Näkökulma: Hevosala kolmivuorotöihin – ruokkiiko ihminen hevoset yölläkin?
Valtioneuvoston asetus hevosten hyvinvoinnista astuu voimaan 1.1.2026. Itse luin MMM:n valmisteilla olevasta asetuksesta 2024 alussa mediasta. Tuolloin tuli vaikutelma, että asetus tuli hevosalan järjestöille yllätyksenä ja että teksti oli hyvin pitkälle valmiiksi ”naulattu”. Oma kokemukseni on se, että valmisteluun liittyi tiedon jakamisen vähyyttä ja edunvalvontajärjestöillä oli haasteita tulla kuulluiksi. Tätä ei kuittaa Valtioneuvoston sivuilla oleva teksti, jossa kerrotaan, että asetus on valmisteltu yhteistyössä sidosryhmien kanssa.
Kun asetus tuli lausuntokierrokselle, siihen jätettiin valtava määrä kannanottoja ja lausuntoja eri järjestöjen, yhdistysten, yrittäjien ja yksityisten ihmisten tekeminä. Lopputulema oli se, että alkuperäinen paketti muuttui loppujen lopuksi hyvin vähän. Itse pohdin hyvän hallintotavan toteutumista ja sitä, miksi kyseinen asetus koskee ainoastaan hevosia? Ja miksi tällainen ”kotikutoinen” Suomen itsensä kehittämä asetus tarvittiin? Tämä on täysin irrallaan EU:sta.
Asetustekstissä on useita tulkinnanvaraisia kohtia ja nähtäväksi jää, miten asiat käytännössä menevät. Muutaman noston haluan kuitenkin tehdä.
Aina kun käytetään tiukkoja aikamääreitä kuten 6 kk, 12 vk tai 6 h, kyseenalaistetaan hevosammattilaisten ammattitaito arvioida hevosten hyvinvointia, käytännön olosuhteita, työntekijöiden työkäytänteitä ja sitä kokonaisuutta, missä kukin talli ja yrittäjä toimii. Monessa kohtaa vedotaan ”eläinlääketieteellisiin syihin”. Kumpi on siis pienempi paha: se, että varsa vierotetaan 5,5 kk ikäisenä, kun koko muukin lauma menee esimerkiksi pihattoon syksyllä vai se, että se menee sinne pari viikkoa muiden jälkeen, kun laumahierarkia on jo muodostunut? Onko tämä ”eläinlääketieteellinen syy”?
Yksi asetuksen huolenaihe liittyy hevosihmisten hyvinvointiin. Asetuksessa on määrätty, että hevonen ei saa olla ilman karkearehua yli 6 h. Meillä kaikilla hevosia hoitavilla on varmasti kokemusta hevosista, jotka syövät viimeisenkin heinänkorren riippumatta siitä, saako se paljon tai vähän heinää. Jos iltatallin heinät annetaan vaikkapa klo 19, on edellä kuvatut hevoset syöneet heinänsä klo 21–22 maissa. Aamuruokinta on esimerkiksi klo 6.30, jolloin ko. hevonen on ollut ilman karkearehua 8,5 h ja tämä on vastoin asetusta.
Vaihtoehtoja on silloin kaksi: joko ihminen tekee ”yöruokinnan” tai sitten hevonen saa heinät automaatista. Halvin heinäautomaatti yhdellä annoksella maksaa noin 700 euroa. Mikäli hevosia on tallissa vaikka 20, se tekee n. 14 000 euroa. Jos hevosia on 30, hintalappu on 21 000 euroa. Ulos pihattoon laitettava heinäautomaatti, jossa heinän syönti suurpaalista on ajastettuna, maksaa 6000–7000 euroa. Miten nämä luvut suhteutetaan nykyiseen hevosalan huonoon kannattavuuteen?
Toinen vaihtoehto on se, että ihminen jakaa heinät yöllä. Tallinpitäjälle yötyö on kallista. Toisaalta tallinpitäjä voi itse hoitaa yöruokinnan. Silloin voidaan kysyä, miten on työssä jaksamisen tai työhyvinvoinnin laita? Kuka laatisi asetuksen hevosihmisten hyvinvoinnin puolesta?
Hevosasetuksessa ei säädetä mitään hevosen tarvitsemasta liikunnasta, mutta säädetään tarhojen ja karsinoiden koosta. Tässä huomioitavaa on se, että maa on erihintaista eri puolilla maata ja kaupunkien läheisyydessä kalliimpaa kuin kaukana asutuksesta. Kouluterveyskyselyiden mukaan tytöt haluaisivat ratsastaa. Liikunta- ja jäähallit ovat yleensä kaupungeissa, mutta tällä asetuksella tallit viedään yhä kauemmas kaupungeista ja tämä tekee alaikäisille kulkemisen haastavaksi tai jopa estää sen. Miten tämä tukee nuorten hyvinvointia?
Asetuksessa on monta muutakin epäkohtaa. Voi kysyä, onko hevosasetuksen lopputulema hevosalan edunvalvonnan epäonnistuminen? Joko hevosalaa ei ole kuultu tai sitten ei ole kuunneltu.
Tässä kohtaa haluan korjata myös sen tulkinnan, että hevosten hyvinvointi olisi jotenkin vastakkain hevosalan oman näkemyksen kanssa. Jokainen hevosten kanssa töitä tekevä tietää, että vain hyvinvoiva hevonen tuottaa hyvää oloa ja tukee elinkeinoa!
Helena Halinen
MTK Hevosverkoston puheenjohtaja
