”Keinoja ilmastonmuutoksen vähentämiseksi on tärkeää tarkastella myös hevostalleilla”, toteaa ympäristöasiantuntija Sanna Airaksinen Hevostietokeskuksesta.Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa, ja pienilläkin toimenpiteillä voi olla suuri merkitys esimerkiksi tallitasolla.Avainasemassa on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja hiilen sitominen maaperään niin, että sitä ei vapaudu kasvihuonekaasuina, kuten hiilidioksidina ilmakehään.Kasvavassa puussa hiili on hyvin sidottuna, samoin elinvoimaisessa nurmessa, jossa on monivuotinen vahva juuristo. Aukikynnetty, kasvipeitteetön pelto sen sijaan luovuttaa hiiltä ilmakehään. Valtaosa maailman hiilidioksidipäästöistä on peräisin fossiilisten polttoaineiden poltosta. Fossiilisia polttoaineita ovat kivihiili, ruskohiili, maakaasu ja raakaöljystä jalostetut polttoöljyt. Kun näitä käytetään, niissä miljoonia vuosia sitoutuneena ollut hiili vapautuu. .Kuljettaminen rasittaa ilmastoaHevostaloudessa suurimpia ilmaston lämpenemiseen vaikuttavia tekijöitä on hevosten kuljettaminen. Siinä käytetään runsaasti fossiilisia polttoaineita.Tallien välillä on eroja hevosten kuljetuksessa. Siinä missä ratsastuskouluhevosia tai vaikkapa 20 hevosen kasvatustallin hevosia kuljetetaan vain vähän, esimerkiksi noin 3000 kilometriä vuodessa, samankokoisella ravitallilla kilometrejä voi tulla jopa 70 000 vuodessa.Hevostallien hiilivirrat -hankkeen kyselyssä kysyttiin kuljetuksista. Hieman yli puolet kyselyyn osallistuneista hevosenomistajista ilmoitti, että hänen hevostaan oli kuljetettu trailerilla tai hevosautolla kilpailuihin vähintään kerran vuonna 2022. Vähintään yhteen kilpailuun vuoden aikana osallistuneiden hevosten keskimääräinen kuljetusmatka oli 1800 km/hevonen/vuosi. Määrä vaihteli yhdestä viiteenkymmeneen kuljetukseen vuodessa. Asia vaatii myös lisätutkimusta siitä, missä suomalaiset kilpahevoset sijaitsevat. Airaksinen miettii, että alan kannalta suurimmat vaikuttamisen mahdollisuudet ovat organisaatioilla, jotka päättävät eri hevosurheilulajien kilpailukalentereista ja kilpailuissa jaettavista palkinnoista.Ruotsissa tämä keskustelu on jo käynnissä.”Hevosten ja tallien alueittaisen sijainnin selvittäminen on edellytys sille, että hevosten sijainti voidaan ottaa kilpailutoiminnan suunnittelussa huomioon ja kilpailutoimintaa voidaan painottaa sinne missä hevoset ovat. Tällä olisi suuri merkitys kilpailutoimintaan liittyvien kokonaismatkojen ja siten myös hiilidioksidipäästöjen vähenemisen kannalta.”, pohtii Airaksinen. Ilmaston kannalta on toki samantekevää miksi kuljetetaan. Hevosen kuljettaminen vaikkapa eläinlääkäriin ja rehujen ja lannan kuljettaminen ovat sitä ongelmallisempia, mitä pidempi matka on.Hevostalouden hiilivirrat hankkeen neuvontamateriaalit Hevostietokeskuksen sivuilla. Ruoka- ja rehuhävikkiIhmisten ruokahävikki on maailmanlaajuisesti iso ympäristöongelma. Mätänevä ruoka aiheuttaa kasvihuonekaasuja - ja kaikki sen tuottamiseksi käytetty energia on käytetty turhaan. Ruokinta on myös yksi hevosalan hiilijalanjälkeen vaikuttavista tekijöistä. Eläinten ruoansulatus synnyttää metaania, mikä on haitallinen kaasu ilmaston kannalta. Hevosilla metaania syntyy vain noin viidesosa lypsylehmien tuotoksesta, johtuen eläinten erilaisesta ruuansulatuksesta. Lehmien märehtiessä ja röyhtäillessä metaania vapautuu ilmakehään. Hevoset sen sijaan poistavat ruuansulatuksessa syntyvän kaasun piereskelemällä.Reilu viidennes kulutuksestamme aiheutuvista ilmastopäästöistä syntyy pelkästään