Urheilujohtajaksi opiskellut Noora Pentti ei halua, että ratsastuksessa jäädään kauniiden puheiden tasolle: "Lajiliitto ei voi olla kaikkea kaikille"

Hollantilaista Johan Cryuffia pidetään yhtenä historian kaikkien aikojen parhaana jalkapalloilijana, ja pitkän uransa jälkeen myös kaikkien aikojen parhaana jalkapallomanagerina. Vuonna 1999 hän perusti Johan Cryuff Instituutin, joka keskittyy kouluttamaan tulevaisuuden urheilujohtajia kaikissa lajeissa.Motto on: ”Koska ajattelen, että että vain ihmisistä, joilla on todellinen intohimo urheiluun, tulee hyviä johtajia urheilujärjestöihin.”Cryuff oli myös sitä mieltä, että huippu-urheilujoista tulee parhaita urheilujohtajia, koska he ovat sitoutuneita urheiluun, he haluavat koko ajan parantaa suoritusta ja ovat hyvin tavoitteellisia kaikessa toiminnassaan.Lähes 30 vuoden aikana instituutti on kouluttanut suuren määrän eri lajien ex-huippu-urheilijoita, jotka ovat päätyneet merkittäviin asemiin maidensa urheilujärjestöissä.Noora Pentti, 45, valmistui Johan Cryuff -Instituutista urheilujohtajaksi viime vuonna. Hän jakaa Cryuffin näkemyksen huippu-urheilijoiden sopivuudesta urheilun johtotehtäviin. Opinnot avasivat silmät myös sen suhteen, että kansainvälinen urheilu on valtavassa muutosvaiheessa. Tekoäly tulee muuttamaan paljon asioita kaikessa, myös urheilussa. Data ja algoritmit tulevat osaksi urheilukokemusta. Urheilutapahtumat kasvavat bisneksenä, ei ole enää kyse pelkästä urheilusta, vaan elämyksestä. Yksittäinen urheilulaji menestyy, jos se osaa käyttää dataa, osaa viihdyttää yleisöä, ja osaa näkyä oikeissa kanavissa. RuskeasuoTapaamme Pentin hänelle hyvin tutussa ympäristössä, Ruskeasuon talleilla. Hän siirtyi Ruskeasuolle 12-vuotiaana kun sai oman hevosen, Dynssen.”Joo, ja aika lailla heti ensimmäisinä päivinä lähdin pokkana ratsastamaan Laaksolle. Aika nopeasti tipuin siellä ja kun kävelin takaisin tallille mietin, että olikohan tämä oma hevonen ihan viisas hankinta. Illalla meille kotiin soitti vielä vihainen setä, jonka Dynsse oli melkein kaatanut laukatessaan talliin Keskuspuiston läpi. Kai mä siinä vähän itkua tuhersin mutta siitä se kuitenkin lähti.”Olet sittemmin tehnyt pitkän uran kilparatsastajana maailmancup-tasolla. Miksi halusit opiskelemaan Johan Cryuff -instituuttiin?”Kun lopetin kilpailemisen 2023, jäin kaipaamaan jotain haastetta ja opiskelu sitten toi mulle sen. Ja olen aina halunnut tutkinnon, minulla on aina ollut akateeminen kiinnostus. Kaikilla meidän vuosikurssilla oli urheilijatausta ja siten myös oman uran tuoma lajiymmärrys. Koulutus oli äärimmäisen mielenkiintoinen ja avasi uusia ikkunoita urheilun isoon kokonaiskuvaan.”Oman lopputyönsä Pentti teki maantiepyöräilystä ja sen mahdollisuuksista elämyslomien toteuttamisesta aktiivisille harrastajille. Hän toteaa, että urheilu on valtava bisnes, voittoa tavoittelevaa liiketoimintaa.”Olin jo pidempään miettinyt hevosurheilun haasteita. Muut lajit menee eteenpäin ja kaappaavat yleisön kiinnostuksen, mutta monella tapaa hevosurheilu polkee paikallaan.”Noora Pentti vertaa Suomen hevosurheilua Ranskan tilanteeseen, jonka hän tuntee hyvin.”Hevosen asema ranskalaisessa kulttuurissa on aivan erilainen. Ratsastusta pidetään sivistyneenä urheiluna, se on ihailtua ja arvostettua. Hevosella on lähes maaginen asema Ranskan kulttuurissa.”Pentti harmittelee, että Suomessa ratsastuksella ei ole vastaavaa statusta. Mutta voisiko statusta parantaa? Hän perää ratsastusurheilulle visiota asiasta. Ylipäätään hän perää visiota siitä, mihin kannattaa voimavaransa keskittää ja miksi. ”Missä me ollaan 5-10 vuoden päästä, missä me halutaan olla, ja mitkä ovat ne konkreettiset stepit, joilla sinne päästään? En ole missään törmännyt siihen, että ratsastuksella olisi visiota. Lajin johtaminen on jätetty amatöörien käsiin.”Pentti toivoo, että hevosalasta voitaisiin myös Suomessa rakentaa kiinnostava tulevaisuuden ala.”Että saadaan huippuja, tarvitaan aina tietty massa. Ratsastuskoulujen laatu ja niiden opetuksen taso on tässä ihan keskiössä. Ja meidän täytyy rehellisesti kertoa, että ratsastus on myös vaarallinen laji, joka todellakaan ei sovi kaikille.”Huolta herättää myös lajin näkyvyys Suomessa. Tai kuten hän huomauttaa, oikeastaan näkyvyyden täydellinen puute. Pariisin olympialaisista saatiin pieni hetkellinen lisänäkyvyys, mutta se ei jatkunut. ”Monet muut lajit hankkii näkyvyyttä ja sponsoreita kynsin hampain ja ovat pystyneet tässä samassa reaalimaailmassa päivittämään lajiaan ja luomaan tulevaisuutta. SRL on keskittynyt hoitamaan 'perustehtäväänsä'. Näkemys, visio ja riittävän konkreettiset toimet puuttuvat lähes kokonaan. Ja ymmärrys tai halu nähdä sitä, mitkä kaikki asiat ja ilmiöt uhkaavat hevosalaa. Ei esimerkiksi sanota ääneen, että hevonen on liikkumaan luotu nelijalkainen laumaeläin, ja hyvä ja osaava ratsastus on erinomainen tapa pitää siitä huolta.”Pentti pohtii, mitä on tehty houkutellakseen uutta yleisöä ja uusia harrastajia lajin pariin.