Nyt on ADE:n aika: "Suomalaisilla hevosilla puutetta on A-, D- ja E-vitamiineista", sanoo väitöskirjatutkija

Syykin on pysynyt samana: Hevosen luonnollisin ravinto, tuore ruoho, sisältää runsaasti A-, E- ja K-vitamiinien esiasteita ja D-vitamiinia saa auringosta.Talvella ei kuitenkaan ole juuri aurinkoa eikä ainakaan tuoretta ruohoa, ja karkearehujen laatu alkaa heiketä. Siksi monet hevoset tarvitsevat silloin vitamiinien suhteen lisätankkausta..”A-vitamiinin esiaste on karoteeni, jota on mm. vihreissä kasveissa ja porkkanoissa. Karoteeni on herkkä valolle, hapelle ja lämmölle. A- ja E-vitamiinien pitoisuudet myös vähenevät rehun varastoinnin aikana. Tämän vuoksi karkearehujen heikentynyt vitamiinipitoisuus on paikattava sisäruokintakaudella, kun tuoretta laidunnurmea ei ole saatavilla. Myös riittävä D-vitamiinin saanti on turvattava Suomen pitkän ja pimeän sisäruokintakauden aikana”, Suomala selittää..Laidunkaudella vitamiineista ei tarvitse huolehtia, eikä yleensä myöskään silloin, kun hevonen saa heinän lisäksi täysrehua valmistajien ohjeiden mukaan. Aina näin ei aina tapahdu..”Tekemieni ruokintalaskelmien perusteella suomalaisilla hevosilla puutetta on A-, D- ja E-vitamiineista. Lähinnä puute aiheutuu siitä, että hevoselle annetaan heinäruokinnan lisäksi valmistajan annostusta pienempi määrä jotakin ns. täysrehua, eikä hevoselle anneta tämän lisäksi erillistä vitaminoitua kivennäisvalmistetta. Myös kasvavien varsojen riittävään D-vitamiinin saantiin sisäruokintakaudella tulee kiinnittää huomiota”, Suomala sanoo..Suoliston mikrobeilla iso merkitysJos hevonen saa vitaminoitua täysrehua, useiden erillisten vitamiinilisien syöttäminen on harvoin tarpeen..Joutilaat hevoset sekä kevyttä ja keskiraskasta työtä tekevät hevoset tarvitsevat vain vähän lisävitamiineja, jos niiden ruokinta perustuu hyvin säilöttyyn karkearehuun ja ne pääsevät päivittäin ulkoilemaan, Suomala linjaa. .”Vähäisin lisävitamiinien tarve on laiduntavalla, vähintään 2–3 tuntia päivällä ulkoilevalla hevosella. Suurin lisävitamiinien tarve taas on kovassa valmennuksessa olevilla kilpahevosilla, siitostammoilla ja kasvavilla varsoilla sisäruokintakaudella. Suoliston toimintahäiriöt, antibioottikuurit, pitkäkestoinen stressi, heikkolaatuinen karkearehu ja voimakas väkirehuruokinta voivat lisätä vitamiinitarvetta”, hän summaa..Tärkeää onkin myös se, että hevosen suolisto voi hyvin, koska suoliston mikrobeilla on iso rooli tiettyjen vitamiinien valmistamisessa. .”Hevonen pystyy hyödyntämään ravinnon sisältämiä kuituja sen energian ja ravintoaineiden lähteenä suolistossa tapahtuvan mikrobifermentaation avulla. Hevosen umpi- ja paksusuolen mikrobien hyvinvointi on ensisijaisen tärkeää hevosen ruuansulatuksen toiminnalle, ja tätä kautta hevosen hyvinvoinnille.Ruokkiessamme hevosta ruokimme samalla suoliston mikrobeja. Hevoselle annettavan ravinnon ja ruokintakäytäntöjen on oltava siten sellaisia, että hevosen suolistossa olevat mikrobit voivat hyvin. Näin suoliston mikrobit pystyvät tuottamaan riittävästi B-ryhmän vitamiineja ja K-vitamiinia hevosen tarpeisiin”, Suomala selittää..Hän kertoo, että hevosten vitamiinitarpeita on tutkittu aina 1940-luvulta lähtien, ja tutkimusta on tehty myös Suomessa. Hevosille löytyvät ruokintasuositukset A-, D-, E -, B1- ja B2 -vitamiineille