Ehkä voisi jopa sanoa, että hän on Irmeli-ihminen, sillä rakkain kaikista hevosista on Ruotsista ostettu lämminveritamma Melby Image (Going Kronos - Muscles Yankee), lempinimeltään Irmeli.Irmelillä on ajettu tietysti kilpaa, omistaja on istunut sen kilpakärryillä itsekin, mutta kyllä se lähinnä ratsuna tällä hetkellä on. Ja pianhan ura taas vaihtuu, kun se astutetaan Googoo Gaagaalla.Mutta ratsu vai ravuri?Toivo "Heppatopi" Säily, 42, ratsastaa Hippoksen Heppa-tietokannan kuvassa nahkaisissa vaaleanruskeissa kokosaappaissa Irmeliä, joka on kaula kaarellaan. Hän ei oikein ymmärrä näitä jatkuvia rajanvetoja ja määrittely-yrityksiä asiassa kuin asiassa. "Eikö se eläin ole kuitenkin ihan sama, oli laji mikä hyvänsä?"Iso juttu sen sijaan on esimerkiksi se, että hevosten lähellä hän on huomannut, että päänsisäinen hulina katoaa, kiire häipyy ja mieleen astuu syvä rauha.Yleensä Säilyn värivalinta on vaaleanpunainen eli pinkki. Se tuli alunperin Irmelin ravivehkeistä, jotka olivat sitä väriä. Nyt voi miltei sanoa, että Heppatopi katselee koko maailmaa vaaleanpunaisten lasien läpi, ja se toimii. Pinkki miellyttää niin paljon, että muita värejä ei vaatekaapista tahdo enää löytyäkään. Häntä kyllä hymyilyttää vaaleanpunaiseen pukeutuminen, mutta kuittaa asian toteamalla, ettei häntä enää kiinnosta muiden mahdolliset mielipiteet tässä sen enempää kuin missään muussakaan asiassa.Siviiliammatiltaan Säily on autoalan yrittäjä ja vappuna oli uuden Autofixin toimipisteen avajaiset. Työntekijöitä on 12."Tämän kuun työtunnit näyttää 242 tuntia", hän naurahtaa."Mutta tämä on niin mieluista, että ei sitä ees huomaa."Säily on myös ADHD-diagnoosin saanut ihminen ja siihen kuuluu, että jos jostakin innostuu, tunteja ei lasketa.Heppatopi-tuotteet syntyivät puolivahingossa, kun eräs ystävä kysyi, että "mikset sä tekisi vaikka jotain t-paitaa". Säily, joka kuvailee itsensä jo toisen polven "umpiyrittäjäksi", mietti, että tosiaan miksi ei, teetti Irmeli-aiheisia T-paitoja ja pisti myyntiin. Ei se sen kummempaa ollut. Ilahduttavaa oli, että ihmiset halusivat niitä myös ostaa.Viime aikoina hänestä on tullut somepersoona."Se tullut ihan tossa vaivihkaa. Yllätyin Tampereen messuilla, kun ihmiset tuli ottamaan kuvia, vaikka olen vaan yrittäjä Oulusta, joka harrastelee hevosia", hän nauraa. Hän piti messuilla myös luennon suvaitsevaisuudesta ja kertoo jännittäneensä aivan valtavasti. Ei sitä kyllä ulospäin huomannut, mutta Säily väittää tärisseensä lavalla aivan kauttaaltaan ja joutuneensa kauhun valtaan huomatessaan miten paljon puheaikaa oli vielä jäljellä siinä vaiheessa, kun hän oli omasta mielestään kertonut jo kaiken.Avoimesti hän somessa asioistaan puhuu, välillä itkeekin.Varsinkin tiktok-videoita katsotaan. Hän tekee niillä kaikenlaista mikä päähän pälkähtää, tausta-ajatuksena levittää ympärilleen hyvää, koska lopulta millään muulla ei ole merkitystä. Ihmisen täytyy ymmärtää olla ystävällinen kanssaihmisilleen.Säily ei hyväksy kiusaamista, joka on etenkin nuorten parissa suorastaan vitsaus. On häntä nuoruusvuosina kiusattu itseäänkin, jos ei muusta niin heppailusta, joten siitä syntyvä tunne on hyvin muistissa.Ei toki kiusata