Harvassa on hevosalan yrittäjä, joka ei puurtaisi päivästä toiseen uupumuksen partaalla. Yhä useampi lopettaa, ja moni pohtii samaa. Eläintenpito on fyysisesti kuluttavaa, mutta se vaatii myös ajallisesti ihan erilaisen sitoutumisen kuin muut yrittämisen muodot. Ravintolan tai kaupan voi tarvittaessa laittaa kiinni, mutta hevosista pitää huolehtia vaikka pää kainalossa.Harvalla on mahdollisuutta palkata tarpeeksi työvoimaa, ja moni sinnittelee yksin puurtaen aamusta iltaan. Loma on kaukainen unelma, halu myydä kaikki ja muuttaa Espanjaan on kova.Sanonta hevosihmisen matikka on nelonen ja uskonto kymppi lienee osittain totta, mutta myös moni yrityksensä taloutta tarkasti hoitava joutuu elämään kädestä suuhun. Kun tulee yllättävä menoerä tai asiakkaat vähenevät yleisen heikon taloustilanteen takia, ollaan suonsilmässä.Kun olin pieni, ratsastusta pidettiin eliittilajina. Nykyään ratsastusta pidetään edelleen kalliina lajina, mutta samalla sitä markkinoidaan kaikille sopivana. Missä muussa lajissa saa muutamalla kympillä koulutetun opettajan ja hevosen? Ei missään, koska muissa lajeissa tajutaan pyytää kunnon hintaa!.Kuntosalilla personal trainerin yksityistunti maksaa noin sata euroa, ja siihen ei kuulu edes salin käyttömaksuaKirjoittaja salitreenaamisen hinnoista. Kun tarkastelee ratsastusurheilun hintoja ja sitä, mitä ne sisältävät, on pakko todeta niiden olevan reippaasti alihinnoiteltuja. Tarkastellaanpa asiaa verrattuna muihin harrastuksiin.Kuntosalilla personal trainerin yksityistunti maksaa noin sata euroa, ja siihen ei kuulu edes salin käyttömaksua. Ratsastuskoulujen yksityistuntien hintahaarukka on iso, noin 50–100 euroa. Siihen kuuluu hevonen, sen varusteet, maneesi ja opettaja. Yhden tunnin kustannukset yrittäjälle ovat moninkertaiset verrattuna PT:hen, joka myy vain tunnin ajastaan.Harrastan itse tanssia ja irtotunti ryhmätunnilla maksaa Oulussa 20 euroa. Ryhmässä saattaa olla 20–50 tanssijaa, hinta sisältää opettajan, tilavuokran sekä musiikin tekijänoikeusmaksut. Henkilökohtaisesta ohjauksesta on turha haaveilla. Ratsastuskoulun ryhmätunneilla on enimmillään kahdeksan ratsastajaa, tunnin ajaksi saa jälleen hevosen, sen varusteet, maneesin ja opettajan. Hintahaitari on jälleen iso, mutta esimerkiksi Oulussa pääsee ratsastuskoulun irtotunnille noin 35 eurolla.Ratsastuskouluyrittäjä hankkii ensin itselleen osaamista useiden vuosien ajan. Lisäksi hän investoi tallin ja maneesin, koulutetut hevoset ja niille asianmukaiset varusteet, mihin menee satoja tuhansia euroja. Kulut eivät lopu tähän, sillä hevonen syö ja tarvitsee hoitoa joka päivä.Sama koskee hevosten hintoja. Suomessa hevoskasvatus on pienimuotoista, mutta niitä vähäisiä kasvattajia tuskin motivoi olla harrasteratsastajien sponsoreina. Kasvattaja maksaa astutuskulut, emän kulut vierotukseen asti ja varsan kulut ja koulutus myyntiin asti, mihin menee Suomessa useita vuosia, sillä täällä on hyvin pienet markkinat kouluttamattomille hevosille. Siihen mennessä kasvatti on maksanut kasvattajalleen jo useamman kymppitonnin, mutta se pitäisi