ruoan ja rehujen tuotannosta, ja kun sitä heitetään roskiin, ovat tuotannosta aiheutuvat päästöt syntyneet aivan turhaan.Myös hevosten kohdalla voidaan puhua rehuhävikistä. Airaksinen kehottaa antamaan hevosille niiden tarvitsemat ravintoaineet eläinten todelliseen tarpeeseen perustuen ja välttämään hevosten yliruokintaa. Senkin takia, että virheellisesti ruokittu eläin voi sairastua ja vaatia tämän vuoksi kuljettamista. Heinäruokintaa täydentävien rehujen tarve saadaan selville teettämällä heinästä rehuanalyysi.Hyvin kasvava laidun on paitsi hyvää rehua hevoselle, myös hiilinielu. Hiilinielu toimii sitä tehokkaammin, mitä parempi laitumen kasvukyky on. Vahvajuurinen nurmi sitoo hiiltä maaperään. Monilajinen laidunnurmikasvusto kestää ääriolosuhteissa parhaiten. Rikkaruohoja laitumelle ei kuitenkaan kaivata, eivätkä hevoset niitä yleensä mielellään syökään. .LantaNiinkin arkinen asia kuin tarhojen siivous lannasta ja lannan hyötykäyttö tilalla ovat tärkeitä asioita kasvihuonekaasujen ilmakehään vapautumisen ehkäisemisessä. Keskikokoisen hevosen vuosituotos on jopa 10 000 kiloa lantaa (sonta + virtsa). Se sisältää 10-12 kiloa fosforia ja 50-65 kiloa typpeä. Jos kasvipeitteettömiä tarhoja ei siivota, lannan sisältämästä typestä voi muodostua myös kasvihuonekaasua..Lihan hyödyntäminenLihan ja erityisesti naudanlihan tuottaminen rasittaa ilmastoa kaikista aiemmin luetelluista syistä. Kun hevosen elämä päättyy, olisi hyvä, jos liha olisi mahdollista hyödyntää. Eläin teurastettaisiin joko kotona tai mahdollisimman lähellä. Tällä voitaisiin osaltaan paikata Suomeen ulkomailta tuotavan lihan määrää.Airaksinen toteaa, että ainakin lemmikkieläinten ruoissa olisi hyvä selvittää hevosenlihan lisäkäyttömahdollisuuksia ja mahdollisten lääkitysten vaikutusta siihen.Airaksinen kannustaa tallinpitäjiä selvittämään kulutuksensa esimerkiksi energian ja polttoaineiden käytön osalta ja miettimään, voisiko kulutusta vähentää aiemmasta. Kulutuksen vähentäminen olisi käytännön ilmastoteko ja voisi tuoda tallille kustannussäästöjä.Maan- ja maailmanlaajuisesti törmätään käytännön ongelmaan, sillä missään ei määritellä saati määrätä, miten hiilijalanjälki jossakin tuotteessa olisi laskettava. Rajauksien tulisi kuitenkin olla samanlaisia, jotta asioita voi ylipäätään keskenään vertailla.”Hiilidioksidipäästöjä myös kompensoidaan erilaisten mallien avulla. Näkisin, että tärkeintä on kuitenkin vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, ei kompensoida niitä” Airaksinen toteaa..Hevosopisto selvitti Finnderby-ratsastustapahtuman hiilijalanjäljen ja sai tulokseksi kahden keskivertokansalaisen vuosikulutuksen.Mitä mieltä esimerkiksi kuljettamisesta? Vastuullisuus on vaikea kysymys kisajärjestäjällekin.Hevostallien hiilivirrat -hanke 1.1.2022-31.12.2023 Hanke päättyi vuoden vaihteessa. Päärahoittaja oli Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto. Hankkeen yksityiseen rahoitusosuuteen osallistuivat Suomen Hippos ry, Suomen Ratsastajainliitto ry ja Suomen Hevostietokeskus ry.Hevostallien hiilivirrat -hankkeessa tuotettiin neuvontamateriaalia (5 videota, 11 neuvontasivua, Tallin hiilivirtojen arviointilomake ja Hevostilan energiankulutuksen arviointilomake) sekä Hevostalouden hiilivirrat ja tarvittavat parannusehdotukset -selvitys.Hankkeessa tuotettu materiaali on julkista ja saatavissa maksutta Hevostietokeskuksen verkkosivuilta..Hevostarhat voivat olla merkittävä päästölähde, jos ulosteita ei kerätä - myös pohjan tiivistyminen ja kosteus lisäävät päästöjä