sekä biotiinille. Biotiinilisän on raportoitu parantaneen kavioiden kasvunopeutta ja kovuutta..Suomalaisille helpoimmin saavutettavia tietolähteitä ovat Luken rehutaulukot, jotka löytyvät myös netistä..Vitamiinitarpeet vaihtelevatHevosen tarvitsee saada A- ja E-vitamiinit ravinnostaan. C- ja D-vitamiinit se pystyy syntetisoimaan elimistössään, ja B-ryhmän vitamiineja ja K-vitamiinia muodostuu hevosen suolistossa..”Vitamiinitarpeet vaihtelevat hevosen iän, suorituskyvyn ja mahdollisen stressitilanteen mukaan. Hevoset, jotka pääsevät ulkoilemaan ja laiduntavat tai joille syötetään tuoretta rehua, saavat yleensä vähimmäistarpeensa A- ja E-vitamiineista”, Suomala kertoo..D-vitamiini muodostuu ihmisten ja eläinten iholla, ja sen tarve saadaan todennäköisesti tyydytettyä altistumalla auringon valolle, ja kaikki muut vitamiinitarpeet saadaan todennäköisesti tyydytettyä kudos- ja mikrobisynteesin avulla..”Hevosen karvapeite ei estä sen iholla auringonvalon vaikutuksesta tapahtuvaa vitamiinisynteesiä. Sen sijaan hyönteisloimi estää ihon pääsyn kosketuksiin auringon valon kanssa. Siksi riittävästä D-vitamiinin saannista on huolehdittava ravinnon kautta, mikäli hevosella pidetään jatkuvasti hyönteisloimea kesäaikaan”, Suomala kertoo..Hevonen ei normaalisti saa liikaa vitamiineja, mutta rasvaliukoisten vitamiinien kohdalla yliannostuksen vaara on olemassa, jos käytetään yhtä aikaa useita samoja vitamiineja sisältäviä valmisteita..”Rasvaliukoiset vitamiinit imeytyvät suolistosta ja varastoituvat hevosen elimistöön. Vitamiinien liikasaanti teollisista valmisteista voidaan estää suunnittelemalla hevosen ruokinta ruokintaohjelman avulla, jolla eri tuotteista tulevat määrät saadaan laskettua tarkasti yhteen”, Suomala neuvoo. .Laskemista vaikeuttaa se, että vitamiineja ei määritetä rehuanalyyseissä, koska niistä ei saa luotettavia tuloksia..”Heinän ja kauran sisältämät vitamiinien esiasteet ovat epästabiileja, ja osa niistä menetetään rehujen korjuun aikana, ja sen jälkeen niiden pitoisuudet laskevat säilönnän aikana”, hän sanoo..Kuivassa heinässä vihreän värin voi ajatella kielivän siitä, että siinä on jäljellä enemmän vitamiineja kuin kuivassa heinässä, joka on muuttunut väriltään kellertävämmäksi..Varastoinnin aikaiset häviöt ovat suurimmat A-, D- ja K-vitamiinin sekä tiamiinin osalta, Suomala kertoo..”A-vitamiinin pitoisuus vähenee noin 10 prosenttia kuukaudessa ja D3-vitamiinin pitoisuus noin 8 prosenttia. Karkearehussa oleva D-vitamiinipitoisuus vaihtelee suuresti, ja se on yhteydessä heinän korjuutapaan, kasvilajeihin ja kasvupaikan maantieteelliseen sijaintiin. D-vitamiini hajoaa helposti esimerkiksi valolle ja hapelle altistumisen vaikutuksesta. E-vitamiinin määrä taas vähenee heinäkasvien vanhetessa ja osa siitä menetetään lisäksi heinän niiton ja paalaamisen aikana. Myös E-vitamiinin määrä vähenee heinän varastoinnin aikana”, Suomala selittää..Vitamiinien pitää imeytyäHyödyttääkseen elimistöä vitamiinien myös imeydyttävä. Rasvaliukoiset vitamiinit imeytyvät ravintorasvojen mukana ja niitä varastoituu elimistön rasvakudoksiin. Vesiliukoiset B- ja C-vitamiinit imeytyvät suoraan ravinnosta ja ne eivät varastoidu elimistöön pidempiaikaisesti. Niiden ylimäärä erittyy elimistöstä virtsan mukana..Vitamiinien imeytymistä on koitettu parantaa