myydä viidellätoista, koska asiakkaat eivät halua maksaa enempää. Tai hankkia sille kilpailutuloksia, mikä maksaa taas lisää. Voitosta lienee turha haaveilla, mutta edes omiaan ei saa takaisin..Rajattoman budjetin asiakkaat ovat harvassa, yleensä halutaan hyvää mutta halpaaKirjoittaja hevoskaupasta. Eikä ole helppoa hevoskauppiaillakaan. Rajattoman budjetin asiakkaat ovat harvassa, yleensä halutaan hyvää mutta halpaa. Ei ihme, että tapahtuu ylilyöntejä, joissa yritetään oikoa mutkat suoriksi ja saada hevosista irti nopeasti mahdollisimman paljon.Hevoset ovat monelle elämäntapa ja ajatellaan, että työtä tehdään rakkaudesta lajiin. Ei silti ole oikein eikä pidemmän päälle kestävää, että työtään rakastavat yrittäjät raatavat itsensä rikki ja uuvuksiin vain siksi, että se mahdollistaa joillekin edullisemman harrastamisen. Väsyminen ja jatkuva taloudellinen paine johtaa myös helpommin virheisiin ja laadusta tinkimiseen.Asiaa voidaan tarkastella myös hevosten hyvinvoinnin näkökulmasta. Jotta tuntihevonen olisi mahdollisimman tuottoisa, sen tulisi juosta illassa useampia tunteja. Toisaalta jos tuntihinnat olisivat oikealla tasolla, hevoset pääsisivät vähemmällä ja olisivat motivoituneimpia työhönsä. Jos hevosenostaja maksaisi hevosesta kunnon summan, sitä olisi aikaa kouluttaa rauhassa, ilman kiirettä.Johtaisiko tämä siihen, että yhä harvemmalla olisi mahdollista ratsastaa? Ehkä. Mutta ei sekään ole oikein, että kaikille tasapuolinen mahdollisuus harrastamiseen revitään yrittäjien ja hevosten selkänasta.
Harvassa on hevosalan yrittäjä, joka ei puurtaisi päivästä toiseen uupumuksen partaalla. Yhä useampi lopettaa, ja moni pohtii samaa. Eläintenpito on fyysisesti kuluttavaa, mutta se vaatii myös ajallisesti ihan erilaisen sitoutumisen kuin muut yrittämisen muodot. Ravintolan tai kaupan voi tarvittaessa laittaa kiinni, mutta hevosista pitää huolehtia vaikka pää kainalossa.Harvalla on mahdollisuutta palkata tarpeeksi työvoimaa, ja moni sinnittelee yksin puurtaen aamusta iltaan. Loma on kaukainen unelma, halu myydä kaikki ja muuttaa Espanjaan on kova.Sanonta hevosihmisen matikka on nelonen ja uskonto kymppi lienee osittain totta, mutta myös moni yrityksensä taloutta tarkasti hoitava joutuu elämään kädestä suuhun. Kun tulee yllättävä menoerä tai asiakkaat vähenevät yleisen heikon taloustilanteen takia, ollaan suonsilmässä.Kun olin pieni, ratsastusta pidettiin eliittilajina. Nykyään ratsastusta pidetään edelleen kalliina lajina, mutta samalla sitä markkinoidaan kaikille sopivana. Missä muussa lajissa saa muutamalla kympillä koulutetun opettajan ja hevosen? Ei missään, koska muissa lajeissa tajutaan pyytää kunnon hintaa!.Kuntosalilla personal trainerin yksityistunti maksaa noin sata euroa, ja siihen ei kuulu edes salin käyttömaksuaKirjoittaja salitreenaamisen hinnoista. Kun tarkastelee ratsastusurheilun hintoja ja sitä, mitä ne sisältävät, on pakko todeta niiden olevan reippaasti alihinnoiteltuja. Tarkastellaanpa asiaa verrattuna muihin harrastuksiin.Kuntosalilla personal trainerin yksityistunti maksaa noin