Näkökulma: Edunvalvonta kärkiteemaksi

Siitä on tovi, kun päiväni kuluivat oman ratsastuskoulun pyörittämisessä. Elämään ei paljon muuta mahtunut kuin hevosia, asiakkaita, tiluksien hoitoa... Mutta oli yksi asia, joka ei vaivannut, nimittäin ALV. Alemmalla verokannalla meni koko touhu, perustunnit, pienryhmät, valkut ja yksärit.Nyt verokarhu lähtenyt liikkeelle, pidemmän aikaa kalastellut apajia hevosyrityksistä. Hevosala on joutunut syyniin.SRL havahtui, että verottajan kanssa pitäisi keskustella. Syyskuun alussa liitto poisti sivuiltaan tekstin ”Ratsastustuntien ALV on 10 prosenttia”. Yrittäjät olivat ehtineet huutaa APUA pitkälti aikaisemmin, sillä verottaja vaati selvityksiä ratsastustuntien koosta, oppilaiden ratsastustaustoista, ohjauksen ja opetuksen tasosta. Verottaja sanoi, että koko hevosala käydään läpi, koska tiedetään ALV-maksujen väärinkäytöksistä, uhattiin periä takautuvasti jopa kolme vuotta.Liitto piti palaverin verottajan kanssa 13.11., jonka tuloksista pian tiedotettiin. ”Ratsastuskoulut saavat jatkaa 10 prosentin ALV:lla” oli positiivinen viesti otsikossa. Ei se niin yksinkertaista ollut, ja samaan hengenvetoon liitto painottikin, että jokaisen yrittäjän velvollisuus on huolehtia, että maksaa ALV:t oikein. Mutta mikä on oikein? Yrittäjien tulee voida luottaa kattojärjestönsä ohjeistukseen.Miten ratsastuskoulut hinnoittelevat ja markkinoivat alkavan vuoden? Pienryhmät ja yksityistunnit, joista on verottajan kanssa eri käsitystä? Entä kesäleirit, joiden vero-ohjeeseen liitto ei ole ottanut kantaa? Epäselvyys voi olla este lajin kehitykselle. Yrittäjä ei uskalla tuotteistaa, brändätä, olla innovatiivinen.Ruotsissa ”undervisning” eli kaikki, mikä on opetusta, on ALV 6 prosenttia. Onkohan siinä ruohonjuuritason ponnahduslauta Ruotsin menestykselle ratsastusurheilussa?Niin kauan, kun on tulkintaristiriitoja, eikä liiton ohjeistukselle ole verottajan hyväksyntää, tulisi peli viheltää poikki. Tulisi pyytää verottajaa ottamaan aikalisä verotuspäätöksilleen. Yhdenkin ratsastuskoulun kohtuuttomalla verotuspäätöksellä on vakavat seuraukset koko hevosalaan. Jos liitto katsoo, että ainut tie asian selkiyttämiseen on oikeusprosessi, tulee sen ottaa vastuu prosessista ja sen kustannuksista. On kohtuutonta ajatella, että yrittäjä kantaisi vastuun ja kustannukset, mutta liitto tulisi hyödyntämään oikeuden päätöksen ohjeistuksessaan. Ei pitäisi olla merkitystä sillä, onko kysymys liiton jäsentallista vai ei, sillä päätös vaikuttaa koko hevosalaan, myös kaikkiin jäsentalleihin.Positiivisiakin uutisia on. EU on antanut jo huhtikuussa direktiivin, joka mahdollistaisi sen, että hevosiin liittyvät palvelut voitaisiin kokonaisuudessaan siirtää alennetun verokannan alaisiksi. Näinhän se pitäisi olla, mutta liitto ei osaa sanoa miten ja kenen tulisi viedä asiaa eteenpäin. Mutta jospa liitto ottaisi ohjat käsiinsä, heräisi omasta kuplasta, vain lajin sisäisestä kehittämisestä. Astuisi rohkeasti ulkopuoliseen maailmaan. Eikös seuraava rekrytointi liitolle tulisi olla edunvalvontapäällikkö, lobbaaja ajamaan hevosala sen ansaitsemalle arvostuksen tasolle?Tarja TeräväinenRatsastuksenopettaja

Näkökulma: Edunvalvonta kärkiteemaksi

Aiheeseen liittyvää