enää, ei hän ole ainakaan huomannut.. Heppatopi ei oikein mene mihinkään lokeroon, sillä hän on myös silmiinpistävän treenattu, lihaksikas ja samalla hoikka. Se johtuu siitä, että Säilyn ykkösharrastus hevosurheilun ulkopuolella on mens physique -fitness, joka muistuttaa läheisesti kehonrakennusta, mutta ei ole yhtä vaativaa. Kyllä siinä lihakset isoiksi treenataan, ja käytetään itseruskettavaa, mutta ei pukeuduta ihan yhtä pieniin stringeihin kuin kehonrakennuksessa, vaan itse asiassa polvipituisiin sortseihin."Oikeat kehonrakentajat ovat aloittaneet jo tosi nuorina, tämän lajin pystyy aloittamaan vähän myöhemminkin", Säily kuittaa.Avantouinti on rakasta, vaikkakaan kylmä vesi ei ole sellainen elementti, joka luonnostaan miellyttäisi. Kylmän veden shokkivaikutus tekee kuitenkin hyvää, sen hän on huomannut.Avantouintikilpailuissa Säily on uinut 200 metriä jääkylmässä vedessä, joka matka menee muutamaan minuuttiin. MM-kisoissa on oltu ja menestystäkin saatu. Viimeksi Oulun kisoissa hän myös juonsi rapupuku päällään, joka on ollut oiva pukuvalinta muissakin yhteyksissä. Se päällään hän hyppäsi muutama vuosi sitten Pohojanpoikien estekilpailuissa ristikko- ja 60 sentin esteet."Kova homma ADHD:lle muistaa se esterata", Säily huomauttaa. Mutta hän suosittelee ratsastusta kaikille selkävaivaisille, sillä on selkävaivainen itsekin. Lääkärikin oli ihmetellyt miten voi niin nopeasti kuntoutua ärtyneistä välilevyistä."Mä sanoin sille, että ratsastamalla käyntiä pitkiä aikoja. Siinä se selkä nitkuu sillä lailla sievästi."Säily kertoo, että sinä päivänä, kun hän päättää opetella "kunnolla ratsastamaan", useampikin ratsastuksenopettaja on luvannut tulla apuihin. Se päivä tulee vielä. Mutta ennen sitä on välivaihe, nimittäin monté-kortin ajaminen ja monté-startti.Sehän on vähän siellä raviurheilun ja ratsastuksen välissä jossakin.Mutta suurin hyöty hevosista on psyykkinen.ADHD ei ole pelkästään huono asia. Duracell-puputyyppinen vire voi olla hyväkin. Jos tekeminen on mieleistä, tekeminen myös edistyy. Toisaalta taas, toisentyyppiset asiat, ne vähän vastenmielisemmät, jäävät helposti tekemättä.Säilyllä on rasitteenaan keskittymiskyvyn puute – "sekava pää" ja ajoittain paha masennuskin, joka viimeksi mainittu tulee ja menee. Viisi vuotta sitten masennus oli erittäin paha, vaikkei siihen ollut mitään erityistä syytä, ja viime syksynä se uhkasi taas pahemman kerran, kun Säily menetti parhaan kaverinsa ja sielunkumppaninsa ja firmakin oli lähellä konkurssia."Viime vuosi on ihan kauhia. Oon joskus sanonut jopa, että jos mulla ei olisi lapsia, mua ei enää olis."Siitä kuitenkin selvittiin. Lapsia on kolme, ja he ovat rakkaampia kuin mikään.Pahimmillaan masennuksen hoito oli nukkumista. Säily kertoo menneensä yöunille jo iltaseitsemän aikaan, sillä mikään muu kuin nukkuminen ei kiinnostanut, eikä sekään tarpeeksi.Säily sanoo, ettei ymmärrä miksei kaikkia ihmisiä koskettavista asioita saisi puhua, sillä puhuminen auttaa. Sekä puhujaa, että joskus kuulijaakin."Miehethän ei saisi näyttää oikeastaan mitään tunteita, mutta mitä sitä ihmisyyttä piilottamaan.""Mulla ei oikeastaan ole mitään semmoista mistä ei voisi puhua."