sata euroa, ja siihen ei kuulu edes salin käyttömaksua. Ratsastuskoulujen yksityistuntien hintahaarukka on iso, noin 50–100 euroa. Siihen kuuluu hevonen, sen varusteet, maneesi ja opettaja. Yhden tunnin kustannukset yrittäjälle ovat moninkertaiset verrattuna PT:hen, joka myy vain tunnin ajastaan.Harrastan itse tanssia ja irtotunti ryhmätunnilla maksaa Oulussa 20 euroa. Ryhmässä saattaa olla 20–50 tanssijaa, hinta sisältää opettajan, tilavuokran sekä musiikin tekijänoikeusmaksut. Henkilökohtaisesta ohjauksesta on turha haaveilla. Ratsastuskoulun ryhmätunneilla on enimmillään kahdeksan ratsastajaa, tunnin ajaksi saa jälleen hevosen, sen varusteet, maneesin ja opettajan. Hintahaitari on jälleen iso, mutta esimerkiksi Oulussa pääsee ratsastuskoulun irtotunnille noin 35 eurolla.Ratsastuskouluyrittäjä hankkii ensin itselleen osaamista useiden vuosien ajan. Lisäksi hän investoi tallin ja maneesin, koulutetut hevoset ja niille asianmukaiset varusteet, mihin menee satoja tuhansia euroja. Kulut eivät lopu tähän, sillä hevonen syö ja tarvitsee hoitoa joka päivä.Sama koskee hevosten hintoja. Suomessa hevoskasvatus on pienimuotoista, mutta niitä vähäisiä kasvattajia tuskin motivoi olla harrasteratsastajien sponsoreina. Kasvattaja maksaa astutuskulut, emän kulut vierotukseen asti ja varsan kulut ja koulutus myyntiin asti, mihin menee Suomessa useita vuosia, sillä täällä on hyvin pienet markkinat kouluttamattomille hevosille. Siihen mennessä kasvatti on maksanut kasvattajalleen jo useamman kymppitonnin, mutta se pitäisi myydä viidellätoista, koska asiakkaat eivät halua maksaa enempää. Tai hankkia sille kilpailutuloksia, mikä maksaa taas lisää. Voitosta lienee turha haaveilla, mutta edes omiaan ei saa takaisin..Rajattoman budjetin asiakkaat ovat harvassa, yleensä halutaan hyvää mutta halpaaKirjoittaja hevoskaupasta. Eikä ole helppoa hevoskauppiaillakaan. Rajattoman budjetin asiakkaat ovat harvassa, yleensä halutaan hyvää mutta halpaa. Ei ihme, että tapahtuu ylilyöntejä, joissa yritetään oikoa mutkat suoriksi ja saada hevosista irti nopeasti mahdollisimman paljon.Hevoset ovat monelle elämäntapa ja ajatellaan, että työtä tehdään rakkaudesta lajiin. Ei silti ole oikein eikä pidemmän päälle kestävää, että työtään rakastavat yrittäjät raatavat itsensä rikki ja uuvuksiin vain siksi, että se mahdollistaa joillekin edullisemman harrastamisen. Väsyminen ja jatkuva taloudellinen paine johtaa myös helpommin virheisiin ja laadusta tinkimiseen.Asiaa voidaan tarkastella myös hevosten hyvinvoinnin näkökulmasta. Jotta tuntihevonen olisi mahdollisimman tuottoisa, sen tulisi juosta illassa useampia tunteja. Toisaalta jos tuntihinnat olisivat oikealla tasolla, hevoset pääsisivät vähemmällä ja olisivat motivoituneimpia työhönsä. Jos hevosenostaja maksaisi hevosesta kunnon summan, sitä olisi aikaa kouluttaa rauhassa, ilman kiirettä.Johtaisiko tämä siihen, että yhä harvemmalla olisi mahdollista ratsastaa? Ehkä. Mutta ei sekään ole oikein, että kaikille tasapuolinen mahdollisuus harrastamiseen revitään yrittäjien ja hevosten selkänasta.
