitinsä kouluhevoseksi ja Purola Caipirinhan (Cartier – Bessemeind´s Casino) todettiin viihtyvän paremmin estehevosena. Bartlella mukana olleista kenttähevosena jatkaa vain Niemen kasvattama 8-vuotias Dior P (Don Deluxe – Midt-West Ibi-Light). Tammalla on ollut loukkaantumisia, ja aika näyttää, kestääkö sen terveys kenttähevosena.”Se on pirun rohkea hyppäämään. Kouluratsastuksessa sillä on kykyä, mutta sen mieli aiheuttaa haasteita”, Lamberg kertoo.Lisäksi syksyllä ostettiin Maija Yli-Huhtalan 5-vuotias kasvatti Cazino (Casino Berlin – Quite Easy), joka on kilpaillut rataesteillä. Hevosia on nyt eri ikäisiä kasvamassa, aika näyttää millaisia kenttähevosia niistä tulee, vai tuleeko ollenkaan. Välillä niitä täytyy myydä tai etsiä hevoselle sopivampi käyttötarkoitus. Silti painetta myyntiin ei ole, Lamberg saa omia hevosiaan pitää ja kehittää niin kauan kuin haluaa.”Ne rahat mitä omiin hevosiin laittaa, pitää olla semmoisia, että voisi sytkärillä polttaa savuna ilmaan. Oletusarvoisesti niitä rahoja ei saa takaisin. Se on iloinen yllätys, jos niistä joskus jotain saa.”Kenttäratsastuksen harjoittelu on Pohjois-Suomessa vaikeaa, sillä maastoesteitä ei juurikaan Oulun seudulta löydy. Tallinmäellä ei myöskään ole maneesia, mutta Lamberg käy ratsastamassa kymmenen minuutin ajomatkan päässä olevalla Sonja Mäkelän maneesilla.”Kun päivässä käy pari-kolme reissua, niin kaikki hevoset on ratsastettu”, Lamberg naurahtaa.Englannissa hyvän valmennuksen lisäksi Lamberg näki koko ajan hyvää ratsastusta, kun huippuratsastajia kävi Bartlen luona treenaamassa. Suomessa hänellä ei tällä hetkellä ole valmentajaa, vaikka Bartlelta voi edelleen kysyä apua ja ongelman tullessa lähettää videon.Onko vaarana taantuminen, kun treenaa yksin kotona?”Eihän tämä ole optimaalinen tilanne, kun ei ole valmentajaa. Mutta tämä on välitila, johon täytyy jollain aikavälillä keksiä ratkaisu. Luulen, että muuttolintu saattaa lehahtaa taas jossain välissä.”."Kysyin, otatko jengiä treenaan sun paikkaan".Kehonkieli kertoo - "Koko kommunikointi hevosen kanssa on koulua”

Tuisku Lamberg palasi Suomeen: "Ne rahat mitä omiin hevosiin laittaa, pitää olla semmoisia, että voisi sytkärillä polttaa savuna ilmaan"

Aiheeseen liittyvää