Toki olen arvostanut monia urheilijoita, artisteja ja tiedemiehiä. Mutta en fanittanut. Paitsi Jessica von Bredow-Werndliä ja Daleraa.Ilman muuta kaiken ytimessä on ratsukon käsittämätön menestys: olympiakultaa, MM-kultaa, EM-kultaa, maailmancup-voittoja, monta kertaa yli 90 prosentin tuloksia. Jessican matka huipulle on kestänyt pitkään, kuten aina kouluratsastuksessa. Hän voitti nuorten ratsastajien EM-kultaa jo 2004.Mutta mahtuuhan maailman muitakin erittäin menestyneitä ratsastajia, enkä minä heitä fanita.Miksi siis Jessica? En tietenkään tunne Jessicaa, en ole koskaan edes tavannut. Eli fanitus perustuu pelkästään mediaan ja sosiaaliseen mediaan.Ja se kuva jonka media antaa, on kerrassaan viehättävä: näemme Jessican tietenkin ratsastamassa - paljon maastoilua - näemme hänet tallissa Daleran kanssa, rapsuttelemassa ja seurustelemassa. Maneesissa niin, että hevonen on vapaana ja seuraa Jessicaa. Rakentuu mielikuva, että Daleralla ja Jessicalla on ihan erityinen suhde, ja sehän on nykymaailmassa tärkeää.Kisavideoissa Jessican ratsastus on pehmeää, radalla Dalera vaikuttaa rennolta ja tyytyväiseltä, juuri siltä mitä kouluratsastuksessa nykyään haetaan.Mutta paitsi elämää hevosten kanssa, Jessica avaa meille myös muuta elämäänsä: komea mies, suloiset lapset – toki aina kasvot peitettynä somessa. Jessica valmentaa, käy lenkillä, joogaa, pyöräilee, käy juhlissa miehensä kanssa, leikkii lastensa kanssa. Aina hymyilevänä ja aurinkoisena. Puhuu kameralle – eli siis just mulle! Kertoo ajatuksistaan ja erityisesti tunteistaan. Se on ihana!Pitkän linjan viestinnän ammattilaisena näen, että kyse on myös erittäin ammattitaitoisesti ja taitavasti rakennetusta brändistä. Luulen, että Jessican somen takana on alan ammattilainen. Niin taitavasti kilpailemista, ratsastusta, perhe-elämää ja kauniita maisemia on ripoteltu someen juuri oikeassa suhteessa. Ja miten taitavasti tunteet ovat läsnä koko ajan – ne ovat äärimmäisen arvokasta valuuttaa modernissa brändinrakennuksessa.Ei voi kieltää, että Dalera ei ehkä kuulu hevosista kauneimpiin. Tästä olen kuullut monelta, jolle olen tästä fanituksestani kertonut.Mutta silti. Kun Jessica ja Dalera videolla esittävät minun amatöörisilmissäni täydellistä piaffia ja musiikkina soi ”you are the dancing queen, young and sweet, only seventeen…”On se ihana. Ja olympiaradalla nyt keskiviikkona.Ps. Jos Jessicasta joskus paljastuu jotain ikävää, niin en kyllä ala!
Toki olen arvostanut monia urheilijoita, artisteja ja tiedemiehiä. Mutta en fanittanut. Paitsi Jessica von Bredow-Werndliä ja Daleraa.Ilman muuta kaiken ytimessä on ratsukon käsittämätön menestys: olympiakultaa, MM-kultaa, EM-kultaa, maailmancup-voittoja, monta kertaa yli 90 prosentin tuloksia. Jessican matka huipulle on kestänyt pitkään, kuten aina kouluratsastuksessa. Hän voitti nuorten ratsastajien EM-kultaa jo 2004.Mutta mahtuuhan maailman muitakin erittäin menestyneitä ratsastajia, enkä minä heitä fanita.Miksi siis Jessica? En tietenkään tunne Jessicaa, en ole koskaan edes tavannut. Eli fanitus perustuu pelkästään mediaan ja sosiaaliseen mediaan.Ja se kuva jonka media antaa, on kerrassaan viehättävä: näemme Jessican tietenkin ratsastamassa - paljon maastoilua - näemme hänet tallissa Daleran kanssa, rapsuttelemassa ja seurustelemassa. Maneesissa niin, että hevonen on vapaana ja seuraa Jessicaa. Rakentuu mielikuva, että Daleralla ja Jessicalla on ihan erityinen suhde, ja sehän on nykymaailmassa tärkeää.Kisavideoissa Jessican ratsastus on pehmeää, radalla Dalera vaikuttaa rennolta ja tyytyväiseltä, juuri siltä mitä kouluratsastuksessa nykyään haetaan.Mutta paitsi elämää hevosten kanssa, Jessica avaa meille myös muuta elämäänsä: komea mies, suloiset lapset – toki aina kasvot peitettynä somessa. Jessica valmentaa, käy lenkillä, joogaa, pyöräilee, käy juhlissa miehensä kanssa, leikkii lastensa kanssa. Aina hymyilevänä ja aurinkoisena. Puhuu kameralle – eli siis just mulle! Kertoo ajatuksistaan ja erityisesti tunteistaan. Se on ihana!Pitkän linjan viestinnän ammattilaisena näen, että kyse on myös erittäin ammattitaitoisesti ja taitavasti rakennetusta brändistä. Luulen, että Jessican somen takana on alan ammattilainen. Niin taitavasti kilpailemista, ratsastusta, perhe-elämää ja kauniita maisemia on ripoteltu someen juuri oikeassa suhteessa. Ja miten taitavasti tunteet ovat läsnä koko ajan – ne ovat äärimmäisen arvokasta valuuttaa modernissa brändinrakennuksessa.Ei voi kieltää, että Dalera ei ehkä kuulu hevosista kauneimpiin. Tästä olen kuullut monelta, jolle olen tästä fanituksestani kertonut.Mutta silti. Kun Jessica ja Dalera videolla esittävät minun amatöörisilmissäni täydellistä piaffia ja musiikkina soi ”you are the dancing queen, young and sweet, only seventeen…”On se ihana. Ja olympiaradalla nyt keskiviikkona.Ps. Jos Jessicasta joskus paljastuu jotain ikävää, niin en kyllä ala!
