Kolumni: Istunta, kaiken alku ja juuri

On monta tapaa stressata hevosta. Usein syynä on tietämättömyys, usein huono ratsastustaito.Itse näen punaista, kun ratsastaja puristamalla liimaa itsensä satulaan. Hevonen hidastelee, koska se tulkitsee liikkeenvastaisen istunnan jarruna. Eikä pysty liikkumaan, kun istunta ei anna mahdollisuutta.Asian voisi ratkaista vaikka nousemalla kevyeen istuntaan, antamalla hevoselle tilaa liikkua. Mutta ei, ratsastaja vain puristaa reisillään yhä enemmän, puskee ja punkee. Hevosparka on ymmällään: jalat sanovat eteenpäin, mutta istunta ei anna. Menohalut katoavat.Lisäksi kilpailuissa näkyy edelleen epäsopivista varusteista aiheutuneita painekattiloita. Yhdistetään olematon kehonhallinta, vahva vipukuolain ja terävät kannukset.Ratsastajan heiluu edestakaisin. Heilahtaessaan eteenpäin kannukset osuvat kylkiin. Heilahtaessaan taaksepäin ratsastaja repii suusta ja samalla takakeno istunta käskee hevosta eteenpäin. Hevosen silmät pyörivät päässä ja paine kasvaa, kun kaasu ja jarru menevät sekaisin.Oikein käytettynä kaikki lähes kuolaimet ja kannukset ovat hyviä, mutta jos hevonen ei aluetason esteistä ilman erikseen luotua painetta selviä, se ei ole tehtäväänsä sopiva.Sitten on ne vielä ne ratsastajat, jotka koko ajan vemputtavat käsillään, heiluvat satulassa joka suuntaan tai lätsähtelevät takakaarelle, kun tasapaino ei pidä. Enkä puhu nyt aloittelevista ratsastuskouluoppilaista vaan ihan kilpailevistakin ratsastajista.Moni demonisoi raippaa merkinantovälineenä. Väitän silti, että kevyt huomautus raipalla silloin tällöin tarvittaessa on paljon hevosystävällisempää kuin koko ratsastuksen jatkuva pohkeilla kaivaminen, käsillä vemputtaminen tai heiluminen.Valitettavasti liian monen ratsastajan tasapaino ja kehonhallinta on liian heikkoa. Istunta- ja tasapainoharjoitukset lienevät yhtä suosittuja kuin juurihoito, ja ratsastuskouluissakin halutaan vain päästä tekemään "temppuja".Kevyt istunta koetaan liian rankaksi, ja moni itseään esteratsastajaksi tituleeraavakaan ei sitä hallitse. Silti nykyesteratsastuksessa ei satulassa pönötetä, vaan istunnan syvyyttä on kyettävä vaihtelemaan tilanteen mukaan laajalla skaalalla. Kouluhevonenkaan ei voi liikkua oikein, jos ratsastaja ei istu häiritsemättä.Voisiko hevosen hyvinvointi olla se argumentti, jolla oppilaat saadaan panostamaan omaan istuntaansa? Oikoteitä ei ole - ilman hyvää istuntaa ei temppujakaan voi tehdä oikein.Tulisi muistaa, että ratsastus on urheilua. Siinä voi tulla hiki ja lihakset kipeytyä.

Kolumni: Istunta, kaiken alku ja juuri

Aiheeseen liittyvää