”Keinoja ilmastonmuutoksen vähentämiseksi on tärkeää tarkastella myös hevostalleilla”, toteaa ympäristöasiantuntija Sanna Airaksinen Hevostietokeskuksesta.Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa, ja pienilläkin toimenpiteillä voi olla suuri merkitys esimerkiksi tallitasolla.Avainasemassa on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja hiilen sitominen maaperään niin, että sitä ei vapaudu kasvihuonekaasuina, kuten hiilidioksidina ilmakehään.Kasvavassa puussa hiili on hyvin sidottuna, samoin elinvoimaisessa nurmessa, jossa on monivuotinen vahva juuristo. Aukikynnetty, kasvipeitteetön pelto sen sijaan luovuttaa hiiltä ilmakehään. Valtaosa maailman hiilidioksidipäästöistä on peräisin fossiilisten polttoaineiden poltosta. Fossiilisia polttoaineita ovat kivihiili, ruskohiili, maakaasu ja raakaöljystä jalostetut polttoöljyt. Kun näitä käytetään, niissä miljoonia vuosia sitoutuneena ollut hiili vapautuu. .Kuljettaminen rasittaa ilmastoaHevostaloudessa suurimpia ilmaston lämpenemiseen vaikuttavia tekijöitä on hevosten kuljettaminen. Siinä käytetään runsaasti fossiilisia polttoaineita.Tallien välillä on eroja hevosten kuljetuksessa. Siinä missä ratsastuskouluhevosia tai vaikkapa 20 hevosen kasvatustallin hevosia kuljetetaan vain vähän, esimerkiksi noin 3000 kilometriä vuodessa, samankokoisella ravitallilla kilometrejä voi tulla jopa 70 000 vuodessa.Hevostallien hiilivirrat -hankkeen kyselyssä kysyttiin kuljetuksista. Hieman yli puolet kyselyyn osallistuneista hevosenomistajista ilmoitti, että hänen hevostaan oli kuljetettu trailerilla tai hevosautolla kilpailuihin vähintään kerran vuonna 2022. Vähintään yhteen kilpailuun vuoden aikana osallistuneiden hevosten keskimääräinen kuljetusmatka oli 1800 km/hevonen/vuosi. Määrä vaihteli yhdestä viiteenkymmeneen kuljetukseen vuodessa. Asia vaatii myös lisätutkimusta siitä, missä suomalaiset kilpahevoset sijaitsevat. Airaksinen miettii, että alan kannalta suurimmat vaikuttamisen mahdollisuudet ovat organisaatioilla, jotka päättävät eri hevosurheilulajien kilpailukalentereista ja kilpailuissa jaettavista palkinnoista.Ruotsissa tämä keskustelu on jo käynnissä.”Hevosten ja tallien alueittaisen sijainnin selvittäminen on edellytys sille, että hevosten sijainti voidaan ottaa kilpailutoiminnan suunnittelussa huomioon ja kilpailutoimintaa voidaan painottaa sinne missä hevoset ovat. Tällä olisi suuri merkitys kilpailutoimintaan liittyvien kokonaismatkojen ja siten myös hiilidioksidipäästöjen vähenemisen kannalta.”, pohtii Airaksinen. Ilmaston kannalta on toki samantekevää miksi kuljetetaan. Hevosen kuljettaminen vaikkapa eläinlääkäriin ja rehujen ja lannan kuljettaminen ovat sitä ongelmallisempia, mitä pidempi matka on.Hevostalouden hiilivirrat hankkeen neuvontamateriaalit Hevostietokeskuksen sivuilla. Ruoka- ja rehuhävikkiIhmisten ruokahävikki on maailmanlaajuisesti iso ympäristöongelma. Mätänevä ruoka aiheuttaa kasvihuonekaasuja - ja kaikki sen tuottamiseksi käytetty energia on käytetty turhaan. Ruokinta on myös yksi hevosalan hiilijalanjälkeen vaikuttavista tekijöistä. Eläinten ruoansulatus synnyttää metaania, mikä on haitallinen kaasu ilmaston kannalta. Hevosilla metaania syntyy vain noin viidesosa lypsylehmien tuotoksesta, johtuen eläinten erilaisesta ruuansulatuksesta. Lehmien märehtiessä ja röyhtäillessä metaania vapautuu ilmakehään. Hevoset sen sijaan poistavat ruuansulatuksessa syntyvän kaasun piereskelemällä.Reilu viidennes kulutuksestamme aiheutuvista ilmastopäästöistä syntyy pelkästään