rehuteknologian avulla. Uutena markkinoille ovat tulleet rehuvalmisteet, joissa mikroravintoaineet imeytyvät tehokkaammin innovatiivisen liposomaalisen kapseloinnin ansiosta. .Vitamiinien välillä on myös vuorovaikutussuhteita. Suhteet voivat olla metabolisesti toisiaan hyödyttäviä, jolloin toinen vitamiini säästää toisen vitamiinin tarvetta. Vuorovaikutussuhteet voivat olla myös symbioottisia eli toinen vitamiini on välttämätön toisen vitamiinin optimaaliselle imeytymiselle. Vaihtoehtoisesti vitamiinit voivat olla yhteistoiminnallisia eli toinen vitamiini suojaa toisen vitamiinin hapettumiselta tai haitallisia, jolloin toinen vitamiini häiritsee toisen vitamiinin toimintaa..Jos lisävitamiineja tarvitaan, Suomalalla ei ole erityistä suosikkitapaa niiden antamiseen. Hän kuitenkin muistuttaa, että peruskivennäisvalmisteiden vitamiinipitoisuudet eivät läheskään aina riitä tyydyttämään hevosen tarvetta karkearehu- ja kauraruokinnalla, vaikka ne yleensä sisältävät sekä rasva- että vesiliukoisia vitamiineja..Täysrehujen idea on tarjota hevoselle kaikki karkearehuruokinnan jälkeen tarvittavat ravintoaineet, joten niiden lisäksi muuta ei tarvita. Sen sijasta voidaan myös käyttää erilaisia täydennysrehuja, monivitamiinivalmisteita tai yksittäisiä vitamiineja sisältäviä valmisteita. Teollisissa rehuissa vitamiinit ovat joko synteettisessä tai luonnollisessa muodossa..”Näistä esimerkiksi luonnollinen E-vitamiini on synteettistä paremmin hevosen hyödynnettävissä, mutta molemmat kuitenkin tyydyttävät hevosen vitamiinitarpeen, mikäli niiden saanti on perusrehuista liian vähäistä”, Suomala sanoo. .Huomaa nämäVitamiinitarvetta voivat lisätä heikkolaatuinen karkearehu ja voimakas väkirehuruokintaTarkista vitamiininsaanti seuraavilta:Kovassa valmennuksessa olevat kilpahevosetSiitostammatKasvavat varsat sisä-ruokintakaudellaAntibioottikuurin saaneetSuoliston toimintahäiriöistä tai pitkäkestoisesta stressistä kärsivät hevoset.Vitamiineilla on merkitystäTässä vaiheessa kevättalvea on hyvä kiinnittää huomiota siitostammojen vitamiinien tarpeeseen.D- ja E-vitamiinien merkitys kasvaa kantavan tamman ruokinnassa entisestään tiineyden edetessä, kun sikiö tarvitsee näitä vitamiineja kasvuunsa ja luiden kehittymiselle. Ternimaito sisältää runsaasti A-vitamiinia ja sen esiastetta beetakaroteenia. Rasvaliukoiset vitamiinit siirtyvät heikosti tamman istukan läpi, joten niiden saanti ternimaidosta on varsoille tärkeää.Kasvavan varsan ruokinta on perusta sen tulevaisuudelle ja on tärkeää varmistaa varsan ravintoaineiden saanti. Varsan ruokinnassa A-, D-, E- ja B-vitamiinien saanti on tärkeää, sillä kehittyvä elimistö tarvitsee näitä vitamiineja lihasten ja luuston kasvuun.Kilpailevan hevosen ravintoaineiden tarve kasvaa, kun keho tekee normaalia enemmän töitä. Vitamiineja on kuitenkin tärkeää antaa oikeassa suhteessa.Kilpailevan hevosen ruokinnassa tärkeitä ovat A- ja D-vitamiinit sekä erityisesti E-vitamiini. E-vitamiini on välttämätön lihasten toiminnalle ja energian tuotannolle sekä hapenotolle. Kilpahevosella voi olla elämässään myös stressaavia tilanteita, jotka voivat heikentää vesiliukoisten vitamiinien hyväksikäyttöä.Heli Suomala

Nyt on ADE:n aika: "Suomalaisilla hevosilla puutetta on A-, D- ja E-vitamiineista", sanoo väitöskirjatutkija

Aiheeseen liittyvää