`Hän vertailee keskenään suomalaisia urheilulajeja, joita seuraa laidasta laitaan."Muut lajit päivittävät toimintatapojaan ja strategioitaan. Vedotaan resurssipulaan, mutta mielestäni on organisaation laiskuutta ja kompetenssin puutetta, jos ei pystytä hankkimaan rahoitusta. Rahoituksen saaminen on avainasemassa, sillä jos investoinnit toimintaan lakkaavat, oltiin ihan missä tahansa organisaatiossa vain, koko toiminta näivettyy.” Pentin näkemys on, että lajiliitto ei voi olla kaikkea kaikille ja palvella kaikkia lajin erilaisia harrastajia ja osapuolia. Yritys on hänen mukaansa tuomittu epäonnistumaan.”Jos yritetään tehdä kaikkea kaikille, käy niin, ettei loppujen lopuksi tehdä oikein mitään kenellekään. Jäädään kauniiden puheiden tasolle. Monissa muissa lajiliitoissa toiminnat on selkeästi eriytetty, myös taloudellisesti. Esimerkiksi jääkiekossa SM-liiga ja Jääkiekkoliitto ovat eri asia, ja niillä on kokonaan eri tehtäväalueet.”Pentti muistuttaa, että lätkän SM-liiga on yritys, joka pyörittää omaa, taloudellisesti kannattavaa toimintaansa lipputulojen, televisioinnin, sponsorisopimusten ja fanituotteiden avulla. Jääkiekkoliitto taas on järjestö, joka ajaa jääkiekon asemaa maassa ja hankkii uusia harrastajia lajiin. Pentin silmissä SRL voisi rinnastua Jääkiekkoliittoon, kun taas suomalaisessa hevosurheilussa Suomen Hippos on lähempänä SM-liigaa. "Etenkin, kun tulevat saamaan totopelinkin. Raviurheilussa on omat isot ja moninaiset haasteensa nuorten harrastajien saamiseksi lajiin ja laji-imagon suhteen, mutta siellä on herätty siihen, että jotain täytyy tehdä."Ratsastuksen puolella ollaan Pentin mukaan liian toiveikkaita ja luotetaan siihen, että "kyllä se hevonen vetää aina uusia ihmisiä lajiin". "Se ei enää ole niin. Ei se hevonen vedä, jos ei aktiivisesti markkinoida." Aika ajoin Suomessa on puhuttu ratsastuksen SM-liigasta. Pentti ei usko, että se olisi hyvä tuote meillä tällä hetkellä, sillä pitkät välimatkat kisapaikkojen välillä tulevat kalliiksi, erityisesti nuorille, joita Pentin mielestä eniten tulisi sitouttaa urheiluun."Jokin alueellinen ratkaisu olisi paikallaan.". Miten oma ratsastuksesi? Lopetit kilpaurheilun 2023.”Nykyään jaan aikani Suomen ja Etelä-Ranskan kotini välillä", Pentti kertoo ja paljastaa, että Ranskassa asuva miesystävä, saksalainen René kuuluu tämän hetken elämäntilanteeseen.Pentti käy vuoroviikoin Suomessa jakaen lasten huoltajuuden Mikael Forsténin kanssa."Suomessa ratsastan Primuksen ratsastuskoulussa ja välillä myös tyttäreni ponia. Ranskassa ratsastan välillä vanhoja laukkahevosia joita siellä on ratsastuskouluissa paljon. Ne ovat fiksuja eläimiä, oppivat nopeasti asioita, koska ovat jotenkin läsnä enemmän kuin puoliveriratsut. Omaa hevosta en ainakaan tässä elämänvaiheessa ole hankkimassa. Ludger Beerbaumin kanssa osaomistamani nuoret hevoset ovat treenissä Saksassa."16-vuotiaaksi ehtinyt saksalaistamma Con Caya (Don Chello - Chambertin), jonka kanssa Pentti teki huikean nousun kansainvälisille esteille, on palannut synnyinkotiinsa Weishauptien tallille, jossa sitä yritetään varsottaa. Vielä yrityksessä ei ole valitettavasti onnistuttu. .60 prosenttia ikäluokkamestareista lopettaa kilparatsastamisen – FEI:n urheilufoorumissa kysyttiin miksi .Missä menee suomalainen ratsastusurheilu? SRL:ssä puhuttiin koko päivä valmennuksesta – maajoukkuevalmentajiksi olisi tulijoita myös ulkomailta.Kansainvälinen ratsastajainliitto FEI rajoittaa voimakkaasti tapahtumiensa kuvaamista – maailmancup-järjestäjä Tom Gordin hämmästyi

Urheilujohtajaksi opiskellut Noora Pentti ei halua, että ratsastuksessa jäädään kauniiden puheiden tasolle: "Lajiliitto ei voi olla kaikkea kaikille"

Aiheeseen liittyvää