ruoan ja rehujen tuotannosta, ja kun sitä heitetään roskiin, ovat tuotannosta aiheutuvat päästöt syntyneet aivan turhaan.Myös hevosten kohdalla voidaan puhua rehuhävikistä. Airaksinen kehottaa antamaan hevosille niiden tarvitsemat ravintoaineet eläinten todelliseen tarpeeseen perustuen ja välttämään hevosten yliruokintaa. Senkin takia, että virheellisesti ruokittu eläin voi sairastua ja vaatia tämän vuoksi kuljettamista. Heinäruokintaa täydentävien rehujen tarve saadaan selville teettämällä heinästä rehuanalyysi.Hyvin kasvava laidun on paitsi hyvää rehua hevoselle, myös hiilinielu. Hiilinielu toimii sitä tehokkaammin, mitä parempi laitumen kasvukyky on. Vahvajuurinen nurmi sitoo hiiltä maaperään. Monilajinen laidunnurmikasvusto kestää ääriolosuhteissa parhaiten. Rikkaruohoja laitumelle ei kuitenkaan kaivata, eivätkä hevoset niitä yleensä mielellään syökään. .LantaNiinkin arkinen asia kuin tarhojen siivous lannasta ja lannan hyötykäyttö tilalla ovat tärkeitä asioita kasvihuonekaasujen ilmakehään vapautumisen ehkäisemisessä. Keskikokoisen hevosen vuosituotos on jopa 10 000 kiloa lantaa (sonta + virtsa). Se sisältää 10-12 kiloa fosforia ja 50-65 kiloa typpeä. Jos kasvipeitteettömiä tarhoja ei siivota, lannan sisältämästä typestä voi muodostua myös kasvihuonekaasua..Lihan hyödyntäminenLihan ja erityisesti naudanlihan tuottaminen rasittaa ilmastoa kaikista aiemmin luetelluista syistä. Kun hevosen elämä päättyy, olisi hyvä, jos liha olisi mahdollista hyödyntää. Eläin teurastettaisiin joko kotona tai mahdollisimman lähellä. Tällä voitaisiin osaltaan paikata Suomeen ulkomailta tuotavan lihan määrää.Airaksinen toteaa, että ainakin lemmikkieläinten ruoissa olisi hyvä selvittää hevosenlihan lisäkäyttömahdollisuuksia ja mahdollisten lääkitysten vaikutusta siihen.Airaksinen kannustaa tallinpitäjiä selvittämään kulutuksensa esimerkiksi energian ja polttoaineiden käytön osalta ja miettimään, voisiko kulutusta vähentää aiemmasta. Kulutuksen vähentäminen olisi käytännön ilmastoteko ja voisi tuoda tallille kustannussäästöjä.Maan- ja maailmanlaajuisesti törmätään käytännön ongelmaan, sillä missään ei määritellä saati määrätä, miten hiilijalanjälki jossakin tuotteessa olisi laskettava. Rajauksien tulisi kuitenkin olla samanlaisia, jotta asioita voi ylipäätään keskenään vertailla.”Hiilidioksidipäästöjä myös kompensoidaan erilaisten mallien avulla. Näkisin, että tärkeintä on kuitenkin vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, ei kompensoida niitä” Airaksinen toteaa..Hevosopisto selvitti Finnderby-ratsastustapahtuman hiilijalanjäljen ja sai tulokseksi kahden keskivertokansalaisen vuosikulutuksen.Mitä mieltä esimerkiksi kuljettamisesta? Vastuullisuus on vaikea kysymys kisajärjestäjällekin.Hevostallien hiilivirrat -hanke 1.1.2022-31.12.2023 Hanke päättyi vuoden vaihteessa. Päärahoittaja oli Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto. Hankkeen yksityiseen rahoitusosuuteen osallistuivat Suomen Hippos ry, Suomen Ratsastajainliitto ry ja Suomen Hevostietokeskus ry.Hevostallien hiilivirrat -hankkeessa tuotettiin neuvontamateriaalia (5 videota, 11 neuvontasivua, Tallin hiilivirtojen arviointilomake ja Hevostilan energiankulutuksen arviointilomake) sekä Hevostalouden hiilivirrat ja tarvittavat parannusehdotukset -selvitys.Hankkeessa tuotettu materiaali on julkista ja saatavissa maksutta Hevostietokeskuksen verkkosivuilta..Hevostarhat voivat olla merkittävä päästölähde, jos ulosteita ei kerätä - myös pohjan tiivistyminen ja kosteus lisäävät päästöjä