Lukijat: "Missä oli kasvattajien edunvalvoja? Se on lappu luukulle nyt"

Hevosasetuksen määräykset koituvat kasvattajien maksettaviksi. Siinä eivät enää joululahjarahat ja tammapalkkiot auta, kun varsojen ikävähennukset poistuvat, josta seuraa, että karsinat menevät uusiksi. Ja tilannetta ei varsinaisesti helpota monet muut jutut asetuksessa, kuten, että pihattojen maapohjat on valettava betonille.

Tällaiset remontit ovat ihan hirvittävän kalliita. Kenellä on tällaiseen varaa tällä aikataululla? Tämä oli ns. retorinen kysymys. Minäkin juuri uusin omat karsinani. Ei siitä ole kuin viisi vuotta.

Eikö kukaan hevoskasvattajien etua asetuksen tekemisen aikana älähtänyt näin valtavasta muutoksesta ilman minkäänlaista aikaa sen tekemiseen? Herääkin kysymys, kuka meidän etua ajaa.

Uskomaton detalji sekin, että samaan aikaan kun karsinavaatimuksia tiukennetaan niin, että kaksi kissankokoista minishettiksen varsaakin vaativat vierotuksen jälkeen niin ison karsinan (2 x 4 m2), että käytännössä suurin piirtein eksyvät siellä, hevosia saa kuitenkin pitää pilttuussa kytkettyinä vuoden 2026 loppuun saakka. 

Missä tässä kaikessa on se hevosen hyvinvointi. En voi ymmärtää. Kaikesta henkii se, että tätä ei ole mietitty loppuun asti.

Joululahjaraha, tammapalkkiot ja alkuperäisrotutuet ovat pikkurahaa, kun kustannuksia miettii. Itsekin rupesin paniikissa miettimään, että hankkiako kaksi siirtotallia ja yhdistääkö niistä yksi isompi karsina. Kustannus huitelee siellä kahdenkympin paikkeilla. Myöntäisiköhän joku pankki lainaa tällaiselle kroonisesti vähävaraiselle pientoimijalle (eli tyypilliselle suomenhevoskasvattajalle)?

Me ollaan samanlaisia pientoimijoita koko kasvattajaporukka, joten ongelma on valtava. Lakimuutokset uhkaavat koko alan tulevaisuutta ja aivan erityisesti suomenhevosta. Laki ja sen asetus on ehkä kaunis paperilla, mutta kyllä tämä on se viimeinen korsi, joka katkaisee kamelin, ei vaan suomenhevosen, selän. Kaikkia muita hevosia voidaan kyllä ostaa muualta, suomenhevoset on tehtävä täällä. Villi veikkaus on, että ensi vuonna kukaan ei astuta suomentammaansa.

En ainakaan minä. Onneksi en astuttanut viime vuonnakaan, kun tallissa on valioaikaisen suomentamman kaksi hienoa varsaa, joista ei ole tullut yhden yhtä kyselyä. Mikä myös kertoo tilanteesta, jossa tällä hetkellä ollaan: ihmisillä on rahat niin loppu, että he eivät osta hevosia.

Ei ollut kiva tilanne jättää tammaa tyhjäksi, mutta onneksi niin tein. Ei ole oma pää menossa pölkylle heti ensimmäisessä aallossa. Mutta moni kaveri on niin pahassa liemessä, että meni heitä ajatellessa yöunet kyllä minultakin. Ahdistaa!

Mitä tämä karsinauudistuksella sitten saavutettiin varsan arjessa? Ehkä se, että se vieroitetaan aikaisemmin ja joutuu myös olemaan yksin karsinassa.

Tähän asti on aina pidetty tärkeänä, että vieroitettu varsa saa kaverin. Miten tämä tehdään nyt, kun ne eivät mahdu enää siihen samaan karsinaan, jossa aiemmin hyvin kaksistaan viihtyivät.

Suurilla talleilla saattaa olla mahdollisuuksia järjestellä tiloja ja resursseja uudelleen, mutta pienillä talleilla ei.

Onko tämä nyt sitten sitä "muutosvastarintaa"? No ei ole, vaan realismia. Muutokset täytyy tehdä niin, että ne voidaan toteuttaakin. Tässä lopputulema voi olla kasvattamisen loppu.  

Helpoin tie monelle olisi lyödä nyt ovet säppiin, laittaa lappu luukulle ja heittää hanskat tiskiin. Tätäkö haluttiin? 

Roger Lumberg,

huolestunut pienkasvattaja, Pöytyä