Luulin, etteivät reality-sarjat ole minun juttuni, mutta olen hulluna Nelosen Erikoisjoukot-sarjaan! Eikä ihme, sillä meininki muistuttaa saksalaisilla hevostalleilla työskentelyä. Paljon fyysistä rasitusta ilman kunnon ravintoa, ja pomo on aina tyytymätön, mikä ilmaistaan huutamalla, ellei peräti nöyryyttämällä.Ehkä Saksassakin meininki on muuttunut, mutta hierarkia istuu sikäläisessä kulttuurissa syvällä. Töissä tehdään töitä eikä naureskella. Pomo on aina oikeassa ja kysyä ei saa!Ikimuistoisin muistoni Saksasta on vuodelta 2000, kun olin kesän töissä eräällä esteratsastajalla. Meitä höykytettäviä oli siellä 4 suomalaista, ja omistajien silmissä alempiarvoisia olivat vain puolalainen ja kosovolainen hevosenhoitaja.Kuten Erikoisjoukoissa, annetun tehtävän joko suorittaa tai luovuttaa koko kilpailun.Saksassa ensimmäisen työpäiväni jälkeisenä aamuna pomoni kysyi, onko minulla lihaskipuja. Kun sanoin olevan, hän nauroi makeasti ja totesi, että ”joko kestät tai kuolet”.Erikoisjoukoissa ei riitä, että juokset metsässä useita kilometrejä. Juoksua vaikeutetaan laittamalla kokelaiden selkään painava rinkka ja käsiin 20 kilon hiekkasäkki..Siihen aikaan termi ”happy athlete” ei ollut vielä tunnettu.. Saksassa ratsastin hevosia päivässä kymmenenkin, mutta se oli tehty tavallista raskaammaksi. Pomoni oli iso, pitkäsäärinen mies, eikä hän ratsastanut hevosiaan herkiksi avuille - päinvastoin. Sen seurauksena hevoset olivat äärettömän raskaita meille nuorille suomalaislikoille. Yhdestä hevosesta työkaverini kuvasi osuvasti: ”Tämän tamman suu on kuin laittaisi kaksi ohjaa kiinni betoniseinään.” Siihen aikaan termi ”happy athlete” ei ollut vielä tunnettu.Erikoisjoukoissa tehtävä kerrotaan vain kerran, ja jos ei suorita tehtäviä oikein, komentajat suuttuvat ja huutavat.Jos ratsastuksessani jokin ei saksalaista pomoani miellyttänyt, hän alkoi huutaa. Kun en ymmärtänyt mitä olin tehnyt väärin ja kysyin tarkennusta, vastaus oli tyly: ”Enköhän minä tiedä paremmin, olen sentään hypännyt Aachenin GP:n.” En vieläkään tiedä, mitä hän halusi.Erikoisjoukoissa kivut pitää unohtaa ja jatkaa tehtävien suorittamista.Saksassa minulla oli oma nimikkosatula, jolla ratsastin kaikki hevoset. Se oli 70-luvun Stübben, ja jokainen sellaisessa istunut tietää, että siinä ei ole mitään puisen rungon ja päällysnahan välillä. Kesäkuumalla istuinluuni yrittivät tulla ihosta läpi, mutta haavoista ja kivuista huolimatta hevoset piti ratsastaa.Erikoisjoukoissa pitää olla hälytysvalmiina 24/7.Saksassa työtä oli yleensä paljon, mutta joskus olimme etuajassa valmiita. Tallista ei kuitenkaan saanut lähteä lepäämään eikä edes istua. Jos istui työaikana, siitä tuli saman tien huutoa. Pidimme siis vapaahetkinäkin vartiota, ettei pomo pöllähdä paikalle ja syytä meitä vetelehtimisestä.Erikoisjoukoissa ruokaa säännöstellään kilpailun edetessä.Saksassa energia- ja ravinnevaje oli taattu, sillä pomon hommasi sapuskat. Aamiaiseksi ja iltapalaksi sämpylöitä ja hilloa, lounaaksi pieni annos sikäläistä kotiruokaa. Kasviksia ei näkynyt, mutta ei niiden tärkeyttä silloin vielä ymmärretty, onneksi.Erikoisjoukoissa virnuilua pidetään huonona asenteena ja siitä joutuu puhutteluun.Saksassa kerran jaoimme iltaheiniä ja nauroimme toistemme jutuille. Yhtäkkiä pomo ilmestyi paikalle ja alkoi huutaa mitättömästä asiasta. Kun ihmettelimme asiaa, hänen valmennettavansa totesi tyynesti:”Ettekö te vielä tiedä, että töissä ei saa nauraa!”Ehdotankin, että Erikoisjoukot-sarjasta tehdään saksalaishenkinen talliversio! Laitetaan julkkikset kahdeksi viikoksi tallitöihin, jossa ne joutuvat putsaamaan karsinoita, tarhoja, hoitamaan hevosia, lakaisemaan ja ratsastamaan.Virheitä ei sallita, sillä niistä tallin komentajat rankaisevat huutamalla ja haukkumalla. Kaikenlainen virnuilu ja mussutus on kiellettyä. Ruokaa saa, jos töiltään ehtii syömään. Kämppä on kolo tallin yhteydessä, ja lähimpään kylään on 20 km. Voittaja on se, joka kestää loppuun asti. Huhuu tuotantoyhtiöt! Odotan jo innolla, kuka kilpailijoista putoaa ensimmäisenä!.Mari Valosaari haaveilee työskentelystä hevosalalla - "Jos joku ei minusta tykkää, niin älköön katsoko", hän neuvoo vihapostin lähettäjiä
Luulin, etteivät reality-sarjat ole minun juttuni, mutta olen hulluna Nelosen Erikoisjoukot-sarjaan! Eikä ihme, sillä meininki muistuttaa saksalaisilla hevostalleilla työskentelyä. Paljon fyysistä rasitusta ilman kunnon ravintoa, ja pomo on aina tyytymätön, mikä ilmaistaan huutamalla, ellei peräti nöyryyttämällä.Ehkä Saksassakin meininki on muuttunut, mutta hierarkia istuu sikäläisessä kulttuurissa syvällä. Töissä tehdään töitä eikä naureskella. Pomo on aina oikeassa ja kysyä ei saa!Ikimuistoisin muistoni Saksasta on vuodelta 2000, kun olin kesän töissä eräällä esteratsastajalla. Meitä höykytettäviä oli siellä 4 suomalaista, ja omistajien silmissä alempiarvoisia olivat vain puolalainen ja kosovolainen hevosenhoitaja.Kuten Erikoisjoukoissa, annetun tehtävän joko suorittaa tai luovuttaa koko kilpailun.Saksassa ensimmäisen työpäiväni jälkeisenä aamuna pomoni kysyi, onko minulla lihaskipuja. Kun sanoin olevan, hän nauroi makeasti ja totesi, että ”joko kestät tai kuolet”.Erikoisjoukoissa ei riitä, että juokset metsässä useita kilometrejä. Juoksua vaikeutetaan laittamalla kokelaiden selkään painava rinkka ja käsiin 20 kilon hiekkasäkki..Siihen aikaan termi ”happy athlete” ei ollut vielä tunnettu.. Saksassa ratsastin hevosia päivässä kymmenenkin, mutta se oli tehty tavallista raskaammaksi. Pomoni oli iso, pitkäsäärinen mies, eikä hän ratsastanut hevosiaan herkiksi avuille - päinvastoin. Sen seurauksena hevoset olivat äärettömän raskaita meille nuorille suomalaislikoille. Yhdestä hevosesta työkaverini kuvasi osuvasti: ”Tämän tamman suu on kuin laittaisi kaksi ohjaa kiinni betoniseinään.” Siihen aikaan termi ”happy athlete” ei ollut vielä tunnettu.Erikoisjoukoissa tehtävä kerrotaan vain kerran, ja jos ei suorita tehtäviä oikein, komentajat suuttuvat ja huutavat.Jos ratsastuksessani jokin ei saksalaista pomoani miellyttänyt, hän alkoi huutaa. Kun en ymmärtänyt mitä olin tehnyt väärin ja kysyin tarkennusta, vastaus oli tyly: ”Enköhän minä tiedä paremmin, olen sentään hypännyt Aachenin GP:n.” En vieläkään tiedä, mitä hän halusi.Erikoisjoukoissa kivut pitää unohtaa ja jatkaa tehtävien suorittamista.Saksassa minulla oli oma nimikkosatula, jolla ratsastin kaikki hevoset. Se oli 70-luvun Stübben, ja jokainen sellaisessa istunut tietää, että siinä ei ole mitään puisen rungon ja päällysnahan välillä. Kesäkuumalla istuinluuni yrittivät tulla ihosta läpi, mutta haavoista ja kivuista huolimatta hevoset piti ratsastaa.Erikoisjoukoissa pitää olla hälytysvalmiina 24/7.Saksassa työtä oli yleensä paljon, mutta joskus olimme etuajassa valmiita. Tallista ei kuitenkaan saanut lähteä lepäämään eikä edes istua. Jos istui työaikana, siitä tuli saman tien huutoa. Pidimme siis vapaahetkinäkin vartiota, ettei pomo pöllähdä paikalle ja syytä meitä vetelehtimisestä.Erikoisjoukoissa ruokaa säännöstellään kilpailun edetessä.Saksassa energia- ja ravinnevaje oli taattu, sillä pomon hommasi sapuskat. Aamiaiseksi ja iltapalaksi sämpylöitä ja hilloa, lounaaksi pieni annos sikäläistä kotiruokaa. Kasviksia ei näkynyt, mutta ei niiden tärkeyttä silloin vielä ymmärretty, onneksi.Erikoisjoukoissa virnuilua pidetään huonona asenteena ja siitä joutuu puhutteluun.Saksassa kerran jaoimme iltaheiniä ja nauroimme toistemme jutuille. Yhtäkkiä pomo ilmestyi paikalle ja alkoi huutaa mitättömästä asiasta. Kun ihmettelimme asiaa, hänen valmennettavansa totesi tyynesti:”Ettekö te vielä tiedä, että töissä ei saa nauraa!”Ehdotankin, että Erikoisjoukot-sarjasta tehdään saksalaishenkinen talliversio! Laitetaan julkkikset kahdeksi viikoksi tallitöihin, jossa ne joutuvat putsaamaan karsinoita, tarhoja, hoitamaan hevosia, lakaisemaan ja ratsastamaan.Virheitä ei sallita, sillä niistä tallin komentajat rankaisevat huutamalla ja haukkumalla. Kaikenlainen virnuilu ja mussutus on kiellettyä. Ruokaa saa, jos töiltään ehtii syömään. Kämppä on kolo tallin yhteydessä, ja lähimpään kylään on 20 km. Voittaja on se, joka kestää loppuun asti. Huhuu tuotantoyhtiöt! Odotan jo innolla, kuka kilpailijoista putoaa ensimmäisenä!.Mari Valosaari haaveilee työskentelystä hevosalalla - "Jos joku ei minusta tykkää, niin älköön katsoko", hän neuvoo vihapostin lähettäjiä